Julkaistu: 20.3.2013
Tulokäsitteen muutoksen vaikutukset väestöryhmittäisiin pienituloisuusasteisiin
- Muutokset koko väestön tasolla pieniä
- Pienituloisuusasteet muuttuvat sekä iäkkäillä että nuorilla
- Koko väestön tulojen muutos muuttaa yksinhuoltajien pienituloisuusasteita
- Tulokäsitteen muutos vaikuttaa lähes kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vuonna 2013 julkaistavissa, tilastovuotta 2011 koskevissa tulonjakotilaston julkaisuissa on vaihdettu käytettävä tulokäsite. Muutoksen myötä omistusasumisesta saatavaa laskennallista etuutta ja myyntivoittoja ei enää oteta tuloina huomioon. Käsitteen muutoksella on vaikutuksia väestöryhmittäisen pienituloisuuden kuvautumiseen erityisesti iäkkäissä ja nuorissa ryhmissä.
Tilastovuodesta 2011 alkaen tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään käyttämään keskeisimpänä tulokäsitteenä kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja. Tätä ennen julkaisujen pääkäsite on ollut kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Keskeinen ero tulokäsitteiden välillä on se, että asuntotulot sekä veronalaiset luovutusvoitot (eli myyntivoitot) eivät kuulu enää julkaisuissa käytettävän tulokäsitteen piiriin. Tulokäsitteen muutosta on selvitetty 30.1.2013 julkaistun pienituloisuuden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä sekä julkaisujen laatuselosteissa. 1.
Tulokäsitteen muutoksen taustalla on tarve yhtenäistää julkaistavia tietoja Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin EU-SILC-tutkimuksesta julkaisemien tietojen kanssa. Yhtenäistäminen on tarpeen, koska tulonjakoa, pienituloisuutta ja muuta syrjäytymisuhkaa seurataan tarkasti sekä komissiossa että kansallisella tasolla niin Eurostatin julkaisemien tilastojen kuin Tilastokeskuksen tilastojen avulla. Suomen EU-SILC-tiedot laaditaan tulonjakotilaston aineistosta.
Tässä artikkelissa kuvataan, mitä vaikutuksia tulokäsitteen muutoksella on pienituloisuudesta saatavaan kuvaan, erityisesti pienituloisuuden väestöryhmittäisiin eroihin. 2.
Muutokset koko väestön tasolla pieniä
Tulokäsitteen vaihdos voi vaikuttaa kahdella tavalla väestöryhmien pienituloisuusasteisiin. Ensinnäkin tulokäsitteen muutos vaikuttaa suoraan kotitalouksien tulojen tilastointiin. Kun laskennallista asuntotuloa ei pidetä tulona, tilastoidut tulot ovat tietenkin pienempiä. Tilastoidut tulot voivat olla kuitenkin myös suurempia, kun tuloista ei vähennetä negatiivista asuntotuloa, joka syntyisi asuntolainan korkojen ylittäessä asunnosta koituvan laskennallisen hyödyn.
Toiseksi asuntotulon poistaminen muuttaa koko väestön tilastoituja tulosuhteita, liikuttaa keskituloa ja siitä laskettavaa pienituloisuusrajaa, ja vaikuttaa tätä kautta myös sellaisiin talouksiin, joiden omat tulot eivät muutu tulokäsitteen vaihduttua, esimerkiksi vuokra-asunnoissa asuviin. Vaikka kotitalouden omat tulot eivät muutu, muiden talouksien tulot muuttuvat, jolloin talouksien järjestys tulojakaumalla vaihtuu.
Mediaanitulot ja sen mukana pienituloisuusraja siis on alempana rahatulokäsitteen perusteella kuin käytettävissä olevan tulon (ml. asuntotulo) käsitteellä mitattuna (kuvio 1). Asuntokannan rakennemuutosten ja arvonnousun myötä laskennallisen asuntotulon merkitys on vuosien mittaan kasvanut.
Kuvio 1. Pienituloisuusrajan muutos eri tulokäsitteillä vuosina 1966–2011
Pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä eivät muutu merkittävästi koko väestön tasolla tulokäsitteen muutoksen takia. Vuoden 2011 pienituloisuusaste on käytettävissä olevilla rahatuloilla mitattuna 13,2 prosenttia ja käytettävissä olevilla tuloilla asuntotulo mukaan lukien 13,4 prosenttia, ja henkilömäärä pysyy kummallakin käsitteellä noin 700 000:ssa.
