Julkaistu: 8.12.2014

Taantuman aikana valmistuminen ei ole jättänyt pysyvää jälkeä nuorten työllistymiseen

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Joanna Viinikka on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.

Vuoden 2009 taloustaantuma vaikeutti vastavalmistuneiden nuorten työllistymistä, mutta pysyvää vaikutusta sillä ei ollut vuosina 2007–2012 tutkinnon suorittaneiden työllisyyskehitykseen. Vaikeinta työllistyminen on ollut taantuman aikaan valmistuneilla keskiasteen tutkinnon suorittaneilla miehillä.

Talouskriisit osuvat kaikkein kovimmin nuoriin työnhakijoihin. Taloustilanteen heikentyessä yritykset vähentävät rekrytointeja ja lakkauttavat ensimmäisenä määräaikaisia työsuhteita, mikä heijastuu negatiivisesti vastavalmistuneiden työllistymiseen ja nuorten työmarkkinoille kiinnittymiseen (Hämäläinen & Hämäläinen, 2012). Artikkelissani tutkin, mitä vaikutuksia valmistumisvuoden taloustilanteella on ollut nuorten työllistymiseen vuosina 2007–2012. Jääkö taantuman aikana valmistuneiden työllisyysaste pysyvästi korkeasuhdanteen aikana valmistuneita matalammaksi?

Tarkastelen vuosina 2007–2012 keski- ja korkea-asteelta valmistuneiden nuorten työllistymistä valmistumisvuoden, sukupuolen ja koulutusasteen mukaan. Nuoriksi määrittelen 18–34-vuotiaat. Ikärajaus perustuu suomalaisnuorten tutkintojen suorittamisikään: nuorimmat keskiasteen tutkinnon suorittaneet ovat noin 18-vuotiaita ja vielä 30–34-vuotiaatkin suorittavat vuosittain useita tuhansia tutkintoja (Tilastokeskus 2013).1

Keskityn työmarkkinoilla oleviin nuoriin, joten olen rajannut aineistosta varusmies- ja siviilipalvelua suorittavat nuoret sekä opiskelijat, jotka ovat osallistuneet tutkintoon tai päättötodistukseen johtavaan koulutukseen kyselyä edeltävän neljän viikon aikana.

Vuonna 2012 Suomessa oli 1,1 miljoonaa 18–34-vuotiasta nuorta aikuista. Heistä työllisiä oli 67 prosenttia (noin 765 000 henkeä). Työllisistä nuorista aikuisista perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 89 prosenttia.

Kuviossa 1 on esitetty perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden nuorten toiminta työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2012. 18–34-vuotiaiden siirtyminen työmarkkinoille tapahtuu vähitellen, kun ikää ja koulutusta tulee lisää. 19–20-vuotiaiden varusmies- ja siviilipalvelun suorittaminen näkyy työvoimaan kuulumattomien määrän kasvuna.

Kuvio 1. 18–34-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden toiminta iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.

Tiedot valmistuneista perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jossa on tieto korkeimmasta tai viimeksi suoritetusta tutkinnosta, pois lukien esikoulun ja peruskoulun suoritustiedot. Artikkelissani viittaan vastavalmistuneilla keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin.

Vastavalmistuneen työllistyminen riippuu suhdannetilanteesta

Tarkasteltaessa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden 18–34-vuotiaiden työllisyyttä vuosina 2007–2012 käy ilmi talouden suhdannevaihteluiden vaikutus nuorten työllisyystilanteeseen (kuvio 2).

Kuvio 2. 18–34-vuotiaiden työllisyysaste valmistumisvuoden mukaan vuosina 2007–2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.

Keski- ja korkea-asteelta vastavalmistuneiden nuorten työllistyminen oli selvästi vaikeinta vuonna 2009. Heidän työllisyysasteensa jäi valmistumisvuonna reiluun 67 prosenttiin. Talouden taantuma näkyi myös vuonna 2008 valmistuneiden työllisyyden vähenemisenä vuoden kuluttua valmistumisesta. Vuonna 2007 valmistuneita taantuma ei kuitenkaan näytä koskettaneen. Yksi selitys lienee, että valmistuneet olivat ennättäneet vakiinnuttaa asemansa työmarkkinoilla ennen taloustilanteen heikkenemistä. (Kuvio 2.)

