Julkaistu: 20.3.2013
Tulokäsitteen muutoksen vaikutukset väestöryhmittäisiin pienituloisuusasteisiin
- Muutokset koko väestön tasolla pieniä
- Pienituloisuusasteet muuttuvat sekä iäkkäillä että nuorilla
- Koko väestön tulojen muutos muuttaa yksinhuoltajien pienituloisuusasteita
- Tulokäsitteen muutos vaikuttaa lähes kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin
Koko dokumentti sivutettuna
Vuonna 2013 julkaistavissa, tilastovuotta 2011 koskevissa tulonjakotilaston julkaisuissa on vaihdettu käytettävä tulokäsite. Muutoksen myötä omistusasumisesta saatavaa laskennallista etuutta ja myyntivoittoja ei enää oteta tuloina huomioon. Käsitteen muutoksella on vaikutuksia väestöryhmittäisen pienituloisuuden kuvautumiseen erityisesti iäkkäissä ja nuorissa ryhmissä.
Tilastovuodesta 2011 alkaen tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään käyttämään keskeisimpänä tulokäsitteenä kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja. Tätä ennen julkaisujen pääkäsite on ollut kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Keskeinen ero tulokäsitteiden välillä on se, että asuntotulot sekä veronalaiset luovutusvoitot (eli myyntivoitot) eivät kuulu enää julkaisuissa käytettävän tulokäsitteen piiriin. Tulokäsitteen muutosta on selvitetty 30.1.2013 julkaistun pienituloisuuden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä sekä julkaisujen laatuselosteissa. 1.
Tulokäsitteen muutoksen taustalla on tarve yhtenäistää julkaistavia tietoja Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin EU-SILC-tutkimuksesta julkaisemien tietojen kanssa. Yhtenäistäminen on tarpeen, koska tulonjakoa, pienituloisuutta ja muuta syrjäytymisuhkaa seurataan tarkasti sekä komissiossa että kansallisella tasolla niin Eurostatin julkaisemien tilastojen kuin Tilastokeskuksen tilastojen avulla. Suomen EU-SILC-tiedot laaditaan tulonjakotilaston aineistosta.
Tässä artikkelissa kuvataan, mitä vaikutuksia tulokäsitteen muutoksella on pienituloisuudesta saatavaan kuvaan, erityisesti pienituloisuuden väestöryhmittäisiin eroihin. 2.
Muutokset koko väestön tasolla pieniä
Tulokäsitteen vaihdos voi vaikuttaa kahdella tavalla väestöryhmien pienituloisuusasteisiin. Ensinnäkin tulokäsitteen muutos vaikuttaa suoraan kotitalouksien tulojen tilastointiin. Kun laskennallista asuntotuloa ei pidetä tulona, tilastoidut tulot ovat tietenkin pienempiä. Tilastoidut tulot voivat olla kuitenkin myös suurempia, kun tuloista ei vähennetä negatiivista asuntotuloa, joka syntyisi asuntolainan korkojen ylittäessä asunnosta koituvan laskennallisen hyödyn.
Toiseksi asuntotulon poistaminen muuttaa koko väestön tilastoituja tulosuhteita, liikuttaa keskituloa ja siitä laskettavaa pienituloisuusrajaa, ja vaikuttaa tätä kautta myös sellaisiin talouksiin, joiden omat tulot eivät muutu tulokäsitteen vaihduttua, esimerkiksi vuokra-asunnoissa asuviin. Vaikka kotitalouden omat tulot eivät muutu, muiden talouksien tulot muuttuvat, jolloin talouksien järjestys tulojakaumalla vaihtuu.
Mediaanitulot ja sen mukana pienituloisuusraja siis on alempana rahatulokäsitteen perusteella kuin käytettävissä olevan tulon (ml. asuntotulo) käsitteellä mitattuna (kuvio 1). Asuntokannan rakennemuutosten ja arvonnousun myötä laskennallisen asuntotulon merkitys on vuosien mittaan kasvanut.
Kuvio 1. Pienituloisuusrajan muutos eri tulokäsitteillä vuosina 1966–2011
Pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä eivät muutu merkittävästi koko väestön tasolla tulokäsitteen muutoksen takia. Vuoden 2011 pienituloisuusaste on käytettävissä olevilla rahatuloilla mitattuna 13,2 prosenttia ja käytettävissä olevilla tuloilla asuntotulo mukaan lukien 13,4 prosenttia, ja henkilömäärä pysyy kummallakin käsitteellä noin 700 000:ssa.
