Julkaistu: 29.9.2014

Nuorten itsenäistyminen edellyttää talousosaamista

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Liisa Peura-Kapanen työskentelee tutkijana Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2013.

Oman talouden perustaminen on merkittävä siirtymävaihe ja käännekohta aikuistuvan nuoren elämässä. Nuorten tulee tuolloin ottaa vastuu taloudellisista päätöksistä ja oman talouden hoidosta. Tähän elämänvaiheeseen voi liittyä myös riskejä, jos nuorelta puuttuvat keinot selviytyä taloudellisesti tai hän jää ilman tukiverkostoja, jotka voisivat olla avuksi uudessa tilanteessa.

Nuorten siirtymävaihetta aikuisuuteen on kuvattu eri tavoin. Mike Dixon (2006) puhuu täysi-ikäiseksi tulon jälkeen nuorten elämän kriittisistä vaiheista (critical moments), jotka usein käynnistävät käyttäytymisen muuttamisen. Kriittisinä hetkinä hän mainitsee nuoren seurustelun, muuton pois kotoa, opiskelujen aloittamisen ja siirtymisen työelämään. Nuoret joutuvat tällöin tekemään elämässään valintoja ja päätöksiä, joista monilla on suuri taloudellinen merkitys. Jos nuorella on etukäteen valmiuksia selviytyä eri elämänvaiheista ja tilanteista, hän voi välttyä ongelmilta.

Jeffrey Arnett tarkastelee 18–25-vuotiaita nuoria ja kutsuu tätä ikävaihetta orastavaksi aikuisuudeksi (emerging adulthood). Kyseessä on siirtymävaihe aikuisuuteen, jolloin otetaan vastuu itsenäisistä päätöksistä talousasioissa ja siirrytään kohti taloudellista riippumattomuutta. Elämänvaihetta leimaa epävakaisuus, identiteetin tutkiskelu sekä elämänvalintoihin liittyvien mahdollisuuksien tutkiminen ja kokeileminen. Orastavaan aikuisuuteen liittyy usein riskikäyttäytymistä. (Arnett 2000.)

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, millaista talousosaamista nuoret aikuiset tarvitsevat, miten talousosaaminen muodostuu ja millaisia taloudellisia riskejä oman talouden perustamisvaiheeseen liittyy. Nuorina aikuisina pidetään yleensä täysi-ikäisyyden saavuttaneita 18–29-vuotiaita nuoria, mutta ikärajat vaihtelevat tilastoissa ja tutkimuksissa.

Suomessa talousosaamisen sisältöä ei ole virallisesti määritelty. Kansainvälisessä keskustelussa ja kirjallisuudessa puhutaan muun muassa taloudellisesta kyvykkyydestä (financial capability) ja talouden lukutaidosta (financial literacy) (ks. esim. Peura-Kapanen & Lehtinen 2011; Kalmi 2013). Käytän artikkelissa termiä talousosaaminen, jolla tarkoitetaan nuoren tietoja ja taitoja toimia vastuullisesti ja elämäntilanteen vaatimalla tavalla taloudellisissa päätöksissä. Taloustaitojen merkitystä on alettu korostaa yhä laajemmin, ja monissa maissa on laadittu strategioita kansalaisten talousosaamisen lisäämiseksi.

Itsenäistyminen vaatii sopeutumista talousasioissa

Nuoret liittävät vastuullisen rahatalouden hoidon itsenäistymiseen ja irtaantumiseen lapsuudenkodista (Peura-Kapanen 2005). Suomalaiset nuoret muuttavat asumaan itsenäisesti keskimäärin 19-vuotiaina, tytöt poikia hieman aiemmin (Kupari 2011). Enemmistö nuorista asuu vuokralla: asuntokunnista, joissa päähenkilö oli alle 30 vuotta, 71 prosenttia asui vuonna 2011 vuokralla (Tilastokeskus 2011).

Aikuistuvat nuoret ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jonka elämäntilanteet ja myös taloudelliset olot vaihtelevat. Nuorten elämäntilanteille on tyypillistä työ-, opiskelu- ja työttömyysjaksojen vaihtelu. Taloustaantumassa nuorten mahdollisuudet työllistyä ovat heikentyneet (ks. esim. Keinänen 2010).