Aineiston perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että työmarkkinatilanteen heikkeneminen vuonna 2009 ei johtanut nuorten vastavalmistuneiden pysyvään työmarkkinoilta syrjäytymiseen, sillä esimerkiksi vuonna 2009 valmistuneiden työllisyys kipusi kahden vuoden kuluttua valmistumisesta jo yli 84 prosenttiin. Tämä oli vuonna 2007 tutkinnon suorittaneidenkin työllisyysastetta korkeampi osuus. Vastavalmistuneiden työllisyyskehitys koheni verkkaisesti vuosina 2009–2011, mutta taittui jälleen vuonna 2012 euroalueen talouden taantuessa uudelleen.

Sivun alkuun

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät erityisesti nuorten miesten työllisyydessä

Kun 18–34-vuotiaiden tutkinnon suorittaneiden työllisyyttä tarkastellaan sukupuolen mukaan, havaitaan, että vuosien 2008–2009 finanssikriisi vaikeutti erityisesti vastavalmistuneiden miesten työllistymistä (kuvio 3). Vuonna 2009 tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste valmistumisvuonna olikin miltei 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2007 valmistuneilla.

Kuvio 3. 18–34-vuotiaiden työllisyysaste valmistumisvuoden ja sukupuolen mukaan vuosina 2007–2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.

Miesten työllisyysaste lähti laskuun heikkenevässä taloustilanteessa naisia nopeammin, mutta toisaalta myös koheni varsin nopeasti: vuonna 2009 valmistuneiden miesten työllisyysaste jäi valmistumisvuonna reiluun 64 prosenttiin, mutta nousi kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta jo yli 83 prosenttiin.

Sivun alkuun

Korkeakoulutus parantaa valmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille

Paljon on käyty keskustelua siitä, ettei korkeakoulutus enää takaa hyvää työpaikkaa siinä määrin kuin aikaisemmin (ks. Mikko Aron artikkeli tässä numerossa). Korkeakoulututkinnon voi kuitenkin yhä katsoa parantavan työllistymismahdollisuuksia, sillä vuosina 2007–2012 korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen keskiasteen tutkinnon suorittaneita paremmin sukupuolesta riippumatta (ks. myös Loukkola 2012; Pyöriä 2011). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste valmistumisvuonna on ollut noin 80 prosenttia verrattuna keskiasteen tutkinnon suorittaneiden noin 70 prosenttiin.

Tarkasteltaessa tutkinnon suorittaneiden työllisyyttä koulutuksen mukaan käy ilmi, että talouden taantuma aiheutti notkahduksen erityisesti keskiasteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllistymisessä (kuvio 4). Vuonna 2007 keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli valmistumisvuonna yli 80 prosenttia, mutta vuonna 2009 valmistuneilla työllisyysaste jäi valmistumisvuonna 60 prosentin tuntumaan. Vaikka vuonna 2009 keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys koheni nopeasti taloustilanteen piristymisen jälkeen, oli se vielä vuonna 2012 selvästi vuosina 2007 ja 2008 keskiasteen tutkinnon suorittaneita matalammalla tasolla.

Kuvio 4. 18–34-vuotiaiden keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste valmistumisvuoden ja sukupuolen mukaan vuosina 2007–2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden naisten työllisyyteen talouden taantuma ei tehnyt yhtä suurta lovea kuin miehillä. Työmarkkinoille siirtyminen vaikeutui lähinnä vastavalmistuneilla.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyys on yleisesti korkea-asteen suorittaneita naisia parempi jo valmistumisvuodesta lähtien (kuvio 5). Vuosien 2008–2009 taantumalla oli kuitenkin negatiivisempi vaikutus näinä vuosina juuri opintonsa päättäneiden miesten kuin naisten työllistymiseen.

Kuvio 5. 18–34-vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste valmistumisvuoden ja sukupuolen mukaan vuosina 2007–2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus.

Vuonna 2009 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyys jäi poikkeuksellisesti valmistumisvuonna ja vuoden kuluttua valmistumisesta alhaisemmaksi, kuin samaan aikaan valmistuneilla naisilla.

Tilanne kuitenkin korjaantui suhteellisen nopeasti taloustilanteen elpyessä, sillä vuoteen 2012 mennessä vuosina 2008 ja 2009 valmistuneiden miesten työllisyysasteet olivat kohonneet vuonna 2007 valmistuneita miehiäkin korkeammalle tasolle.

Toisaalta vuonna 2010 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyyskehitys oli kahden vuoden kuluttua valmistumisesta jäänyt jonkin verran jälkeen vuosina 2007–2009 valmistuneiden työllisyydestä vastaavana ajankohtana. Tähän todennäköisesti vaikutti suurelta osin taloustilanteen uusi heikkeneminen vuonna 2012.