Tulokäsitteen muutoksen takia osa aiemmin pienituloisiksi määrittyneistä henkilöistä poistuu pienituloisuudesta ja osa pienituloisuusrajan yläpuolella olleista määrittyy uudella tulokäsitteellä pienituloisiksi. Valtaosin pienituloisten joukko pysyy kuitenkin samana (taulukko 1). Myös pienituloisuusasteen kehitys pitkällä aikavälillä on samansuuntainen kummallakin käsitteellä.
Taulukko 1. Henkilöiden siirtymät pienituloisuuteen ja sieltä pois tulokäsitteen muutoksen myötä vuonna 2011.
| Käytettävissä olevat tulot (vanha käsite) | ||||
| Pienituloisuusrajan | ||||
| yläpuolella | alapuolella | |||
| Käytettävissä olevat rahatulot (uusi käsite) | Pienituloisuusrajan | yläpuolella | 4 466 000 Ei pienituloinen kummallakaan käsitteellä |
150 000 Pienituloinen vanhalla, mutta ei uudella käsitteellä |
| alapuolella | 143 000 Pienituloinen uudella, mutta ei vanhalla käsitteellä |
561 000 Pienituloinen molemmilla käsitteillä |
||
Pienituloisuusasteiden erisuuntaiset vuosimuutokset selittyvät asuntojen hintojen ja vuokratason kehityksellä, joka on vaikuttanut laskennallisen asuntoetuuden kautta tulokehitykseen käytettävissä olevan tulon käsitteessä. Sen sijaan myyntivoittojen poistamisen vaikutus pienituloisuusasteeseen on vähäinen. Tulokäsitteen muutoksella on tuntuvin vaikutus juuri asunnon omistajien ja vuokraajien välisiin pienituloisuuseroihin: ero kaventuu. Omistusasujien pienituloisuusaste nousee tilastoitujen tulojen jäädessä pienemmiksi ja vuokra-asukkaiden pienituloisuusaste laskee pienituloisuusrajan noustessa.
Kuvio 2. Tulokäsitteen muutoksen vaikutus pienituloisuusasteisiin asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 1995–2011
Tulokäsitteen muutoksen aiheuttamat väestöryhmittäisten pienituloisuusasteiden muutokset ovat seurausta väestöryhmien asumisen rakenteista. Asunnon omistaminen yleistyy iän myötä, on joissakin elinvaiheissa yleisempää ja on myös sosioekonomisen aseman mukaan tarkastellen erilaistunutta. Koko väestön tasolla vaikutukset kumoavat toisiaan.
Taulukko 2. Koko väestön pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä vuosina 1995–2011
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| 1995 | 386 000 | 7,6 | 362 000 | 7,2 |
| 1996 | 435 000 | 8,6 | 431 000 | 8,5 |
| 1997 | 433 000 | 8,5 | 420 000 | 8,3 |
| 1998 | 496 000 | 9,7 | 501 000 | 9,8 |
| 1999 | 494 000 | 9,7 | 520 000 | 10,2 |
| 2000 | 534 000 | 10,5 | 576 000 | 11,3 |
| 2001 | 596 000 | 11,6 | 576 000 | 11,2 |
| 2002 | 582 000 | 11,3 | 587 000 | 11,4 |
| 2003 | 573 000 | 11,1 | 591 000 | 11,5 |
| 2004 | 612 000 | 11,9 | 629 000 | 12,2 |
| 2005 | 656 000 | 12,7 | 661 000 | 12,8 |
| 2006 | 679 000 | 13,1 | 652 000 | 12,5 |
| 2007 | 721 000 | 13,8 | 707 000 | 13,5 |
| 2008 | 728 000 | 13,9 | 696 000 | 13,3 |
| 2009 | 697 000 | 13,2 | 690 000 | 13,1 |
| 2010 | 728 000 | 13,7 | 716 000 | 13,5 |
| 2011 | 704 000 | 13,2 | 711 000 | 13,4 |
Pienituloisuusasteet muuttuvat sekä iäkkäillä että nuorilla
Kuva pienituloisuudesta muuttuu käsitemuutoksen myötä erityisesti iän mukaisesti tarkasteltuna. Pienituloisuusaste kasvaa erityisen voimakkaasti 75 vuotta täyttäneillä, joilla pienituloisuusaste nousee 20,5:stä 27,6:een ja pienituloisten henkilöiden määrä nousee noin 30 000:lla. (Taulukko 3.) Ikääntyvien pienituloisuusasteen nousu johtuu juuri omistusasunnosta saatavan laskennallisen asuntotulon poistamisesta tulokäsitteestä. Sukupuoli huomioon ottaen pienituloisuus kasvaa suhteellisesti eniten 75 vuotta täyttäneillä miehillä, joilla pienituloisuusaste lähes kaksinkertaistuu (taulukko 4). Henkilömääräisesti lisääntyy kuitenkin enemmän pienituloisten 75 vuotta täyttäneiden naisten lukumäärä; heitä on uudella tulokäsitteellä 20 000 enemmän kuin asuntotulon huomioivalla tulokäsitteellä (taulukko 5). Sukupuolten välisen eron taustalla on se, että 75 vuotta täyttänyt väestö on naisvaltaista; koko ikäryhmästä kolmannes on miehiä.
