Julkaistu: 26.2.2014
Suomessa lasten toimeentulo on eurooppalaisittain turvattua
- Kotitalousrakenteet poikkeavat eri osissa Eurooppaa
- Kahden huoltajan lapsiperheissä tulotaso on hyvä
- Pienituloisuusaste matalin Pohjoismaissa
- Lasten kokema aineellinen puute yleisintä itäisessä ja eteläisessä Euroopassa
- Elintasoeroja idän ja pohjoisen välillä
- Yleisimmin puutteita harrastusmahdollisuuksissa
- Suomalaislapset verraten hyvässä asemassa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lasten kokema aineellinen puute yleisintä itäisessä ja eteläisessä Euroopassa
Lasten – kuten kaikkien muidenkin henkilöiden – taloudellisen huono-osaisuuden mittarina käytetään kansainvälisissä vertailuissa yleensä pienituloisuusastetta, joka kuvaa pienituloisten tuloeroja keskituloisiin nähden.
Pienituloisuusasteet lasketaan kussakin maassa erikseen, ja ne voivat olla hankalia kansainvälisissä vertailuissa, sillä maiden välisiä elintasoeroja ei ole otettu huomioon. Esimerkiksi Luxemburgissa pienituloisiksi määrittyvät pienituloiset ovat elintasoltaan luultavasti hyvin eri tasolla kuin Romanian pienituloisuusrajan tuntumassa elävät. Pelkästään tuloihin pohjautuvia mittareita on kritisoitu myös muun muassa siksi, että tulot eivät kerro suoraan siitä, kuinka hyvin perustarpeet ovat tyydyttyneet.
Pienituloisuuden mittaaminen ei ota huomioon pidempää aikaperspektiiviä, esimerkiksi vuosien varrella karttunutta varallisuutta tai säästöjä, jolla voi olla merkitystä toimeen tulemisen kannalta. Tätä varten on tarkasteltava absoluuttisempia, ei-rahallisia mittareita, kuten puutteita välttämättömyyksinä pidettävissä asioissa.
EU-tasolla absoluuttista puutetta tutkitaan kysymällä kotitalouksilta kaikissa maissa vuosittain, onko heillä puutteita tietyissä välttämättöminä pidetyissä asioissa. Vuonna 2009 kerättiin kaikissa EU-maissa tietoa erityisesti 1–15-vuotiaiden lasten aineellisista olosuhteista sekä niiden puutteista. Tällä tiedolla pyritään saamaan perusteellisempi selvyys lasten elinoloista kuin mitä perinteiset tuloihin perustuvat mittarit tuottavat. Kysytyt asiat olivat samoja jokaisessa maassa (ks. tietolaatikko). Tämä tutkimus uusitaan keväällä 2014.
Päivitetty 26.2.2014