Sukupuolten väliset erot työllisyydessä kasvavat suhteellisesti valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2007 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyysaste oli valmistumisvuonna noin kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta miesten työllisyysaste oli jo noin 23 prosenttiyksikköä korkeampi naisiin verrattuna.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten työllisyys laskee nopeasti muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta. Esimerkiksi vuonna 2007 valmistuneiden naisten työllisyysaste oli viiden vuoden kuluttua valmistumisesta pudonnut 70 prosentin tuntumaan. Pudotuksen taustalla ovat naisten perhevapaat, joista johtuen peräti neljännes vuonna 2007 korkea-asteen suorittaneista naisista oli viiden vuoden kuluttua valmistumisesta työvoiman ulkopuolella. (Ks. myös Myrskylä 2012a.)

Sivun alkuun

Vastavalmistuneet naiset tekevät miehiä enemmän määräaikaista ja osa-aikaista työtä

Myös 18–34-vuotiaiden miesten ja naisten työsuhteen pysyvyydessä on eroa. Miehillä jatkuvien työsuhteiden osuus on määräaikaisia työsuhteita suurempi jo heti valmistumisvuodesta lähtien. Naiset puolestaan työskentelevät valmistumisen jälkeen miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. (Tilastokeskus 2012.)

Vuonna 2007 valmistuneista miehistä runsaalla kolmanneksella oli määräaikainen työsuhde valmistumisvuonna. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta määräaikaisesti työskenteli enää joka kymmenes tutkinnon suorittanut mies. Naisista yli puolet työllistyi vuonna 2007 suoritetun tutkinnon jälkeen määräaikaisena. Viiden vuoden kuluttua noin viidenneksellä naisista oli edelleen määräaikainen työ.

On kuitenkin huomattava, että ammattiala ja ikä määrittelevät pitkälti työsuhteen pysyvyyttä valmistuneiden työuran alussa. Esimerkiksi hoitoalalla ensimmäinen työsuhde on paljon todennäköisemmin määräaikainen kuin teollisuuden toimialalla. (Sutela 2013.)

Myös 18–34-vuotiaiden valmistumisen jälkeisten työsuhteiden laadussa on eroa sukupuolten välillä. Molemmilla sukupuolilla kokoaikatyö lisääntyy ja vastaavasti osa-aikatyö vähenee työuran edetessä. (Tilastokeskus 2012.)

Naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatyötä. Vuonna 2007 valmistuneista miehistä vain muutama prosentti teki osa-aikatyötä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta, naisista puolestaan reilu kymmenesosa.

Juuri opintonsa päättäneillä osa-aikaisuus johtuu enimmäkseen siitä, ettei kokoaikatyötä ole ollut saatavilla. 25–34-vuotiaiden naisten osa-aikaisuuden taustalla on kokoaikatyön puutteen lisäksi usein omien lasten tai muiden omaisten hoito. (Ks. Larja 2012.)

Suomessa osa-aikatyötä tehdään kuitenkin edelleen varsin vähän. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien osuudesta (63 % osa-aikatyötä tekevistä) voisi myös päätellä, että Suomessa kokoaikatyön kulttuuri näyttäytyy nuorten valmistuneiden kohdalla varsin merkittävänä (ks. Lehto & Sutela 2008).

Sivun alkuun

Tutkinnon suorittaneet miehet ja naiset sijoittuvat eri toimialoille

Tutkinnon suorittaneiden sijoittumisessa työnantajasektorin ja toimialan mukaan on havaittavissa selvä ero sukupuolten välillä. Esimerkiksi vuonna 2007 tutkinnon suorittaneista naisista runsas kolmannes, mutta miehistä vain noin joka kymmenes työskenteli viiden vuoden kuluttua valmistumisesta julkisella sektorilla.

Miehet työllistyvät valmistumisensa jälkeen usein teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloille. Naisista puolestaan moni sijoittuu terveys- ja sosiaalipalveluiden, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kaupan sekä koulutuksen toimialoille.

Monet miesvaltaiset toimialat, kuten rakentaminen ja teollisuus, ovat myös suhdanneherkkiä (ks. myös Myrskylä 2012b). Tästä johtuen niiden 18–34-vuotiaiden miesten, joiden valmistuminen osui huonoon taloudelliseen ajankohtaan, työelämään siirtyminen vaikeutui 2000-luvun lopun taantumassa naisia enemmän. Heikko työllistyminen näyttäisi kuitenkin olleen vuosia 2007–2012 tarkasteltaessa jokseenkin tilapäinen ilmiö, sillä tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyys vaikuttaa nousseen suhteellisen nopeasti taloustilanteen kohennuttua.