Tulokäsitteen vaihdos pienentää erityisesti nuorten pienituloisuusasteita. 18–24-vuotiaiden pienituloisuusaste laskee 29,2:sta 24,8:aan eli noin 20 000 henkilöllä. Myös 25–34-vuotiaiden pienituloisuus vähenee 14,6 prosentista 11,8:aan.
Taulukko 3. Pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä iän mukaan vuonna 2011
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| 0–17 | 121 000 | 11,1 | 132 000 | 12,0 |
| 18–24 | 109 000 | 24,8 | 128 000 | 29,2 |
| 25–34 | 80 000 | 11,8 | 98 000 | 14,6 |
| 35–49 | 92 000 | 9,0 | 100 000 | 9,8 |
| 50–64 | 125 000 | 11,0 | 118 000 | 10,4 |
| 65–74 | 59 000 | 11,2 | 48 000 | 9,0 |
| 75+ | 118 000 | 27,6 | 87 000 | 20,5 |
| Pienituloiset yhteensä | 704 000 | 13,2 | 711 000 | 13,4 |
Taulukko 4. Miesten pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä iän mukaan vuonna 2011
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| 0–17 | 64 000 | 11,5 | 68 000 | 12,2 |
| 18–24 | 56 000 | 25,1 | 64 000 | 28,2 |
| 25–34 | 43 000 | 12,5 | 55 000 | 15,8 |
| 35–49 | 51 000 | 9,9 | 53 000 | 10,2 |
| 50–64 | 73 000 | 13,0 | 65 000 | 11,7 |
| 65–74 | 21 000 | 8,4 | 15 000 | 6,2 |
| 75+ | 27 000 | 17,4 | 17 000 | 10,5 |
| Pienituloiset yhteensä | 335 000 | 12,9 | 336 000 | 12,9 |
Taulukko 5. Naisten pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä iän mukaan vuonna 2011
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| 0–17 | 57 000 | 10,7 | 63 000 | 11,8 |
| 18–24 | 52 000 | 24,5 | 64 000 | 30,2 |
| 25–34 | 37 000 | 11,2 | 44 000 | 13,3 |
| 35–49 | 41 000 | 8,1 | 47 000 | 9,4 |
| 50–64 | 52 000 | 9,0 | 53 000 | 9,1 |
| 65–74 | 39 000 | 13,7 | 32 000 | 11,4 |
| 75+ | 90 000 | 33,6 | 71 000 | 26,3 |
| Pienituloiset yhteensä | 368 000 | 13,6 | 375 000 | 13,8 |
Koko väestön tulojen muutos muuttaa yksinhuoltajien pienituloisuusasteita
Myös kotitalouden elinvaiheen mukaisissa tarkasteluissa on havaittavissa, että pienituloisuusasteet muuttuvat niilläkin, joilla asuntotulo ei ole ollut merkittävä tuloerä. Yhden huoltajan talouksissa asuvat ovat yksin asuvien lisäksi ryhmä, joiden keskuudessa pienituloisuus on muita yleisempää. Yhden huoltajan talouksissa asuvien henkilöiden pienituloisuus vähenee tulokäsitteen vaihduttua, sillä yksinhuoltajataloudet sijaitsevat tulojakaumalla usein pienituloisuusrajan läheisyydessä. Noin 69 000 pienituloisesta yhden huoltajan talouden jäsenestä 22 000 "nousee" pienituloisuudesta siksi, että pienituloisuuden raja laskee, vaikka heidän tuloissaan ei tapahdu mainittavaa muutosta. Tulokäsitteen aiheuttaman tulojen muutoksen takia pienituloisuusrajan alapuolelle tipahtaa noin 6 000 yhden huoltajan taloudessa asuvaa henkilöä. (Taulukko 5.)