Itsenäistymisvaihe on haasteellinen päivittäisen toimeentulon ja talouden hallinnan näkökulmasta. Nuorten kulutuksen rakenne muuttuu: nuorten kotitalouksien kulutusmenoista yli 50 prosenttia kuluu asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan (Ylitalo 2009). Kuparin (2011) tutkimuksen mukaan aikuistuvista nuorista kolme neljäsosaa on joutunut sopeuttamaan talouttaan selviytyäkseen asumismenoistaan. Nuoret ovat joutuneet tinkimään muusta elämästä tai esimerkiksi työskentelemään opiskelun ohella. Opiskelijoiden toimeentulo on usein tiukkaa. Vuoden 2010 Opiskelijatutkimuksen (Saarenmaa ym. 2010) mukaan lähes puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista koki, että heidän rahavaransa eivät riitä kattamaan kuukausittaisia menoja. Heistä 53 prosenttia − yliopisto-opiskelijoista 40 prosenttia − koki olevansa köyhiä.

Nuorten vanhemmat toimivat usein taloudellisina puskureina itsenäistymisvaiheessa. Nuorten asumistutkimuksessa 42 prosenttia vastaajista oli saanut asumiseensa taloudellista tukea vanhemmilta tai isovanhemmilta (Kupari 2011). Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole turvaverkkoa, ja osa nuorista ei edes halua vanhempiensa tietävän vaikeuksistaan esimerkiksi velkojen kanssa (Lehtinen & Leskinen 2005).

Sivun alkuun

Nuoret tarvitsevat käytännön taloustaitoja

Nuorten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja on haasteellinen talousosaamisen näkökulmasta. Nuoret omaksuvat helposti uusia tuotteita ja palveluita, ja he ovat otollinen kohderyhmä markkinoinnille ja mainonnalle. Esimerkiksi luottoja markkinoidaan nuorille näkyvästi. Valtaosa nuorista aikuisista käyttää päivittäin internetiä (Tilastokeskus 2012a). Nuoret ostavat tuotteita ja palveluita, tekevät erilaisia sopimuksia ja hoitavat pankkiasioita verkossa tai älypuhelimella.

Nuorten tarvitsemia käytännön taloustaitoja on oheisessa kuvassa tarkasteltu Atkinsonin ym. (2006) laatiman financial capability -kehikon mukaan, jossa talousosaamisen osa-alueita ovat raha-asioiden hallinta, talouden suunnittelu, finanssituotteiden valinta sekä ajan tasalla pysyminen (talouden seuraaminen).

KUVA: Nuorten aikuisten elämäntilanteet ja omaan talouteen liittyvät osaamistarpeet.


RAHA-ASIOIDEN HALLINTA
elämisen kustannusten hahmottaminen
päivittäisten raha-asioiden hoito: laskut, ostot jne.
taito seurata raha-asioita esim. budjetin avulla
ymmärrys talouteen liittyvistä sopimuksista
taito käyttää maksukortteja ja muita pankkituotteita
ELÄMÄN TILANTEET



OPISKELU

MUUTTO KOTOA

ARMEIJA

TYÖPAIKKA

TYÖTTÖMYYS

PARISUHDE
FINANSSITUOTTEIDEN VALINTA
sopimusten ja terminologian ymmärtäminen
informaation etsiminen ja vertailu luotoissa sekä säästämis- ja sijoitus tuotteissa
tuotteisiin liittyvien kustannusten ja riskien tunteminen
riskeihin varautuminen (vakuutukset)

TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU
tavoitteellinen säästäminen
yllättäviin menoihin varautuminen
ymmärrys veroista ja erilaisista etuuksista
varallisuuden kartuttaminen
valintojen vaikutusten ymmärtäminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
AJAN TASALLA PYSYMINEN
inflaation, korkojen ym. muutosten vaikutusten ymmärtäminen
reklamaatioiden tekeminen
taito hakea tukea ja neuvoa talousongelmissa
identiteettivarkauksien tunnistaminen
ymmärrys omien valintojen seurauksista

Sivun alkuun

Taloudellisen sosiaalistumisen perustan muodostaa perhe

Perinteisesti ajatellaan kodin ja koulun olevan vastuussa nuorten kasvattamisesta vastuullisiksi kuluttajiksi ja kyvykkäiksi hallitsemaan omaa talouttaan. Taloudellisen käyttäytymisen malli saadaan usein vanhemmilta, joiden myönteinen vaikutus nuorten taloustaitoihin on tullut esille useissa tutkimuksissa (ks. esim. Raijas 2012; Thuneberg ym. 2011). Nuoret ovat kuitenkin eriarvoisia siinä, minkälaisia valmiuksia ja tukea he saavat kotoa oman talouden hoitoon. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapset muun muassa keskustelevat taloudesta ja rahankäytöstä vanhempiensa kanssa useammin kuin heikosti toimeentulevien lapset (Thuneberg ym. 2011). Jos vanhemmilta puuttuu tietämystä ja valmiuksia opastaa nuoria talousasioissa, ovat myös nuoret vaarassa joutua taloudellisiin vaikeuksiin (Martin & Oliva 2001).

