Laadulliset tutkimusmenetelmät auttavat ymmärtämään ajankäyttöpäiväkirjojen ongelmia

  1. Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu
  2. Päiväkirjat tutkimusaineistona
  3. Sisällönanalyysi ja sisällön erittely menetelminä
  4. Päätoiminnon laatu
  5. Päätoimintamerkintöjen määrä ja tyhjät rivit
  6. Sivutoiminnat
  7. Matkustaminen ja kulkuneuvot
  8. Havaintoja luokitusten ulkopuolelta
  9. Tutkijan ja vastaajan näkökulma ajankäyttöön erilainen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Päätoimintamerkintöjen määrä ja tyhjät rivit

Ohjeen mukaisesti jokaisella päiväkirjan rivillä tulisi olla merkintä eikä tyhjiä rivejä saisi olla. Tästä huolimatta kolmanneksessa päiväkirjoista oli tyhjiä rivejä. Suuressa osassa näistä päiväkirjoista tyhjiä rivejä oli enemmän kuin kymmenen (taulukko 3). Pääasiallinen syy tähän oli nukkumisajan merkitsemättä jättäminen; vain kolmessa päiväkirjassa tyhjiä rivejä oli hereilläoloajalta. Vastaajat pitivät merkintöjä "Heräsin" tai "Menin nukkumaan" riittävän selvinä osoituksina nukkumisesta.

Taulukko 3. Tyhjät merkintärivit sukupuolen ja haastattelumenetelmän mukaan. Päiväkirjojen lukumäärä.

Miehet Ei tyhjiä rivejä Tyhjiä rivejä 10
tai vähemmän
Yli 10 tyhjää riviä
Käyntih. 12 1 6
Puhelinh. 14 1 6
Yhteensä 26 2 12
       
Naiset Ei tyhjiä rivejä Tyhjiä rivejä 10
tai vähemmän
Yli 10 tyhjää riviä
Käyntih. 10 3 7
Puhelinh. 12 3 5
Yhteensä 22 6 12

Lähde: Okkonen 2012.

Merkintöjen määrässä – siinä, miten monelle riville oli kirjoitettu toimintaa riippumatta tekstin sisällöstä – ei ollut haastattelumenetelmän mukaista eroa (merkintöjä kummassakin noin 32 rivillä), mutta naiset (35) tekivät merkintöjä miehiä (30) enemmän. Tätä voi selittää osin naisten jo mainittu tyyli kuvailla toimintoja tarkemmin, mutta myös se, että aineistossa olleet miehet olivat hieman useammin työssä analysoitujen päivien aikana, eikä työpäivien aikaisia toimintoja tarvinnut merkitä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.12.2012