Julkaistu: 29.9.2014
Ulkomaalaistaustaiselle kysymys suomalaisuudesta on vaikea
- Kysymys suomalaisuudesta osana lomaketestausta
- Kognitiiviset haastattelut lomaketestausmenetelmänä
- Suomalaisuuden tunne − tarvitaanko sitä?
- Mitä suomalaisuuden kokemiseen liitettiin?
- Vaikeus yhdistää kaksi kulttuuri-identiteettiä
- Kuinka eri vastausvaihtoehtoihin päädyttiin?
- Maahanmuutto lisää paineita suomalaisuuden uudelleenmäärittelylle
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kognitiiviset haastattelut lomaketestausmenetelmänä
Lomaketestaus suoritettiin kognitiivisilla yksilöhaastatteluilla. Kognitiivinen haastattelu on menetelmä, jonka tarkoituksena on selvittää lomakkeen kysymysten ja niiden sisältämien käsitteiden ymmärrettävyyttä. Tässä testauksessa hyödynnettiin takautuvan ääneen ajattelun tekniikkaa, jossa jokaisen testattavan kysymyksen läpikäymisen jälkeen esitetään kysymykseen liittyviä lisäkysymyksiä. Menetelmän mukaan haastateltavia myös kannustetaan ilmaisemaan spontaanisti kysymysten herättämiä ajatuksia. Viitekehyksenä kognitiiviselle haastattelulle toimii kysely-vastaamisprosessin malli, jonka mukaan vastaaminen koostuu neljästä vaiheesta: kysymyksen ymmärtämisestä ja tulkinnasta, muistamisesta ja arvioinnista, vastauksen muodostamisesta ja lopullisen vastauksen antamisesta. (Ahola ym. 2002; Willis 2005.) On siis oletettavissa, että yksittäisen lomakekysymyksen merkitys avautuu hieman erilaisena jokaiselle vastaajalle.
Haastateltavat rekrytointiin testaushaastatteluihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestökontaktien kautta. Testaushaastatteluihin otettiin mukaan 21 henkilöä, jotka edustivat lukuisia eri kansallisuuksia (ks. taulukko ). Kriteereinä osallistumiselle olivat riittävä suomen kielen taito sekä syntymämaana muu kuin Suomi. Testaushaastatteluissa keskityttiin työvoimatutkimuksen vuoden 2014 lisätutkimukseen, jonka kysymykset käsittelivät muun muassa vastaajan syitä Suomeen muuttoon, vanhempien koulutustaustaa ja mahdollisia ongelmia työmarkkinoilla. Lopuksi vastaajille esitettiin neljä testattavaksi valittua UTH-tutkimuksen kysymystä.
Taulukko. Kognitiivisiin haastatteluihin osallistuneet kansallisuuden ja sukupuolen mukaan. (N=21)
| Syntymämaa | Naiset | Miehet | Yhteensä |
| Tsekki | 1 | 1 | |
| Venäjä | 3 | 3 | |
| Afganistan | 1 | 1 | |
| Kenia | 1 | 1 | |
| Unkari | 1 | 1 | |
| Iran | 1 | 1 | |
| Alankomaat | 1 | 1 | |
| Turkki | 1 | 1 | |
| Irak | 1 | 1 | |
| Chile | 1 | 1 | |
| Nepal | 1 | 1 | |
| Kazakstan | 1 | 1 | |
| Australia | 1 | 1 | |
| Tansania | 1 | 1 | |
| Intia | 1 | 1 | |
| Nigeria | 1 | 1 | |
| Viro | 1 | 1 | |
| Sudan | 1 | 1 | |
| Ecuador | 1 | 1 | |
| Yhteensä | 14 | 7 | 21 |
Lähde: Kotilainen 2013a.
Kognitiivisten haastattelujen viimeisenä kysymyksenä vastaajille esitettiin kysymys suomalaisuudesta (ks. kuvio). Apuna vastaamiseen oli käytössä vastauskortti, josta haastateltavat pääsivät kertaamaan vastausvaihtoehtoja miettiessään valintaansa.
Kuvio. Kysymys suomalaisuuden kokemisesta.
Lähde: Kotilainen 2013b.
Reaktiot kysymykseen olivat vaihtelevia: kysymystä pidettiin pääasiassa joko luontevana, absurdina tai provosoivana. Suurimmalla osalla vastaajista oli kuitenkin aluksi vaikeuksia hahmottaa kysymyksen tarkoitus. Yksi syy tähän oli vastaajan riittämätön suomen kielen taito, jonka vuoksi abstraktia, väittämämuotoista kysymystä oli hankalaa ymmärtää. Kognitiivisen haastattelumenetelmän mukaisesti jokaista vastaajaa pyydettiin kuitenkin kertomaan, mitä hän ajatteli vastatessaan kysymykseen. Vastaajia myös rohkaistiin tuomaan esiin, mitä "Tunnen itseni suomalaiseksi" heille itselleen tarkoittaa. Haastateltavien mielipiteisiin ja vastauskäyttäytymiseen vaikuttivat todennäköisesti heidän omat kokemuksensa siitä, miten maahanmuuttajien suomalaisuuteen suhtaudutaan. Esittelen seuraavaksi niitä ajatuksia ja mielipiteitä, joita testaushaastatteluissa nousi esiin.
Päivitetty 29.9.2014