Julkaistu: 26.5.2014

Suomen palkkaerot ovat pysyneet pieninä – palkkojen hajonta kuitenkin kasvaa

  1. Palkkaerot pysyneet Suomessa pieninä
  2. Palkansaajat ansaitsevat nykyään aiempaa vaihtelevammin
  3. Työmarkkinat polarisoituneet
  4. Ansioiden jakautumisen muutos on suurin yksityisellä sektorilla
  5. Ansioiden jakaumaa ja muotoa tulee seurata jatkossa
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Työmarkkinat polarisoituneet

Yksi edellä kuvattua ilmiötä selittävä tekijä on työmarkkinoiden polarisoituminen, josta on hiljattain tehty useita tutkimuksia (esim. Asplund ym. 2011; Mitronen 2013). Polarisoitumisella tarkoitetaan töiden keskittymistä entistä enemmän palkkajakauman ääripäihin.

Työmarkkinoiden polarisoituminen tarkoittaa palkansaajien määrän vähentymistä keskipalkkaisissa ammateissa. Muutosta voidaan tarkastella esimerkiksi ammatin perusteella. Tilastokeskuksen ammattiluokituksessa luokitellaan samankaltaiset tehtävät samoihin luokkiin. Palkkatilastoissa luokittelu tehdään palkansaajan ammattinimikkeen, toimialan ja koulutuksen perusteella. Nopea katsaus palkkarakennetilaston ammattikohtaisiin tietoihin antaa polarisoitumista tukevan tuloksen.

Kuvio 5. Palkansaajien ammatin pääluokan osuus vuosina 1995 ja 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto 1995, 2012.

Palkansaajien määrä asiantuntija- ja varsinkin erityisasiantuntija-ammateissa on lisääntynyt huomattavasti. Nämä ammattiryhmät edustavat ansiotasoltaan palkkajakauman yläpäätä. Palkansaajien määrä keskipalkkaisissa teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammateissa on vähentynyt ja toisaalta lisääntynyt huomattavasti palvelualan ammateissa. Palvelualan ammatit edustavat usein ansiotasoltaan palkkajakauman alapäätä. (Kuvio 5.)

Taulukko 1. Tuntiansiot eri ammattiryhmissä vuonna 2012. Lukumäärä ja euroa/tunti.

Ammattiluokitus Lukumäärä Kokonaisansion keskiarvo,e/t
Ammatit yhteensä 1 655 998 18,91
0 Sotilaat 9 739 24,12
1 Johtajat 55 771 36,56
2 Erityisasiantuntijat 318 066 25,49
3 Asiantuntijat 351 714 19,77
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 141 786 15,76
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 359 610 14,17
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 829 13,6
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 154 595 17,23
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 129 882 17,3
9 Muut työntekijät 125 482 12,82

Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakennetilasto 2012.

Tilastokeskuksen ammattiluokitusta uudistetaan tasaisin väliajoin, jotta luokitus ottaisi huomioon mahdollisimman hyvin vallitsevan palkansaajarakenteen. Palkkarakennetilastossa otettiin uusi ammattiluokitus käyttöön vuonna 2010. Luokituksessa on eroa vuonna 1995 käytössä olleeseen ja ammatin pääluokkatasollakin luokitusten erot vaikuttavat palkansaajien lukumääriin. Esimerkiksi tiettyjä teollisuuden ja terveydenhuollon työntekijäammatteja luokitellaan nykyään asiantuntijoihin. Muutokset palkansaajarakenteessa ovat kuitenkin niin huomattavia että niitä ei voi selittää pelkillä luokitusmuutoksilla.

Erityisasiantuntijoita oli vuonna 2012 palkkarakennetilaston mukaan noin 320 000, kun vastaavassa ammattiryhmässä vuonna 1995 työskenteli 180 000 palkansaajaa. Vastaavasti palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä on kasvanut samalla ajanjaksolla 200 000 palkansaajalla ollen vuonna 2012 jo yli 350 000 palkansaajaa.

Ansioiden hajonnan lisääntymisen ohella toisella tapaa kiinnostava kysymys on se, mihin keskipalkkaisten ammattien palkansaajat ovat siirtyneet. Palkkarakennetilastossa vuonna 1995 keskipalkkaisissa ammattiryhmissä (ammatin pääluokat 4,7 ja 8) työskenteli noin 250 000 palkansaajaa. Näitä palkansaajia löytyi vuoden 2012 palkkarakennetilastosta 108 000 henkilöä. Palkkarakennetilaston perusteella ei voida päätellä, mihin ammateista poistuneet henkilöt ovat sijoittuneet. Osa on luonnollisesti siirtynyt työvoiman ulkopuolelle, mutta esimerkiksi yrittäjiksi tai työttömiksi siirtyneiden määrää ei palkkarakennetilaston avulla voida päätellä.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että tarkastelluista henkilöistä alle 10 prosenttia työskenteli vuonna 2012 samoissa ammattiryhmissä kuin vuonna 1995. Suurin osa näistä (39 %) työskenteli asiantuntijatehtävissä, 22 prosenttia työskenteli palvelu- ja myyntitöissä tai avustavina työntekijöinä.

Yleisesti voidaan sanoa, että palvelusektori kasvaa ja teollisuus pienenee ja tämä ilmenee luonnollisesti myös palkansaajien lukumäärissä. Muutos vaikuttaa myös palkansaajien ansioiden jakautumiseen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.5.2014