Julkaistu: 23.9.2013

Palkkaa passin perusteella

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Sampo Pehkonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Ulkomaan kansalaiset ansaitsevat keskimäärin suomalaisia vähemmän. Ammattirakenne selittää merkittävän osan palkkaerosta, mutta palkkatilastojen pohjalta tätä eroa ei voida täysin selittää. Selittämätön palkkaero koskettaa lähinnä kehittyvien maiden kansalaisia.

Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Samalla ulkomaan kansalaiset, joita vuonna 2011 oli 183 000, ovat nousseet yhä merkittävämmäksi työntekijäryhmäksi. Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisten työvoimaosuus oli noin kaksi prosenttia, ja vuoteen 2011 mennessä heidän työvoimaosuutensa oli kasvanut noin neljään prosenttiin. Vakituisesti maassa asuvien ohella Suomessa työskentelee kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä, kuten thaimaalaisia marjanpoimijoita ja virolaisia keikkatyöläisiä. Nämä tilapäistyöntekijät eivät näy tilastoissa, eikä heitä lueta työvoimaosuuteen.

Tämä artikkeli keskittyy Suomessa vakituisesti asuvien ulkomaan kansalaisten ansioihin. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, joka sisältää yli 43 000 ulkomaalaisen palkansaajan palkkatiedot vuodelta 2011. Määrä vastaa noin kahta kolmasosaa maassa vakituisesti asuvasta ulkomaisesta työvoimasta. Artikkelissa käytetään sanaa ulkomaalainen synonyyminä ulkomaan kansalaiselle. Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat luokitellaan suomalaisiksi.

Vuonna 2011 ulkomaalaisten työntekijöiden keskituntipalkka oli palkkarakennetilaston mukaan 16,20 euroa. Suomalaisten työntekijöiden vastaava ansio oli 18,40 euroa. Ulkomaalaisten ansiot olivat siis noin 88 prosenttia suomalaisten ansioista. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2000, jolloin vastaava palkkasuhde oli 96 prosenttia. Ulkomaalaisten keskiansio verrattuna suomalaisten keskiansioon onkin pienentynyt 2000-luvulla (kuvio).

Kuvio. Suomalaisten ja ulkomaalaisten tuntiansioiden suhde vuosina 2000−2011.

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto.

Ulkomaalaiset ansaitsevat suomalaisia vähemmän kautta linjan

Taulukossa 1 palkkarakennetilaston palkansaajat on jaettu ryhmiin sukupuolen, koulutusasteen, ikäryhmän ja alueen perusteella. Jaottelu auttaa hahmottamaan ulkomaalaisten ja suomalaisten palkkaeroa erilaisissa sosiodemografisissa ryhmissä. Vertailujen perusteella havaitaan ulkomaalaisten ansaitsevan suomalaisia vähemmän sukupuolesta, iästä, koulutuksesta ja alueesta riippumatta.

Sukupuolella ei ole yhteyttä palkkaeroon: sekä ulkomaalaiset miehet että naiset ansaitsevat noin 15 prosenttia suomalaisia vähemmän. Siten sukupuolten välinen palkkaero on samaa suuruusluokkaa ulkomaalaisilla kuin suomalaisillakin. Myöskään iällä ei ole selkeää yhteyttä palkkaeroon. Ulkomaalaisten ansiot ovat pienemmät kaikissa muissa paitsi yli 60-vuotiaiden ikäluokassa, jossa ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä on varsin pieni.

Koulutetut ulkomaalaiset saavat pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutusasteen suomalaiset. Palkkaero on sitä suurempi, mitä korkeampi koulutustaso on. Esimerkiksi ulkomaalaisen tutkijakoulutetun palkkataso on keskimäärin vain 78 prosenttia suomalaisen tutkijakoulutetun palkkatasosta.

Palkkaero on suuri Uudellamaalla, jossa enemmistö ulkomaalaisista asuu ja työskentelee. Keskituntipalkat ovat Uudellamaalla varsin korkeita, mutta tämä ei ilmene ulkomaalaisten ansioissa: ulkomaalaisten palkat ovat Uudellamaalla pienempiä kuin muualla maassa työskentelevien suomalaisten. Ulkomaalainen ansaitsee Uudellamaalla 81 prosenttia suomalaisten keskiansiosta, kun muualla maassa ulkomaalaisten palkkataso on 90 prosenttia suomalaisten palkkatasosta.