Sivun alkuun

Taloustaidot opitaan koulussa – vai opitaanko?

Peruskoulussa henkilökohtaisia talousasioita opetetaan kuluttajakasvatuksen nimisenä opintokokonaisuutena, joka on siroteltu eri oppiaineisiin. Eniten talouskasvatusta sisältyy yhteiskuntaoppiin peruskoulun 9. luokalla. Talousteemoja käsitellään myös muun muassa matematiikassa, äidinkielessä ja kotitaloudessa. Peruskoulun jälkeen kaikille nuorille yhteistä opetusta on hyvin vähän. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa ei ole tiettävästi lainkaan omaa taloutta käsitteleviä kursseja tai taloudenhallintaan keskittyviä palveluita toisin kuin monessa muussa maassa. Aikuistuvat nuoret jäävät vaille systemaattista talousopetusta.

Koulu tavoittaa kaikki nuoret. Nuorten suhtautuminen koulujen talousopetukseen on kuitenkin varsin kriittinen. Nuorten mielestä koulujen talousopetus henkilökohtaiseen talouteen liittyvissä kysymyksissä on riittämätön (Thuneberg ym. 2011). Koulun talousopetuksen perusteella nuorille ei ole muodostunut kokonaiskäsitystä oman talouden hoidosta.

Sivun alkuun

Informaatiomateriaali ei aina tavoita nuoria

Nuoret tarvitsevat elämän siirtymisvaiheissa informaatiota erityyppisistä talousasioista. Informaatiota tulee olla saatavilla silloin kun nuoret sitä tarvitsevat. Vaikka erityisesti sähköisessä muodossa olevaa materiaalia on melko paljon (Peura-Kapanen & Lehtinen 2011), noin 20-vuotiaat nuoret eivät juuri tunnista erilaisia taloustiedon tuottajia eivätkä taloustiedon lähteitä. Media, jolla nuoret tarkoittavat lähinnä internetiä, on nuorille läheinen tietolähde myös omaa taloutta koskevissa asioissa. (Luukkanen & Raijas 2012.)

Sivun alkuun

Taloudelliseen itsenäistymiseen liittyy myös riskejä

Itsenäiseen talouteen siirtymiseen liittyvien talousongelmien taustalla ovat esimerkiksi nuorten vaihtuvat elämäntilanteet, kulutuskeskeinen elämäntapa impulssiostoineen ja kokemattomuus hoitaa omia talousasioita. Puutteellinen talousosaaminen voi ilmetä kyvyttömyytenä suhteuttaa omat tulot itsenäisen elämän aiheuttamiin menoihin ja tietämättömyytenä esimerkiksi siitä, mistä nuori voi hakea apua taloudellisiin vaikeuksiinsa.

Nuorten aikuisten velkaantuminen alkaa melko nuorena. Vuoden 2012 velkaantumistilaston mukaan alle 24-vuotaiden asuntokunnista velallisia oli 43 prosenttia yhden hengen ja 62 prosenttia kahden hengen talouksista. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista velkaisimpia olivat 25–34-vuotiaat, joista 83 prosentilla oli velkaa ja 51 prosentilla asuntovelkaa. (Tilastokeskus 2012b). Nuorten aikuisten luotot muodostuvat kulutusluotoista, opintolainoista ja asuntoluotoista. Vuoden 2010 Opiskelijatutkimuksen (Saarenmaa ym. 2010) mukaan opintolainaa oli nostanut 15–20 prosenttia eri oppilaitoksissa opiskelevista.

Nuoret käyttävät luottoja monista eri syistä. Luotto antaa mahdollisuuden kuulua kulutusyhteiskuntaan ja elää riippumattomana vanhemmista. Luottoa otetaan toisaalta välttämättömiin menoihin, toisaalta yksilöllisten elämäntyylien rahoittamiseen. Nuorten luoton käyttöön liittyy myös osaamattomuutta ja ymmärtämättömyyttä siitä, mitä luoton ottaminen merkitsee. Esimerkiksi Lehtisen ja Leskisen (2005) tutkimuksessa 18–30-vuotiaiden velkakierteiden taustalla olivat huoleton kulutuskeskeinen elämäntyyli, riskinotto taloudellisissa päätöksissä sekä mm. toisten henkilöiden luottojen takaukset.

