Julkaistu: 26.5.2014
Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä
- Suurperheiden ja yksinhuoltajien tulokehitys on ollut muita heikompaa
- Lapsista yhä useampi kuuluu pienituloiseen perheeseen
- Toimeentulovaikeudet haittaavat etenkin yksinhuoltajia
- Huono-osaisuuden riskit ovat suurimmat yhden huoltajan perheiden lapsilla
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lapsista yhä useampi kuuluu pienituloiseen perheeseen
Noin kaksi kolmesta lapsesta ja epäitsenäisestä nuoresta asui keskituloisessa perheessä vuonna 2011. Osuus oli samansuuruinen vuonna 1990. Tulojakauman ääripäissä, pienituloisimmassa ja suurituloisimmassa tuloryhmässä sen sijaan on tapahtunut pientä muutosta. Reilut 13 prosenttia lapsista kuului pienituloisimpaan viidennekseen vuonna 1990, mutta vuonna 2011 osuus oli kasvanut 17 prosenttiin. Vastaavasti suurituloisimpaan viidennekseen kuului noin 17 prosenttia lapsista vuonna 1990, mutta vuonna 2011 alle 16 prosenttia. (Kuvio 4.)
Kuvio 4. Kaikkien lasten sekä yhden ja kahden huoltajan perheissä asuvien lasten sijoittuminen tuloviidenneksiin vuosina 1990, 2000 ja 2011.
Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto.
Lasten siirtyminen tulojakaumalla alaspäin johtuu pitkälti yksinhuoltajaperheiden taloudellisen aseman muutoksesta. Vuonna 1990 yksinhuoltajatalouksista reilut 23 prosenttia kuului pienituloisimpaan viidennesosaan, mutta 2000-luvun taitteen jälkeen osuus on ollut lähes jatkuvasti yli 30 prosenttia. Yhden huoltajan kanssa asuvista lapsista noin joka kolmas puolestaan kuului pienituloisimpaan ryhmään vuonna 2011, vuonna 1990 joka neljäs. Kaikista pienituloisimpaan viidesosaan kuuluvista lapsista yli 27 prosenttia asui vuonna 2011 yhden huoltajan kanssa, kun vuonna 1990 osuus oli vajaat 19 prosenttia. Kahden huoltajan taloudet näyttävät säilyttäneen asemansa tulojakaumalla tasaisena vuodesta toiseen. (Kuvio 4).
Pienituloisuusaste tai köyhyysriski kuvaa pienituloisten tulojen suhdetta koko maan keskituloon ja syventää yllä tehtyä tuloviidennestarkastelua kiinnittämällä huomiota jakauman pienituloisimpaan päähän. Pienituloiseksi katsotaan sellainen henkilö, jonka kotitalouden kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia koko maan vastaavasta tulosta. Pienituloisuusasteen suhteellinen etäisyys keskituloon on siis kiinnitetty, mutta euromääräisesti se vaihtelee vuosittain keskitulon vaihtelun mukana.
Lasten ja 18–24-vuotiaiden taloudellisesti vanhemmistaan riippuvaisten nuorten pienituloisuusaste on noussut 1990-luvun alusta siinä missä koko väestön pienituloisuusastekin. Lasten ja nuorten pienituloisuuden kasvu oli vuosituhannen vaihteeseen asti jopa jyrkempää kuin koko väestön, mutta pienituloisten lasten osuus on kuitenkin pysynyt matalampana kuin koko muun väestön (kuvio 5).
Kuvio 5. Lasten pienituloisuusasteet huoltajien lukumäärän mukaan vuosina 1990–2011. Prosenttia.1
1Lasku yhden huoltajan kanssa asuvien lasten pienituloisuudessa 1990-luvun lamavuosina johtuu pienituloisuuslaskennan perustana olevan koko väestön keskitulon putoamisesta laman seurauksena, ei yksinhuoltajien tulotason paranemisesta (vrt. kuvio 3). Vuoden 2007 jälkeen tapahtunut pudotus taas johtui yhden huoltajan talouksien paremmasta tulokehityksestä suhteessa väestön keskituloon. Pienituloisuusaste kuvaa pieni- ja keskituloisten tulosuhdetta poikkileikkaustilanteessa riippumatta tulotason muutoksesta edellisiin vuosiin verrattuna.
Lähde: Tulonjakotilasto. Tilastokeskus.
Yhden huoltajan talouksissa asuvien lasten ja nuorten pienituloisuus on kasvanut 1990-luvulta jyrkästi. 1990-luvun laman jälkeen yhden huoltajan perheiden lasten pienituloisuus nousi nopeasti ja saavutti huippunsa vuonna 2007, jolloin 27 prosenttia yhden huoltajan kanssa asuvista lapsista oli pienituloisia. Tämän jälkeen aste on laskenut, mutta on silti selvästi korkeampi kuin kahden huoltajan perheissä, joiden pienituloisuusaste on matalampi kuin koko maan virallinen pienituloisuusaste. Yhden huoltajan talouksien pienituloisuusasteessa on pienestä havaintomäärästä johtuen enemmän vaihtelua, joten vuosimuutoksiin on suhtauduttava varauksella.
Päivitetty 26.5.2014