Julkaistu: 29.9.2014
Korkeakouluissa opiskelevat naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin ja nopeammin
- Naiset valmistuvat nopeammin kuin miehet
- Naiset valmistuvat miehiä todennäköisemmin koulutusalasta riippumatta
- Tutkinnon suorittaminen lisää työllistymistä
- Syitä naisten ja miesten opiskeluvauhdin eroihin etsittävä muualta kuin korkeakouluista
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tutkinnon suorittaminen lisää työllistymistä
Kouluttautuminen voi merkitä monia asioita. Seuraavassa tarkastelen koulutusta reittinä työelämään. (Ks. myös Joanna Viinikan artikkeli tässä numerossa.) Kuviossa 5 on esitetty vuonna 2002 aloittaneiden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden pääasiallinen toiminta sukupuolittain vuonna 2012. Ylivoimaisesti suurin osa vuonna 2002 aloittaneista opiskelijoista oli kymmenen vuotta myöhemmin työllisiä. Tutkinnon suorittaneet olivat useammin työllisiä kuin ne, jotka eivät olleet suorittaneet tutkintoa valmiiksi.
Kuvio 5. Vuonna 2002 aloittaneet ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan (vuoden 2012 tilanne).
Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto ja Työssäkäyntitilasto.
Tutkinnon suorittaminen tai keskeneräiset opinnot eivät kuitenkaan juuri vaikuttaneet työttömyyden yleisyyteen. Ne, jotka eivät olleet suorittaneet vuonna 2002 aloittamaansa korkeakoulututkintoa, olivat valmistuneita useammin opiskelijoita tai muista syistä työvoiman ulkopuolella.
Työllisten osuus oli ammattikorkeakouluista valmistuneilla koulutusalasta riippumatta hieman suurempi kuin niillä, jotka eivät olleet suorittaneet tutkintoa loppuun (kuvio 6). Tutkinnon suorittaneet miehet olivat tutkinnon suorittaneita naisia useammin työssäkäyviä erotuksen ollessa 2–12 prosenttiyksikköä tutkinnon suorittaneiden miesten hyväksi. Myös tutkintoa suorittamattomien miesten työssäkäynti oli tutkintoa suorittamattomien naisten työssäkäyntiä yleisempää erotuksen ollessa 2–16 prosenttiyksikköä.
Kuvio 6. Vuonna 2002 aloittaneet ammattikorkeakouluopiskelijat pääasiallisen toiminnan, koulutusalan ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.
Mukana koulutusalat, joilla aloittaneita opiskelijoita on vähintään 50.
Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto ja Työssäkäyntitilasto.
Osalla koulutusaloista naiset olivat miehiä useammin työttömiä ja osalla koulutusaloista tilanne oli päinvastainen. Koulutusaloista erityisesti luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla miehet kuuluivat naisia useammin työssäkäyvien joukkoon – riippumatta siitä, olivatko he suorittaneet tutkinnon vai eivät.
Ammattikorkeakoulutuksen tavoin myös yliopistotutkinnon suorittaneet olivat useammin työllisiä kuin ne yliopistossa aloittaneet, jotka eivät olleet suorittaneet tutkintoa valmiiksi (Kuvio 7). Kulttuurialaa opiskelleilla miehillä sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa opiskelleilla naisilla tutkinnon suorittaneet olivat vain hieman useammin työssäkäyviä kuin ne opiskelijatoverit, jotka eivät olleet suorittaneet tutkintoa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa opiskelleilla miehillä puolestaan ero valmistuneiden ja valmistumattomien työllisyystilanteessa oli selvä. Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista oli 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin työllisten osuus tutkintoa suorittamattomista, mikä selittynee suurelta osin miesten alavalinnoilla (ks. taulukko).
Kuvio 7. Vuonna 2002 aloittaneet yliopisto-opiskelijat pääasiallisen toiminnan, koulutusalan ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus. Opintojen kulku -tilasto ja Työssäkäyntitilasto. Mukana koulutusalat, joilla aloittaneita opiskelijoita on vähintään 50.
Kuten ammattikorkeakoulutuksessa, myöskään yliopistokoulutuksessa tutkinnon suorittaminen tai suorittamatta jättäminen ei vaikuttanut juurikaan työttömyyteen. Ammattikorkeakouluun verrattuna vuonna 2002 aloittaneet, jotka eivät olleet suorittaneet tutkintoa, olivat useammin opiskelijoita.
Päivitetty 29.9.2014