Yksin asuvien miesten aika

  1. 45 vuotta täyttäneiden miesten ansiotyöhön käyttämä aika on lisääntynyt
  2. 45 vuotta täyttäneet yksin asuvat miehet tekevät paljon kotitaloustöitä
  3. Ikä vaikuttaa vapaa-ajan käyttöön
  4. Yksin asuvat miehet tekevät vapaaehtoistyötä yhtä aktiivisesti kuin suomalaiset miehet keskimäärin
  5. Yksin asuvat miehet antavat apua enemmän kuin ottavat apua vastaan
  6. Yksin asuvat nuoret miehet kärsivät aikapulasta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Yksin asuvat nuoret miehet kärsivät aikapulasta

Kun puhutaan kiireestä ja aikapulasta, tuodaan useimmiten esille pienten lasten vanhempien vaikeudet yhdistää työ- ja perhe-elämä. Kuitenkin myös yksin asuvat miehet kokevat kiirettä ja aikapulaa; yli puolet yksin asuvista miehistä ilmoitti olevansa kiireisiä silloin tällöin, ja joka kymmenes ilmoitti olevansa kiireinen jatkuvasti. 46 prosenttia alle 45-vuotiaista yksin asuvista miehistä vastasi myöntävästi kysymykseen "Onko sellaisia asioita, joita haluaisitte tehdä tavallisina arkipäivinä, mutta joista Teidän on luovuttava aikapulan takia". Osuus on suurempi kuin koko väestöllä keskimäärin. Sen sijaan yli 45-vuotiaista yksin asuvista miehistä vain noin joka viides ilmoitti kärsivänsä aikapulasta.

Ajankäyttötutkimuksessa kysyttiin "Jos Teillä olisi arkena enemmän aikaa, mitä haluaisitte ensisijaisesti tehdä?" Suurin osa yksin asuvista miehistä halusi ensisijaisesti harrastaa enemmän. Useimmiten haluttiin lisätä liikunnan harrastamista. Jotkut mainitsivat myös opiskelujen aloittamisen, ajanvieton ystävien kanssa ja mahdollisuuden käydä useammin tapaamassa omia vanhempia. Yksin asuvien miesten elämä näyttääkin olevan varsin harrastuskeskeistä: erityisesti alle 45-vuotiailla harrastuksiin käytetty aika on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt, tosin tämä selittyy paljolti tietokoneen harrastuskäytön lisääntymisellä.

Yli 45-vuotiailla tietokoneen käytön lisääntymisen lisäksi myös television katsominen on lisääntynyt. Sen sijaan kasvokkaisiin tapaamisiin käytetty aika on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, tosin se on yhä runsasta perheellisiin miehiin verrattuna. Suurin osa yksin asuvista miehistä on antanut apua toiselle, ja myös järjestötoiminnassa he ovat aktiivisesti mukana. Järjestöjen hyväksi tehty vapaaehtoistyö suuntautuu harrastejärjestöihin, erityisesti urheiluseuratoimintaan.

Mediassa käytävässä keskustelussa syrjäytymiskehityksestä nousee silloin tällöin huoli siitä, että yksin asuvat miehet saattavat olla syrjäytymisvaarassa. Ajankäyttötutkimuksen perusteella huolelle ei löydy perusteita, tosin syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat jättävät muita useammin vastaamatta tutkimuksiin. Yksin asuvat miehet eivät näytä muodostavan selkeää, muista erottuvaa ryhmää, vaan monet muut tekijät, kuten ikä ja sosioekonominen asema määrittelevät ajankäyttöä enemmän kuin perhetilanne.

Lähteet:

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Helsinki: Tilastokeskus.

Siisiäinen, Martti & Kankainen, Tomi 2009. Järjestötoiminnan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Teoksessa: Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriön julkaisuja 2009:5. Helsinki.

Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus. http://tilastokeskus.fi/til/akay/index.html.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 10.12.2012