Sivun alkuun

Palkkaerot johtuvat pitkälti ammattirakenteesta

Suomalaiset ja ulkomaalaiset ovat ammattirakenteeltaan erilaisia ryhmiä. Matalapalkka-ammateissa ulkomaalaisten suhteellinen osuus on suomalaisten osuutta suurempi. Ulkomaalaisista 25 prosenttia työskentelee siivoojina ja avustavina työntekijöinä (Ammattiluokituksen 2010 luokka Muut työntekijät). Sen sijaan vain 7 prosenttia suomalaisista hankkii elantonsa kyseisen ammattiryhmän töillä. Tämän lisäksi ulkomaalaisia työskentelee asiantuntija-ammateissa tuntuvasti vähemmän kuin suomalaisia. Erityisasiantuntijoiden joukossa molempien ryhmien suhteellinen osuus on sama, noin 20 prosenttia.

Kun ammattirakenteen vaikutus palkkatasoon vakioidaan, eli ammattirakenteen vaikutus palkkatasoon poistetaan, palkkaero kaventuu kaikissa ryhmissä useilla prosenttiyksiköillä. Vakioinnin jälkeen ulkomaalaisten ja suomalaisten välinen palkkasuhde pienenee 88 prosentista 95 prosenttiin. Palkkaero pienenee samansuuntaisesti myös sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Koulutusasteen mukaisissa ryhmittelyissä palkkaerot pysyvät ammattivakioinnista huolimatta suurina. Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden palkkaero on ammattivakioinnin jälkeenkin vielä noin kymmenen prosenttia.

Ammattirakenteen vakioiminen kaventaa palkkaeroa erityisesti Uudellamaalla, jossa palkkaero supistuu 13 prosenttiyksikköä. Tulos on looginen, sillä ulkomaalaisten työntekijöiden ammattirakenne Uudenmaalla poikkeaa muiden alueiden ammattirakenteesta. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut Uudellamaalla 2000-luvulla etenkin ns. suorittavissa töissä. Ammattirakenteen vakioiminen kaventaa muualla Suomessa palkkaeroa vain 3 prosenttiyksikköä, jolloin ammattivakioidut palkkasuhteet Uudellamaalla ja muualla Suomessa ovat lähellä toisiaan (0,94 ja 0,93).

Sivun alkuun

Kun ammattirakenne otetaan huomioon, henkilö- ja yritysominaisuuksilla ei ole selitysvoimaa

Tulosten perusteella ulkomaalaiset ansaitsevat samassa ammatissa keskimäärin suomalaisia vähemmän. Voisiko palkkaero selittyä palkansaajien henkilökohtaisilla ominaisuuksilla? Kuten tunnettua, palkat nousevat yleensä iän, työkokemuksen ja koulutuksen mukaan. On mahdollista, että palkkaero johtuu siitä, että ulkomaalaiset ovat keskimäärin suomalaisia nuorempia, kokemattomampia ja kouluttamattomampia.

Palkkaeron takana voi olla myös yrityskohtaisia tekijöitä – palkat vaihtelevat eri työaloilla. Palkkaeroon voi siten vaikuttaa se, millä alalla ulkomaalaiset työskentelevät. Palkkarakennetilaston mukaan ulkomaalaiset työskentelevät suomalaisia todennäköisemmin palvelualoilla ja yksityisellä sektorilla. Teollisuudessa ulkomaalaisia ja suomalaisia on suhteellisesti yhtä paljon.

Taulukon 1 viimeisessä sarakkeessa esitetään ulkomaalaisten ja suomalaisten välinen palkkaero, kun työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja yrityksen sijainti, toimiala ja sektori on vakioitu ammattirakenteen lisäksi. Henkilö- ja yritysominaisuuksien vakioiminen ei enää merkittävästi muuta keskimääräisiä tuloksia, vaikkakin eräissä ryhmissä on pieniä muutaman prosenttiyksikön muutoksia.