Tulokäsitteen muutoksen takia osa aiemmin pienituloisiksi määrittyneistä henkilöistä poistuu pienituloisuudesta ja osa pienituloisuusrajan yläpuolella olleista määrittyy uudella tulokäsitteellä pienituloisiksi. Valtaosin pienituloisten joukko pysyy kuitenkin samana (taulukko 1). Myös pienituloisuusasteen kehitys pitkällä aikavälillä on samansuuntainen kummallakin käsitteellä.
Taulukko 1. Henkilöiden siirtymät pienituloisuuteen ja sieltä pois tulokäsitteen muutoksen myötä vuonna 2011.
| Käytettävissä olevat tulot (vanha käsite) | ||||
| Pienituloisuusrajan | ||||
| yläpuolella | alapuolella | |||
| Käytettävissä olevat rahatulot (uusi käsite) | Pienituloisuusrajan | yläpuolella | 4 466 000 Ei pienituloinen kummallakaan käsitteellä |
150 000 Pienituloinen vanhalla, mutta ei uudella käsitteellä |
| alapuolella | 143 000 Pienituloinen uudella, mutta ei vanhalla käsitteellä |
561 000 Pienituloinen molemmilla käsitteillä |
||
Pienituloisuusasteiden erisuuntaiset vuosimuutokset selittyvät asuntojen hintojen ja vuokratason kehityksellä, joka on vaikuttanut laskennallisen asuntoetuuden kautta tulokehitykseen käytettävissä olevan tulon käsitteessä. Sen sijaan myyntivoittojen poistamisen vaikutus pienituloisuusasteeseen on vähäinen. Tulokäsitteen muutoksella on tuntuvin vaikutus juuri asunnon omistajien ja vuokraajien välisiin pienituloisuuseroihin: ero kaventuu. Omistusasujien pienituloisuusaste nousee tilastoitujen tulojen jäädessä pienemmiksi ja vuokra-asukkaiden pienituloisuusaste laskee pienituloisuusrajan noustessa.
Kuvio 2. Tulokäsitteen muutoksen vaikutus pienituloisuusasteisiin asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 1995–2011
Tulokäsitteen muutoksen aiheuttamat väestöryhmittäisten pienituloisuusasteiden muutokset ovat seurausta väestöryhmien asumisen rakenteista. Asunnon omistaminen yleistyy iän myötä, on joissakin elinvaiheissa yleisempää ja on myös sosioekonomisen aseman mukaan tarkastellen erilaistunutta. Koko väestön tasolla vaikutukset kumoavat toisiaan.
Taulukko 2. Koko väestön pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä vuosina 1995–2011
| Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) | Käytettävissä oleva tulo (vanha) | |||
| Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | Pienituloisten lukumäärä | Pienituloisuusaste | |
| 1995 | 386 000 | 7,6 | 362 000 | 7,2 |
| 1996 | 435 000 | 8,6 | 431 000 | 8,5 |
| 1997 | 433 000 | 8,5 | 420 000 | 8,3 |
| 1998 | 496 000 | 9,7 | 501 000 | 9,8 |
| 1999 | 494 000 | 9,7 | 520 000 | 10,2 |
| 2000 | 534 000 | 10,5 | 576 000 | 11,3 |
| 2001 | 596 000 | 11,6 | 576 000 | 11,2 |
| 2002 | 582 000 | 11,3 | 587 000 | 11,4 |
| 2003 | 573 000 | 11,1 | 591 000 | 11,5 |
| 2004 | 612 000 | 11,9 | 629 000 | 12,2 |
| 2005 | 656 000 | 12,7 | 661 000 | 12,8 |
| 2006 | 679 000 | 13,1 | 652 000 | 12,5 |
| 2007 | 721 000 | 13,8 | 707 000 | 13,5 |
| 2008 | 728 000 | 13,9 | 696 000 | 13,3 |
| 2009 | 697 000 | 13,2 | 690 000 | 13,1 |
| 2010 | 728 000 | 13,7 | 716 000 | 13,5 |
| 2011 | 704 000 | 13,2 | 711 000 | 13,4 |
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 20.3.2013