Osalla nuorista kulutusluottojen, muun muassa pikalainojen käyttö, on riistäytynyt käsistä. Luottoa on lyhennetty ottamalla toiselta luotonantajalta uutta luottoa (Rantala 2012). Talousongelmista johtuvia maksuhäiriömerkintöjä oli vuoden 2013 alkupuoliskolla 11 prosentilla 20–29-vuotiaista. Niitä oli miehillä naisia yleisemmin: 20–29-vuotiaista miehistä yli 13 prosentilla ja naisista 9 prosentilla. (Suomen Asiakastieto 2013.)

Maksuhäiriöiden taustalla ovat yleisimmin maksamattomat vuokrat, puhelinlaskut ja kulutusluotot. Erityisesti ns. pikavipeistä aiheutuvat maksuhäiriöt ovat kasaantuneet alle 30-vuotiaille (Rantala 2012; ks. myös Kati Rantalan artikkeli tässä numerossa). Verkossa tehdyt heräteostokset ja siitä johtuvat maksuhäiriöt ovat erityisesti nuorten ja opiskelijoiden ongelma. Monet nuoret ovat ymmärtäneet maksuhäiriömerkintöjen vakavuuden viimeistään siinä vaiheessa, kun merkintä on estänyt vuokra-asunnon, puhelinliittymän tai vakuutuksen saamisen.

Sivun alkuun

Onko nuorten talousosaaminen riittävää?

Aikuistuvien suomalaisnuorten talousosaamisen tasosta on olemassa niukalti tutkittua tietoa. Kattavaa tutkimusta, joka antaisi vertailupohjaa suomalaisnuorten taloustaidoista esimerkiksi muihin eurooppalaisiin nuoriin, ei ole tehty. OECD:n laatimalla mittaristolla talouden lukutaitoa on kuitenkin tutkittu useissa maissa. Tutkimusten mukaan nuorten ja myös 60 vuotta täyttäneiden taloustaidot ovat muita väestöryhmiä heikommat (ks. Atkinson & Messy 2012.) Suomi ei ole osallistunut näihin tutkimuksiin eikä myöskään peruskoulun 9-luokkalaisten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen taloustaito-osuuteen. Suomalaisten talousosaamista koskeva hanke on kuitenkin käynnissä (ks. Kalmi 2013).

Aikuistuvat nuoret painivat usein niukkojen taloudellisten resurssien kanssa. Enemmistö heistä kykenee sopeutumaan niukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja selviytymään maksuista ja elämisen menoista. Nuoret ovat valmiita tinkimään taloudellisesta hyvinvoinnistaan. He ajattelevat, että vaikeudet ja niistä selviytyminen ovat osa aikuistumista. (Myllyniemi & Suurpää 2009.) Aikuistuminen on tuonut mukanaan vastuullisen ja järkevän kuluttajan roolin.

Osa nuorista myös seuraa pankki- ja talousasioita ja pitää niiden tuntemista tärkeänä. Nuorilla on lisäksi säästöjä pankki- tai käyttelytileillä ja osalla 25–28-vuotiaista myös osakkeissa tai rahastoissa. (Finanssialan Keskusliitto 2009.)

Monet nuoret uskovat ymmärtävänsä ja hallitsevansa arjen talousasiat. Käytännössä heiltä kuitenkin usein puuttuu suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa. Tyypillistä on laskujen maksaminen myöhässä ja raha-asioiden ajattelu hyvin lyhytjänteisesti. Nuorten subjektiiviset käsitykset ja käyttäytyminen talousasioissa ovat ristiriidassa. Zaperan (2008) tutkimus osoitti myös, että suurin osa 18–27-vuotiaista nuorista ei tuntenut korkokäsitteitä eikä osannut laskea luottokustannuksia. Itsenäisen elämän aloittaminen edellyttää nuorilta perustaloustaitoja kuten ymmärrystä elämisen kustannuksista ja taitoa kontrolloida omia raha-asioita. Tästä puuttuu tutkimustietoa. On kuitenkin ilmeistä, että nuorten talousosaaminen vaihtelee.

Kansainväliset tutkimukset antavat melko ristiriitaista tietoa myös siitä, johtaako talousasioiden ymmärtäminen myös oikeaan käyttäytymiseen ja voidaanko taloudellista lukutaitoa edistää koulutuksen avulla (ks. esim. Mandell & Klein 2009; Willis 2008). Willisin (2008) mukaan koulutuksen myönteisistä vaikutuksista talousosaamiseen tai parempaan käyttäytymiseen ei ole juurikaan näyttöä.

Nuorten talousosaamisen edistäminen edellyttää tutkittua tietoa siitä, millä tasolla aikuistuvien nuorten talousosaaminen Suomessa on, ja minkälainen yhteys nuorten taloustaidoilla ja heidän käyttäytymisellään talousasioissa on.

