Rakennemuutos heijastuu yritystukiin
- Tukien laaja kirjo
- Tukea vai ei?
- Energiatuki suurille, startti- ja investointituet pienille
- Palvelualojen merkitys nousussa
- Pk-yrityksille jo 80 prosenttia suorista tuista
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2012.
Julkinen sektori tukee yritystoimintaa monin tavoin. Tukien kohdentuminen heijastaa laajempaa yritystoiminnan rakennemuutosta. Aiemman teollisuusvetoisen tukipolitiikan rinnalle merkittäviksi tuen saajiksi ovat kirineet palveluyritykset. Merkittävin tukien saajaryhmä on pienet ja keskisuuret yritykset.
______________________
Länsimaiden kansantaloudet ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet vahvasti palveluvetoisiksi teollisuuden menettäessä merkitystään. Useissa maissa jo reilut 70 prosenttia työvoimasta työskentelee palvelualoilla. Suomessa myönnetyt suorat yritystuet kohdentuvat myös yhä useammin palvelualoille.
Yritystoimintaa tuetaan muun muassa verohelpotuksin ja myöntämällä rahallista tukea sekä lainoja. Monimuotoisen tukipolitiikan tavoitteena on helpottaa ja edesauttaa yritystoimintaa etenkin sen alkutaipaleella tai kriittisessä kasvuvaiheessa. Myös vientiin liittyvän yritystoiminnan edistäminen on talouden kannalta toivottavaa.
Yritystukea saaneiden yritysten määrä oli Suomessa vuonna 2010 reilut 31 000 eli varsin merkittävä. Finnvera myönsi yrityksille lainoja ja takauksia noin 940 miljoonaa euroa. Tekes myönsi lainoja sekä tukia noin 300 miljoonaa ja TEM tukia noin 250 miljoonaa euroa.
Eri tukityyppejä vertailtaessa on hyvä huomioida lainojen, takausten sekä suorien tukien erot. Toisin kuin suorien tukien osalta, yritykset ovat takaisinmaksuvelvollisia lainoistaan.
Yritystukien yhteismäärä on kasvanut ja rakenne hieman muuttunut vuodesta 2006 (Kuvio 1). Takauksien määrä on jonkin verran vähentynyt, lainojen ja etenkin suorien yritystukien määrä puolestaan kasvanut vuodesta 2006. Talouden pitkittynyt taantuma ja epävarmuus ovat osaltaan lisänneet yritystukien tarvetta. On huomattava, että myönnettyjen tukien määrässä saattaa olla huomattavia vaihteluja vuosittain.
Kuvio 1. Suorat yritystuet, lainat ja takaukset 2006 ja 2010
Lähde: Yritystukitietokanta. Tilastokeskus
Tukien laaja kirjo
Yritystukijärjestelmään liittyy monentyyppisiä tukieriä. Osa tuista on tarkoitettu tietyn politiikan näkökulmasta toivottavan ja tarpeellisen toiminnon tukemiseksi yrityksissä. Esimerkiksi pienille – usein palvelualoilla toimiville – yrityksille suunnatut starttituet ovat tyypillisesti euromääräisesti pieniä tukieriä, joita myönnetään laajalle yritysjoukolle.
Yritysten tuotekehitys on yleensä huomattavan pitkäjänteistä ja kallista toimintaa. Tämän toiminnan avuksi myönnetyt tuotekehitystuet ovat tavallisesti määrältään huomattavia eriä, ja niitä myönnetään usein toiminnassaan jo vakiintuneemmille yrityksille.
Tukityyppien sisälläkin esiintyy toki vaihtelua, mutta valtaosa tukijärjestelmässä olevista yrityksistä saa pienempiä tukieriä ja pieni joukko yrityksistä saa merkittävästi suurempia tukieriä.
Tukea vai ei?
Yksi keskeinen tukipolitiikan tavoite on yritysten kannustaminen innovaatioihin – sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Yhteiskunnan kannalta aktiivisesti innovoivat yritykset motivoivat ja ylläpitävät vaativaa osaamista taloudessa ja tuottavat parhaimmillaan kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Tällä on myös kerrannaisvaikutuksia koko maan hyvinvointiin.
Yritystuista ja niiden roolista varsinkin taantuvan talouden aikana on keskusteltu viime aikoina. Mittavien yritystukien karsimista on pidetty keinona kohentaa julkisen talouden alijäämää. Toisaalta nimenomaan huonoina ja monille yrityksille kriittisinä aikoina on perusteltua kannustaa ja tukea yritystoimintaa.
Energiatuki suurille, startti- ja investointituet pienille
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2010 yhteensä yritystukia noin 250 miljoonaa euroa, joista yli 90 prosenttia kohdentui pk-yrityksiin. TEKESin myöntämissä suorissa yritystuissa pk-yritysten osuus oli selvästi tätä pienempi.
