Luxemburgissa ovat euromaiden varakkaimmat kotitaloudet

  1. Tiedot pyritään keräämään yhtenäisin käsittein ja menetelmin
  2. Varallisuus on jakautunut epätasaisesti
  3. Omistusasunto on tärkeä varallisuuserojen aiheuttaja
  4. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Omistusasunto on tärkeä varallisuuserojen aiheuttaja

Kotitalouksien varallisuudesta oma varsinainen asunto on selvästi merkittävin. Noin puolet euroalueen kotitalouksien bruttovarallisuudesta koostuu oman varsinaisen asunnon arvosta. Noin kolmasosa on muuta reaalivarallisuutta ja noin kuudesosa rahoitusvarallisuutta. Kuusi kymmenestä kotitaloudesta euroalueella omistaa varsinaisen asuntonsa, ja neljällä kymmenestä asunto on velaton.

Suomi sijoittuu omistusasujien osuuksien vertailussa euroalueen keskivaiheille ja velattomien omistusasujien osuuksien vertailussa alempaan keskikastiin. Suomessa varsinaisen asuntonsa omistaa 69 prosenttia kotitalouksista, mikä on selvästi enemmän kuin koko euroalueella. On kuitenkin otettava huomioon, että euroalueen keskiarvoa pienentää huomattavasti kahden suuren maan, Ranskan ja etenkin Saksan, alhainen omistusasujien määrä. Suuressa osassa euromaita yli kaksi kolmesta kotitaloudesta asuu omistusasunnossa.

Koska varallisuus muodostuu kotitalouden säästöjen kasautuessa ajan myötä, on maiden tulotason ja varallisuuden välillä positiivinen korrelaatio. Asuntovarallisuuden merkitys korostuu, kun vertaillaan maakohtaisia nettovarallisuuslukuja (taulukko). Eräiden korkean tulotason maiden kuten Alankomaiden, Itävallan ja Saksan nettovarallisuus suhteessa muihin euromaihin on varsin alhainen. Suurin yksittäinen syy tähän on se, että näissä maissa suhteellisen harva kotitalous omistaa varsinaisen asuntonsa. Tämä näkyy selkeimmin kunkin maan mediaanikotitalouden nettovarallisuutta vertailtaessa. Saksa ja Itävalta ovat ainoat euroalueen maat, joissa mediaanikotitalous ei omista varsinaista asuntoaan, joten näiden kahden maan mediaanikotitalouden varallisuuden rakenne on täysin erilainen kuin muissa maissa.

Taulukko. Nettovarallisuus euroalueella ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 1 000 euroa/kotitalous.

  Nettovarallisuus per kotitalous, keskiarvo Nettovarallisuus per kotitalous, mediaani
  Kaikki Omistusasunto Ei omistusasuntoa Kaikki Omistusasunto Ei omistusasuntoa Omistusasunto, % kotitalouksista Kotitalouden keskikoko
Alankomaat (2009) 170 262 49 104 215 19 57 2.2
Belgia (2010) 339 454 74 206 304 8 70 2.3
Espanja (2008) 291 338 69 183 214 5 83 2.7
Italia (2010) 275 381 43 174 251 11 69 2.5
Itävalta (2010) 265 487 62 76 241 12 48 2.3
Kreikka (2009) 148 190 37 102 137 5 72 2.6
Kypros (2010) 671 829 150 267 349 16 77 2.8
Luxemburg (2010) 710 995 130 398 556 22 67 2.5
Malta (2010) 366 448 79 216 267 22 78 2.9
Portugali (2010) 153 199 38 75 106 4 72 2.7
Ranska (2010) 233 381 52 116 238 8 55 2.2
Saksa (2010) 195 381 48 51 216 10 44 2.0
Slovakia (2010) 80 87 11 61 66 2 90 2.8
Slovenia (2010) 149 177 21 101 134 4 82 2.6
Suomi (2009) 162 226 16 86 153 3 69 2.1
Euroalue pl. Irlanti ja Viro 231 351 50 109 218 9 60 2.3

Lähde: Euroopan keskuspankki. Kotitalouksien varallisuus- ja kulutustutkimus.

Jos nettovarallisuuden keskilukuja verrataan erikseen omistusasujien ja vuokralla asuvien ryhmissä, vahvistuu maiden tulotason ja varallisuuden korrelaatio, ja etenkin Saksan ja Itävallan suhteellinen asema euroalueiden vertailussa paranee huomattavasti. Joissakin Etelä-Euroopan maissa kotitalouksien varallisuuteen vaikuttaa myös muu asuntovarallisuus. Kyproksessa joka toinen ja Kreikassa ja Espanjassa yli 35 prosenttia kotitalouksista omistaa varsinaisen asunnon lisäksi toisen, useimmiten vapaa-ajan asunnon. Koko euroalueella alle neljännes kotitalouksista omistaa muita kiinteistöjä kuin varsinaisen asuntonsa.

Myös suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus on vähäisempää kuin voisi olettaa tulovertailujen perusteella. Suomen osalta tähän vaikuttaa omistusasujien osuuden lisäksi asuntojen arvo. Vain neljässä euroalueen maassa (Kreikka, Portugali, Slovakia ja Slovenia) omistusasuntojen keskimääräinen arvo on alhaisempi kuin Suomessa. Lisäksi Suomessa vuokralla asuvien keskimääräinen varallisuus suhteessa omistusasujiin on poikkeuksellisen alhainen.

Taulukon lukuja tulkitessa täytyy ottaa huomioon, että indikaattorina on varallisuus kotitaloutta kohden. Euroalueen maiden kotitalouksien rakenteissa on kuitenkin huomattavia eroja. Kotitalouden keskikoko on Etelä-Euroopassa ja Slovakiassa suurempi kuin Keski-Euroopassa ja Suomessa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvissa maissa on siten huomattavasti enemmän pieniä kotitalouksia, joiden varallisuus, etenkin asuntovarallisuus, on tyypillisesti alhaisempi kuin suurten kotitalouksien. Yhden hengen talouksien osuus kaikista kotitalouksista vaihtelee alle 20 prosentista (Espanja, Malta ja Portugali) lähes neljäänkymmeneen prosenttiin (Itävalta, Saksa ja Suomi). Kotitalouskohtaisten keskilukujen vertailu ei siis anna täyttä kuvaa maiden kokonaisvarallisuuden eroista.

Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että kyselyiden viitevuodet vaihtelevat. Viitevuodet käyvät ilmi taulukon ensimmäisestä sarakkeesta. Vaikka varallisuus on periaatteessa tuloja vakaampi muuttuja, on viime vuosien talouskehitys vaikuttanut merkittävästi etenkin asuntojen ja rahoitusvarallisuuden arvoon. Asuntojen arvon suhteen eri viitevuosilla voi olla yllättävänkin suuri merkitys, sillä asuntojen arvo perustuu kotitalouksien omaan arvioon. Espanja ja Kreikka kuuluvat niihin maihin, joiden kyselyt toteutettiin ensimmäisten joukossa. Näissä maissa asuntojen hinnat laskivat merkittävästi vuosien 2008–2010 aikana.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.9.2013