Julkaistu: 29.9.2014
Ulkomaalaistaustaiselle kysymys suomalaisuudesta on vaikea
- Kysymys suomalaisuudesta osana lomaketestausta
- Kognitiiviset haastattelut lomaketestausmenetelmänä
- Suomalaisuuden tunne − tarvitaanko sitä?
- Mitä suomalaisuuden kokemiseen liitettiin?
- Vaikeus yhdistää kaksi kulttuuri-identiteettiä
- Kuinka eri vastausvaihtoehtoihin päädyttiin?
- Maahanmuutto lisää paineita suomalaisuuden uudelleenmäärittelylle
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Mitä suomalaisuuden kokemiseen liitettiin?
Testaushaastatteluiden vastaajat sanoivat, että suomalaisuuteen liittyy vahvasti "suomalainen mentaliteetti", jolla tarkoitettiin suomalaisille ominaisia periaatteita ja tietynlaista näkökulmaa elämäntapahtumiin. Ulkomaista syntyperää olevan henkilön kokema suomalaisuus liitettiin kiinteästi kantasuomalaisten ja "suomalaisen mentaliteetin" ymmärtämiseen. On siis tunnettava, miten suomalaiset ajattelevat ja tekevät päätöksiä sekä mikä heille on tärkeää. Tämän nähtiin edesauttavan sen ymmärtämistä, miksi Suomessa tehdään asioita eri tavalla kuin jossakin muualla.
Osalla vastaajista oli tiukat kriteerit niistä oletuksista joiden tulisi täyttyä, jotta maahanmuuttaja voisi tuntea itsensä suomalaiseksi. Suomalaisen kulttuurin ymmärryksen lisäksi maahanmuuttajalla olisi oltava työpaikka, suomalaisia ystäviä sekä hyvä suomen kielen taito. Maahanmuuttajan tulisi myös kokea omaavansa yhtäläiset mahdollisuudet ja velvollisuudet kantasuomalaisiin nähden. Tiukimpia näkökantoja esittivät ne vastaajat, joiden mukaan suomalaisuuden kokeminen vaatii, että on syntynyt Suomessa ja puhuu suomea äidinkielenään. Moni perheellinen vastaaja toi esiin, että ainoastaan heidän Suomessa kasvaneet lapsensa voivat tuntea itsensä suomalaisiksi, koska lapset käyvät suomalaisen koulun kasvaen samalla osaksi maan kieltä ja kulttuuria.
Haastatteluissa tuli esiin vahvoja perusteluja sille, miksi itseään voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta tuntea suomalaiseksi. Yleisimpinä esteinä nähtiin kokemus erilaisuudesta sekä kasvaminen toiseen kulttuuriin. Suomen kielen taidon puute oli vastaajille merkittävä suomalaisuudesta erottava tekijä. Moni viittasi itseensä "ulkomaalaisena", mikä heijastui esimerkiksi käsityksiin omasta toimintakyvystä suomalaisessa yhteiskunnassa:
"Toisaalta luulen että minun mahdollisuudet eivät suinkaan ole niin rajattomia kuin suomalaisten tässä maassa. Tiedän että en voi toimia tietyissä toimissa koska olen ulkomaalainen, kielitaito tai muu taito ei riitä siihen. En olisi esimerkiksi hyvä esimies suomalaisille. Minun työtavat ovat erilaisia."
Päivitetty 29.9.2014