TEM myöntää yritystoimintaan monenlaisia tukia. Merkittävimmät näistä ovat investointituki sekä työllistämistuki (Kuvio 2). Molemmat edustavat lähes 30 prosenttia TEM:in myöntämistä tuista. Työllistämistuki vastasi yhtä suurta osaa kokonaistuista sekä suurissa että pk-yrityksissä. Investointituet sen sijaan olivat tärkeitä erityisesti pk-yrityksille.
Kuvio 2. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämät yritystuet tukityypeittäin 2010
Lähde: Yritystukitietokanta. Tilastokeskus
Yritystukia kohdistetaan runsaasti myös pienille yrityksille. Jo määritelmän mukaan starttituen saajat ovat pieniä yrityksiä.
Sen sijaan energiatuet ovat tärkeämpiä suurille yrityksille. Noin kolmannes suurille yrityksille myönnetyistä tuista oli energiatukia, kun pk-yritysten kokonaistuista vastaava osuus oli alle 5 prosenttia.
Palvelualojen merkitys nousussa
Talouden rakennemuutos heijastuu myös yritystukipolitiikkaan. Yritystuet liitetään usein pääsääntöisesti teollisuustoimintaan. Teollisuus onkin edelleen merkittävä yritystukien saaja, mutta palvelualat ovat haastamassa teollisuuden asemaa.
Vuonna 2010 yritystukia saaneista yrityksistä yli kaksi kolmannesta oli palveluyrityksiä (Kuvio 3). Kaikista suorista yritystuista palveluyritykset nostivat 52 prosenttia. Vielä vuonna 2006 vastaava osuus oli alle 41 prosenttia.
Tukilainoista palveluiden osuus laski vuodesta 2006 ja oli vuonna 2010 noin 42 prosenttia kaikista tukilainoista. Takauksien merkitys on palveluyrityksille vähäisempi kuin teollisuusyrityksille.
Kuvio 3. Palveluyritysten osuus yritystuista 2006 ja 2010
Lähde: Yritystukitietokanta. Tilastokeskus
Pk-yrityksille jo 80 prosenttia suorista tuista
Tukijärjestelmän käyttäjäyritykset ovat hyvin tyypillisesti pk-yrityksiä, vaikka julkisuudessa jotkin suuryritykset ovat saaneet yritystukien vastaanottajina kiistanalaista huomiota.
Pk-yrityksille kohdentui vuonna 2010 noin 80 prosenttia yrityssektorin suorista tuista (Taulukko 1). Pk-yritysten merkitys suorien tukien saajana on kasvanut vuodesta 2006, jolloin osuus oli 75 prosenttia.
Taulukko 1. Pk-yritysten ja suuryritysten osuudet yritystuista 2006 ja 2010
| 2006 | 2010 | |||
| Pk-yritykset | Suuret yritykset | Pk-yritykset | Suuret yritykset | |
| Suorat tuet | 75,1 | 24,9 | 79,7 | 20,3 |
| Lainat | 97,7 | 2,3 | 91,8 | 8,2 |
| Takaukset | 91,9 | 8,1 | 89,3 | 10,7 |
Lähde: Yritystukitietokanta. Tilastokeskus
Sen sijaan lainoissa ja takauksissa pk-yritysten merkitys on vähentynyt, vaikka niiden osuus on edelleen erittäin merkittävä. Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli noin 90 prosenttia lainoista ja takauksista.
_______________________
Tilastokeskuksen Yritystukitietokanta kattaa neljän tärkeimmän julkista rahoitusta ja tukea myöntävän tahon tiedot. Nämä ovat maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes sekä valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera. Näistä kaksi ensimmäistä myöntävät suoria tukia, Finnvera ainoastaan lainoja sekä takauksia ja Tekes molempia.
Yritystukitietokannan sisältö on varsin moninainen. Tietokanta sisältää tietoja esimerkiksi myöntämisperusteista, mutta sen ydin ovat yrityksille myönnetyt erilaiset tukierät ja rahoitus. Tukitietokanta ei kuitenkaan sisällä maataloustukia, kuntien myöntämiä tukia tai veroluontoisia tukia.
Tässä artikkelissa on kuvattu vuosien 2006 ja 2010 kokonaistukivolyymiä. Yritystukiaineistoon päivitettiin yrityksille toimiala ja kokoluokkatiedot. Tiedot saattavat poiketa hieman Tilastokeskuksen aiemmin julkaisemista tiedoista.
Pieniin ja keskisuuriin eli pk-yrityksiin kuuluvat alle 250 henkilöä työllistävät yritykset. Lisäksi taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.
Laskelmat on laatinut yliaktuaari Merja Kiljunen.
Päivitetty 22.10.2012