Vaikka naisvaltaisten alojen työllisyys ei olekaan aivan yhtä suhdanneriippuvaista kuin miesvaltaisilla aloilla, aloittavat vastavalmistuneet naiset työuransa miehiä huomattavasti useammin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Naisvaltaisille toimialoille keskittyvät perhevapaiden sijaisuudet lisäävät etenkin naisten määräaikaisuuksia (Sutela 2013).

Sivun alkuun

Työmarkkinoiden eriytyminen tulevaisuudessa?

On tutkittu, että suomalaisnuoret pitävät ansiotyötä itselleen tärkeänä elämänalueena ja arvostavat työsuhteen pysyvyyttä yhtenä oman elämän suunnittelun lähtökohtana. Opiskeluaikana hankitun oman alan työkokemuksen on nähty parantavan ja nopeuttavan korkeasti koulutettujen suomalaisnuorten siirtymistä työmarkkinoille, usein jo ennen valmistumista. Kouluttautumalla pitkälle on haluttu parantaa omia työmahdollisuuksia ja ammatillista pätevyyttä. (Kivinen & Nurmi 2011; Lehto 2011.)

Kitkaton koulutuksesta työelämään siirtyminen ei kuitenkaan ole aina itsestä kiinni, sillä myös työmarkkinoille tulon ajankohdalla on merkitystä valmistuneiden työllistymisessä (Hämäläinen 2002). Tässä artikkelissa tutkitun aineiston valossa taloustaantuma näyttää hidastaneen valmistuneiden integroitumista työmarkkinoille, joskaan sillä ei tuntuisi olevan kovin pysyvää vaikutusta vuosina 2007–2012 tutkinnon suorittaneiden nuorten työllisyyskehitykseen (ks. myös Nieminen 2012).

Yksittäistä taantumaa suurempi epävarmuustekijä tulevaisuudessa lienee työmarkkinoita ja työelämää muokkaava laajempi rakennemuutos, joka vaikuttaa eri toimialojen tulevaisuuden näkymiin muun muassa väestön ikääntymisen, teknologian kehittymisen ja kansainvälisen kilpailun lisääntymisen myötä. Koulutukseen ja osaamiseen liittyvät vaatimukset yhdessä työmarkkinoihin liittyvän epävarmuuden kanssa voivat vaikuttaa merkittävästi nuorten työmarkkina-asemaan vastaisuudessa, ja samalla riski työvoiman jakautumisesta menestyjiin ja häviäjiin voi kasvaa.

Sivun alkuun

Lähteet

Hämäläinen, Kari & Hämäläinen, Ulla 2012. Matkalla maailmalle: nuorten työttömyyden esiintyvyys ja kesto. Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2012. Helsinki: TEM.

Hämäläinen, Ulla 2002. Koulutuksesta työelämään. Nuorten työllistymiseen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksia 83. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kivinen, Osmo & Nurmi, Jouni 2011. Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi - korkeakoulupolitiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 76:5. Helsinki: THL. Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102877/kivinen.pdf?sequence=1.

Larja, Liisa 2012. Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä. Hyvinvointikatsaus 3/2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Lehto, Anna-Maija 2011. Arvoa nuorten työvoimalle. Tieto&trendit 1/2011. Helsinki: Tilastokeskus.

Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna 2008. Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008. Helsinki: Tilastokeskus.

Loukkola, Anna 2012. Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti. Hyvinvointikatsaus 1/2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Myrskylä, Pekka 2012a. Koulutustaso selittää työurien pituutta. Tieto&trendit 6/2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Myrskylä, Pekka 2012b. Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat. Hyvinvointikatsaus 1/2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Nieminen, Tommi 2012. Laman varjossa valmistuneet. Tieto&trendit 6/2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Pyöriä, Pasi 2011. Finanssikriisistä ja rakennemuutoksesta. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2011. Helsinki: TEM.

Sutela, Hanna 2013. Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa 1984–2008. Tutkimuksia 259. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2013. Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2012. Helsinki: Tilastokeskus.

 

1 Nuoruuden käsitettä voi lähestyä monesta eri suunnasta. Esimerkiksi Suomen nuorisolaissa määritellään nuoriksi alle 29-vuotiaat. Lakia nuorista työntekijöistä sovelletaan alle 18-vuotiaisiin henkilöihin. YK puolestaan määrittelee nuorten ikäluokkaan 15–24-vuotiaat. Jos nuoruutta tarkastellaan eri elämänvaiheiden välisten siirtymien näkökulmasta, venyy myös nuoruuden käsite.

Päivitetty 8.12.2014