Joka tapauksessa ammattirakenteen ja muiden havaittavien muuttujien vakioinnilla on huomattava vaikutus kokonaispalkkaeroon. Niin kutsuttu raakapalkkaero (tuntiansioiden suhde) pienenee jokaisessa ryhmässä, olipa alkuperäinen palkkaero suomalaisten tai ulkomaalaisten eduksi. Aluetasolla selittämättömäksi palkkaeroksi jää 4 prosenttia, ja jokaisessa koulutusasteessa palkkaero pienenee alle kymmeneen prosenttiin.

Ulkomaalaiset ansaitsevat samoissa ammateissa suomalaisia vähemmän, vaikka he olisivat suomalaisten ikäisiä, yhtä kokeneita ja koulutettuja ja työskentelisivät samanlaisissa yrityksissä. Palkkaeroa ei voida selittää täysin pelkästään palkkarakennetilaston muuttujilla. On toki mahdollista, että ansioita selittää jokin tästä analyysistä puuttuva tekijä kuten siviilisääty tai kielitaito.

Taulukko 1. Ulkomaalaisten ja suomalaisten palkat ryhmittäin vuonna 2011.

  Suomalaiset euroa/tunti Ulkomaalaiset euroa/tunti Tuntiansioiden suhde Suhde ammattivakioituna* Suhde havaittavat ominaisuudet vakioituna**
Kaikki 18,39 16,22 0,88 0,95 0,95
Sukupuoli          
Mies 20,40 17,71 0,87 0,95 0,96
Nainen 16,69 14,21 0,85 0,94 0,95
Alue          
Uusimaa 20,60 16,61 0,81 0,94 0,96
Muu Suomi 17,25 15,60 0,90 0,93 0,96
Koulutusaste          
Ylempi perusaste 14,80 15,86 1,07 0,99 0,97
Keskiaste 15,78 13,87 0,88 0,95 0,93
Alin korkea-aste 19,07 16,10 0,84 0,95 0,93
Alempi korkeakouluaste 19,87 16,79 0,85 0,95 0,91
Ylempi korkeakouluaste 26,83 21,87 0,82 0,89 0,91
Tutkijakoulutusaste 34,30 26,63 0,78 0,91 0,94
Ikäryhmä          
Alle 20 10,99 9,54 0,87 0,92 0,93
20−29 14,69 13,73 0,93 0,98 0,98
30−39 18,70 17,13 0,92 0,96 0,95
40−49 19,72 17,28 0,88 0,95 0,93
50−59 19,25 16,28 0,85 0,96 0,94
Yli 60 19,38 20,24 1,04 0,99 0,99
* Ammattirakenne on vakioitu ISCO5-tasolla PNS-menetelmällä.
** Ammattirakenne, ikä, työkokemus, työsuhdemuoto, koulutusaste- ja ala, sekä työpaikan sijainti, toimiala sekä sektori on vakioitu PNS-menetelmällä.

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto.

Sivun alkuun

Palkkaero vaihtelee ammateittain

Taulukossa 2 palkkaeroa tarkastellaan ulkomaalaisten työntekijöiden 15 yleisimmässä ammatissa. Tilastojen perusteella useimmissa ammateissa ulkomaalaiset ansaitsevat suomalaisia vähemmän.

Palkkarakennetilaston mukaan ulkomaalaisten yleisin ammatti vuonna 2011 oli toimistosiivooja. Suomalaiset toimistosiivoojat ansaitsevat keskimäärin 10,77 euroa tuntia kohden, kun ulkomaalaiset ansaitsevat keskimäärin 10,03 euroa. Tämä tekee palkkaeroksi 7 prosenttia. Ulkomaalaisten myyjien ansiot ovat 93 prosenttia ja elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöiden ansiot 85 prosenttia suomalaisten ansioista. Poikkeuksiakin löytyy: linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat sekä sairaanhoitajat ansaitsevat suomalaisia enemmän.

