Laadulliset tutkimusmenetelmät auttavat ymmärtämään ajankäyttöpäiväkirjojen ongelmia
- Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu
- Päiväkirjat tutkimusaineistona
- Sisällönanalyysi ja sisällön erittely menetelminä
- Päätoiminnon laatu
- Päätoimintamerkintöjen määrä ja tyhjät rivit
- Sivutoiminnat
- Matkustaminen ja kulkuneuvot
- Havaintoja luokitusten ulkopuolelta
- Tutkijan ja vastaajan näkökulma ajankäyttöön erilainen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tutkijan ja vastaajan näkökulma ajankäyttöön erilainen
Monet päiväkirjojen täyttämisessä havaituista ongelmista johtuivat siitä, että vastaajat hahmottivat ajankäyttönsä eri näkökulmasta kuin tutkimusta suunniteltaessa ja päiväkirjaa strukturoitaessa oli ajateltu. Ajankäyttötutkimuksessa halutaan selvittää ihmisten todellista toimintaa, mutta vastaajat hahmottivat toimintaansa ajalle annetun merkityksen kautta. Vastaaja saattoi ilmoittaa, ettei hän "tehnyt mitään", mutta ajankäyttötutkijaa kiinnostaa, sisälsikö "mitään tekemättömyys" torkkumista sohvalla vai seurustelua perheen kanssa1. Lisäksi 10 minuutin toimintatiheys vaikutti välillä olevan liian pitkä joillekin toiminnoille tai päivän hetkille, jolloin vastaajat kokivat tarvetta selittää tekemisiään.
Kaiken kaikkiaan noin neljänneksessä tutkituista päiväkirjoista oli laatuongelmia usealla eri luokituksella katsottuna. Ongelmat eivät kuitenkaan tässä selvityksessä näyttäneet liittyvän haastattelumenetelmään, sillä ongelmia oli kummallakin menetelmällä haastatelluilla henkilöillä. Haastattelijan toiminta ei tämän selvityksen perusteella vaikuta ratkaisevalta päiväkirjan laadun kannalta: käytännössä päiväkirjan opastamisen ja päiväkirjan täyttöpäivien välissä on joka tapauksessa useita päiviä, joten vastaajat joutuvat turvautumaan päiväkirjoissa annettuihin ohjeisiin ja esimerkkeihin. Tulevissa tiedonkeruissa tulisikin aiempaa enemmän kiinnittää huomiota päiväkirjan käytettävyyteen ja ohjeiden selkeyteen. Yksinkertainen kysymys – "mitä teitte" – voidaan tulkita eri tavoilla kun vastaajia pyydetään kertomaan ajankäytöstään. Tähän kysymykseen vastaamisen helpottaminen on yksi osa tiedon laadun parantamista.
Lähteet:
Ahola, Anja & Godenhjelm, Petri & Lehtinen, Marjaana 2002. Kysymisen taito. Surveylaboratorio lomaketutkimusten kehittämisessä. Katsauksia 2002/2. Helsinki: Tilastokeskus.
Anttila, Anu-Hanna 2011. Joutilaisuus ja ei-minkään tekeminen toimintana. Yhteiskuntapolitiikka 6/2012. Helsinki: THL.
Eronen, Henna & Kemppainen, Teemu & Pylkkänen, Aura 2010. Ajankäyttötutkimuksen koodaus – kokemuksia ja pohdintaa. Julkaisematon työpaperi. Helsinki: Tilastokeskus.
Okkonen, Kaisa-Mari 2012. Qualitative approach to studying quality of Finnish time-use survey diaries. European Conference on Quality in Official Statistics – Q2012. 29 May – 1 June 2012, Athens, Greece. http://www.q2012gr/default.asp?p=14.
Tilastokeskus 2012. Ajankäyttötutkimus 2009. http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/05/akay_2009_05_2011-12-15_laa_001_fi.html.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Väisänen, Paavo 2011. Ajankäyttötutkimuksen 2009–2010 otanta-asetelma ja painotus. Teoksessa Hannu Pääkkönen & Riitta Hanifi: Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot 2011. Helsinki: Tilastokeskus.
_______
1 Ei-minkään-tekemistä toimintana ajankäyttöpäiväkirjoissa on tutkinut Anu-Hanna Anttila (2011)
Päivitetty 10.12.2012