Taulukko 6. Pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| Yhden hengen taloudet | 346 000 | 33,4 | 327 000 | 31,6 |
| Lapsettomat parit | 100 000 | 6,3 | 109 000 | 6,9 |
| Lapsiperheet yht. | 220 000 | 9,7 | 237 000 | 10,5 |
| Parit, joilla lapsia | 166 000 | 8,3 | 168 000 | 8,4 |
| Yksinhuoltajat | 53 000 | 21,6 | 69 000 | 27,9 |
| Muut | 38 000 | 8,6 | 37 000 | 8,4 |
| Yhteensä | 704 000 | 13,2 | 711 000 | 13,4 |
Tulokäsitteen muutos vaikuttaa lähes kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin
Taulukko 7. Pienituloisuusasteet ja pienituloisten lukumäärä henkilön sosioekonomisen aseman mukaan
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| Yrittäjät | 42 000 | 13,9 | 36 000 | 11,8 |
| Maatalousyrittäjät | 9 000 | 15,9 | 5 000 | 9,3 |
| Työnantajayrittäjät | 6 000 | 5,9 | 4 000 | 4,3 |
| Yksinäisyrittäjät | 27 000 | 18,5 | 26 000 | 17,7 |
| Palkansaajat | 44 000 | 2,3 | 61 000 | 3,2 |
| Ylemmät toimihenkilöt | .. | .. | .. | .. |
| Alemmat toimihenkilöt | 17 000 | 2,3 | 23 000 | 3,2 |
| Työntekijät | 25 000 | 4,1 | 35 000 | 5,8 |
| Opiskelijat ja koululaiset | 119 000 | 27,0 | 138 000 | 31,3 |
| Eläkeläiset | 247 000 | 19,3 | 204 000 | 15,9 |
| Eläkkeellä olevat maatalousyrittäjät | 52 000 | 40,7 | 33 000 | 25,9 |
| Eläkkeellä olevat muut yrittäjät | 23 000 | 23,1 | 15 000 | 15,0 |
| Eläkkeellä olevat toimihenkilöt | 41 000 | 7,6 | 40 000 | 7,3 |
| Eläkkeellä olevat työntekijät | 107 000 | 23,2 | 95 000 | 20,7 |
| Muut eläkeläiset | 24 000 | 47,1 | 21 000 | 40,8 |
| Työttömät | 111 000 | 44,6 | 121 000 | 48,7 |
| Muut ammatissa toimimattomat | 35 000 | 19,0 | 38 000 | 20,5 |
| Alle 16-vuotiaat | 105 000 | 11,2 | 114 000 | 12,1 |
| Kaikki | 704 000 | 13,2 | 711 000 | 13,4 |
Tuntuvin pienituloisuusasteiden muutos havaitaan maatalousyrittäjillä (nousu yli 6 prosenttiyksikköä) ja etenkin eläkkeellä olevilla entisillä maatalousyrittäjillä (nousu lähes 15 prosenttiyksikköä), kun usein maaseudulla sijaitsevien omakotitalojen tuottamaa asuntoetua ei enää lasketa tuloihin. Myös muiden eläkeläisten pienituloisuusasteet nousevat. Työmarkkinoilla aktiivisen väestön, opiskelijoiden ja lasten pienituloisuusasteet alenevat. Muutossuuntien eroon vaikuttavat rakenteelliset asuntojen hallintasuhteiden erot.
Lisätietoja
Tulonjakotilaston julkaisemisessa tehty pääkäsitteen vaihdos vaikuttaa pienituloisuuden kuvautumiseen monissa väestöryhmittäisissä tarkasteluissa. Tilaston tulosten julkaiseminen tapahtuu jatkossa vain käytettävien rahatulojen käsitteellä. Tulonjakotilaston perusaineistoon kerätään kuitenkin edelleen myös vanhan tulokäsitteen muodostamiseen vaadittavat tulotiedot. Vanhalla, asuntotulon ja myyntivoitot huomiovalla tulokäsitteellä tehtäviä tarkasteluja on saatavilla pyydettäessä tulonjakotilastosta. Lisätietoja asumismenojen vaikutuksesta tuloihin ja asumisrasitteesta julkaistaan erillisinä julkistuksina.
________________
- Muutos koskee ainoastaan julkaisukäytäntöä, sillä aineistoon tuotetaan myös vanhan tulokäsitteen mukaiset tuloerät.
- Tulokäsitteen muutoksen lisäksi tulonjakotilaston aikasarjaan on tehty päivityksiä eräiden tuloerien osalta, mistä johtuen lopulliset tiedot koko väestön pienituloisuudesta ovat tarkentuneet ennakkotiedoista.
Päivitetty 20.3.2013