Kun palkkausta mahdollisesti selittävät tekijät (henkilö- ja yritysominaisuudet) otetaan huomioon, palkkaerot supistuvat, ja joissakin ammateissa ero häviää kokonaan. Kansalaisuudella ei ole yhteyttä palkkatasoon yliopistossa toimivilla assistenteilla ja tuntiopettajilla, sairaala- ja laitosapulaisilla, lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla. Sen sijaan ulkomaalaiset toimistosiivoojat, jotka ovat sosiodemografisilta ominaisuuksiltaan suomalaisten kaltaisia, ansaitsevat noin 5 prosenttia suomalaisia vähemmän. Vakiointi ei myöskään selitä postinkantajien tai elintarviketeollisuuden työntekijöiden palkkaeroa. Näyttää siltä, että ulkomaalaisten ja suomalaisten välinen palkkaero on osittain ammattikohtaista.

Taulukko 2. Ulkomaalaisten ja suomalaisten palkkoja ammattiryhmittäin vuonna 2011.

Ammatti Suomalaiset euroa/tunti Ulkomaalaiset euroa/tunti Tuntiansioiden suhde Suhde havaittavat ominaisuudet vakioituna**
Toimistosiivoojat ym. 10,77 10,03 0,93 0,95
Assistentit ja tuntiopettajat (yliopisto) 21,94 20,52 0,94 1,00
Sairaala- ja laitosapulaiset 12,29 11,70 0,95 1,01
Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 14,21 13,18 0,93 0,93
Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat 15,61 17,73 1,14 1,05
Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 12,92 12,80 0,99 0,98
Kokit, keittäjät ja kylmäköt 12,89 12,61 0,98 0,97
Muut lähihoitajat 15,11 14,35 0,95 0,99
Tarjoilijat 13,45 13,21 0,98 0,95
Myyjät 14,28 13,30 0,93 0,95
Muut rakennustyöntekijät 15,67 14,60 0,93 0,92
Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät 24,43 24,17 0,99 0,97
Sairaanhoitajat 17,60 18,13 1,03 1,01
Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 15,51 13.25 0,85 0,84
Avustavat keittiötyöntekijät 11,79 11,19 0,95 1,00
* Ammattirakenne on vakioitu ISCO5-tasolla PNS-menetelmällä
** Ammattirakenne, ikä, ammattikohtainen työkokemus, työsuhdemuoto, koulutusaste- ja ala, sekä työpaikan sijainti, toimiala ja sektori on vakioitu PNS-menetelmällä

Lähde: Palkkarakennetilasto

Sivun alkuun

Eri maiden kansalaisilla suuret palkkaerot

Palkkaeroa voidaan tarkastella myös jakamalla Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset OECD-maiden ja kehittyvien maiden kansalaisiin. Yksinkertainen keskiarvotarkastelu osoittaa, etteivät Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset ole homogeeninen ryhmä: OECD-maiden kansalaisten keskituntipalkka oli 18,10 euroa, ja kehittyvien maiden kansalaisten 14,20 euroa. Mikäli OECD-maiden joukosta poistetaan vuonna 2010 mukaan liittynyt Viro, nousee OECD-maiden kansalaisten keskituntipalkka 21,20 euroon. Tämä on 15 prosenttia suomalaisten keskipalkkaa enemmän.

Eri maiden kansalaisten välillä onkin suuria palkkaeroja (taulukko 3). Virolaisten ja venäläisten keskipalkat ovat noin 80 prosenttia, thaimaalaisten, nepalilaisten ja nigerialaisten noin 60 prosenttia suomalaisten keskipalkoista. Sen sijaan brittien ja saksalaisten keskimääräiset ansiot ovat noin 30 prosenttia suomalaisten keskimääräisiä ansioita suurempia. Myös intialaiset ansaitsevat enemmän kuin suomalaiset.

Ammattirakenteen sekä henkilö- ja yritysominaisuuksien vakioiminen tasoittaa kansalaisuuskohtaisia palkkaeroja huomattavasti, joskin kansalaisuuskohtaiset erot säilyvät. Saksalaisten ja brittien palkat ovat vastaavissa ammateissa toimivien ja havaittavilta ominaisuuksiltaan vastaavanlaisten suomalaisten palkkoja suurempia. Sen sijaan kehittyvien maiden kansalaisten palkat ovat pienempiä. Suurin selittämätön palkkaero on nigerialaisilla, joiden palkat vastaavat 86 prosenttia kantaväestön palkoista. Myös kiinalaisilla, thaimaalaisilla ja venäläisillä selittämättömäksi palkkaeroksi jää noin kymmenen prosenttia.