Sivun alkuun

Lähteet

Arnett, Jeffrey 2000. Emerging adulthood. A theory of development from the late teens through the twenties. American Psychologists 5/2000.

Atkinson, Adele & McKay, Stephen & Kempson, Elaine & Collard, Sharon 2006. Levels of financial capability in the UK: Results of a baseline survey. London: Financial Services Authority.

Atkinson, Adele & Messy, Flore-Anne 2012. Measuring financial literacy. Results of the OECD/International network on Financial Education (INFE) Pilot Study. OECD Working Papers on Finance, Insurance and Private Pensions No. 15.

Dixon, Mike 2006. Rethinking Financial Capability. Lessons from economic psychology and behavioural finance. The Institute for Public Policy Research. Report for Norwich Union.

Finanssialan Keskusliitto 2009. Nuorisotutkimus 2009. www.fkl.fi/materiaalipankki/julkaisut/Julkaisut/Nuorten_rahankayttotutkimus_2009.pdf

Kalmi, Panu 2013. Taloudellinen lukutaito ja sen kritiikki. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2013.

Keinänen, Päivi 2010. Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia. Hyvinvointikatsaus 2/2010.

Kupari ,Tiina (toim.) 2011. Omaa kotia etsimässä. Nuorten asuminen 2010. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Lehtinen, Anna-Riitta & Leskinen, Johanna 2005. Young consumers' credit based lifestyles and payment problems. TemaNord 2005:512. Copenhagen: Nordic Council of Ministers.

Luukkanen, Laura & Raijas, Anu 2012. Nuorten näkemyksiä taloudellisesta osaamisesta. Kulutustutkimus Nyt 2/2012.

Mandell, Lewis & Klein, Linda 2009. The Impact of Financial Literacy Education on Subsequent Financial Behaviour. Journal of Financial Counseling and Planning. Vol 20. Issue 1 2009.

Martin, Allen & Oliva, Juan Carlos 2001. Teaching children about money. Applications of social learning and cognitive learning developmental theories. Journal of Family and Consumer Sciences 2/2001.

Myllyniemi, Sami & Suurpää, Leena 2009. Nuoret aikuiset itsellisyyden ja riippuvuuden noidankehässä. Hyvinvointikatsaus 1/2009.

Peura-Kapanen, Liisa 2005. Kuluttajien rahatalouden hallinta. Rahoitetut tutkimukset 1/2005. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö.

Peura-Kapanen, Liisa & Lehtinen, Anna-Riitta 2011. Nuorten taloudellinen osaaminen – määrittelyä, toimijoita, materiaaleja. Julkaisuja 3/2011. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

Raijas, Anu 2012. Lapsuudenkodin vaikutus perheen taloudelliseen päätöksentekoon. Hyvinvointikatsaus 1/2012.

Rantala, Kati 2012. Vippikierteen muotokuva. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Verkkokatsauksia http://www.optula.om.fi/1330603270334.

Saarenmaa, Kaisa & Saari, Katja & Virtanen, Vesa 2010. Opiskelijatutkimus 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomen Asiakastieto 2013. Nuorista aikuisista yli 11 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Lehdistötiedote 12.4.2013.

Thuneberg, Mikko & Koivukangas, Paula & Vesanen, Maria 2011. Tykkää taloudesta! Tutkimus nuorista ja taloudesta. Teoksessa: Katja Lauren (toim.) Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen. Nuorisofoorumi 2011. Taloudellinen tiedotustoimisto. Helsinki: TAT-ryhmä – Taloudellinen tiedotustoimisto ry.

Tilastokeskus 2011. Asunnot ja asuinolot. http://tilastokeskus.fi/til/asas/2011/01/index.html.

Tilastokeskus 2012a. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Suomen virallinen tilasto. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta. http://www.stat.fi/til/sutivi/2012/sutivi_2012_2012-11-07_fi.pdf.

Tilastokeskus 2012b. Velkaantumistilasto 2012. Suomen virallinen tilasto. Tulot ja kulutus. http://www.tilastokeskus.fi/til/velk/2012/velk_2012_2013-06-26_fi.pdf.

Willis, Lauren E 2008. Against financial literacy education. Iowa Law Review 1/2008.

Ylitalo, Marko 2009. Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa. Hyvinvointikatsaus 1/2009.

Zapera 2008. Market Research Study on Financial Literacy with 18–19 years old and their parents in Denmark, Finland, Northern Ireland, Norway, Republic of Ireland and Sweden. http://www.danskebank.dk/PDF/Finansiel-forstaaelse/Financial-Literacy-with- 18-19-year-olds-and-their-parents.pdf./15.2.2012.

Päivitetty 29.9.2014