Taulukko 3. Palkkoja kansalaisuuksittain vuonna 2011.

Kansalaisuus Euroa/tunti Tuntiansioiden suhde Suhde ammattivakioituna* Suhde havaittavat ominaisuudet vakioituna**
OECD-maa 18,14 0,99 0,99 1,00
OECD-maa, pl. Viro 21,17 1,15 1,00 1,03
Kehittyvä maa 14,21 0,77 0,95 0,95
Viro 14,90 0,81 0,97 0,96
Venäjä 14,36 0,78 0,89 0,90
Ruotsi 18,56 1,01 1,00 1,01
Kiina 17,06 0,93 0,90 0,93
Saksa 23,66 1,29 1,01 1,05
Britannia 24,78 1,35 1,07 1,09
Thaimaa 11,56 0,63 0,89 0,91
Intia 20,51 1,11 0,96 1,04
Nepal 11,77 0,64 0,93 0,94
Puola 17,75 1,00 0,94 0,99
Nigeria 11,03 0,60 0,90 0,86
* Ammattirakenne on vakioitu ISCO5-tasolla PNS-menetelmällä.
** Ammattirakenne, ikä, työkokemus, työsuhdemuoto, koulutusaste- ja ala, sekä työpaikan sijainti, toimiala sekä sektori on vakioitu PNS-menetelmällä.

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto.

Sivun alkuun

Palkkaero pieni, mutta selittämätön

Ulkomaalaisten ja suomalaisten välinen palkkaero on kasvanut 2000-luvulla. Palkkaeron kasvua selittää se, että maahan muuttanut ulkomaalaisväestö on työllistynyt enenevissä määrin matalapalkkaisiin, ns. suorittaviin ammatteihin.

Ammattirakenne onkin vuoden 2011 palkkarakennetilastoon perustuvassa tarkastelussa palkkaeron keskeisin selittäjä: ulkomaalaiset työskentelevät sukupuolesta, ikäryhmästä, koulutusasteesta tai alueesta riippumatta keskimäärin matalapalkkaisemmissa töissä kuin suomalaiset. Sen sijaan henkilö- tai yrityskohtaisilla ominaisuuksilla kuten iällä, työsuhdemuodolla, koulutusasteella ja yrityksen toimialalla tai sektorilla ei ole merkittävää yhteyttä palkkaeroon.

Palkkaero vaihtelee ammateittain ja kansalaisuuksittain. Sekä OECD-maiden että kehittyvien maiden kansalaiset ansaitsevat suomalaisia vähemmän suorittavissa töissä. Johto-, erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät OECD-maiden kansalaiset ansaitsevat suomalaisia enemmän, mutta kehittyvien maiden kansalaiset eivät. Myös silloin kun ammattirakenne ja henkilö- ja yritysominaisuudet otetaan huomioon, OECD-maiden kansalaiset ansaitsevat suomalaisia enemmän ja kehittyvien maiden kansalaiset vähemmän.

Mistä tämä kertoo? Tämä voisi viitata siihen, että erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät OECD-maiden kansalaiset ovat suomalaisia tuottavampia. Ehkä heillä on työmarkkinoilla arvostettua kansainvälistä osaamista ja erityistaitoja. Tuottavuuteen liittyvillä perusteluilla on kuitenkin vaikea selittää sitä, miksi ulkomaalaisille toimistosiivoojille maksetaan huonompaa palkkaa kuin suomalaisille.

Ulkomaalaisten ja suomalaisten välistä palkkaeroa ei voida täysin selittää palkkarakennetilaston perusteella. On mahdollista, että osa palkkaerosta selittyy tästä analyysistä puuttuvilla palkanmuodostukseen liittyvillä henkilö- tai yrityskohtaisilla tekijöillä. Tämän ohella edistyneemmät tilastolliset menetelmät voisivat valottaa palkkaeron perusteita. Toistaiseksi palkkaeron syitä sopii kuitenkin ihmetellä.

Sivun alkuun

Lähde:

Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto. http://tilastokeskus.fi/til/pra/index.html.

Päivitetty 23.9.2013