Julkaistu: 8.12.2014

Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla selittää alueellisia kulutuseroja

  1. Helsinki-Uudenmaan suuralueella kulutetaan eniten
  2. Asuminen selittää nykyisin suuren osan alueiden välisistä kulutuseroista
  3. Tuloerot selittävät suuren osan alueellisista kulutuseroista
  4. Pääkaupunkiseudun asuntojen nopea hintojen nousu, alueelliset tuloerot ja kulutustarjonnan muutokset erojen taustalla
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Juha Honkkila on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

Alueelliset kulutuserot ovat keskimääräisesti pysyneet ennallaan lähes 30 vuoden aikana. Sen sijaan erojen syyt ja kulutusrakenteet ovat muuttuneet. Aiemmin kulutuserot koskivat kaikkea kulutusta. Nykyisin asumisen merkitys on korostunut. Tuloerot selittävät suuren osan alueiden välisistä kulutuseroista.

Alueiden väliset erot kotitalouksien keskimääräisissä kulutusmenoissa ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuosien 1985 ja 2012 välillä. Helsinki-Uudenmaan suuralueella kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohden ovat pysytelleet noin 15 prosenttia koko maan kulutusmenojen yläpuolella.

Muilla suuralueilla kulutusmenot ovat kaikkina vuosina olleet koko maan keskiarvon alapuolella. Vähiten ovat kuluttaneet Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueen kotitaloudet, joissa kulutusmenot ovat olleet noin kymmenen prosenttia pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Kulutuserot vastaavat alueittaisia tuloeroja. Esimerkiksi vuonna 2012 Helsinki-Uudenmaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat 13 prosenttia koko maan keskiarvon yläpuolella ja kaikilla muilla suuralueilla sen alapuolella.

Alueelliset kulutuserot ovat muuttuneet eniten vuosien 1985 ja 1998 välillä, jolloin erot ensin hieman tasoittuivat ja vuonna 1998 jälleen kasvoivat. Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueen kulutusmenojen kehitys oli vuosien 1985 ja 1995 välillä muuta maata nopeampaa ja toisaalta Helsinki-Uudenmaan suuralueen kulutusmenojen taso laski hieman lähemmäksi koko maan tasoa. Tämän jälkeen alueelliset erot ovat palanneet hyvin lähelle vuoden 1985 tasoa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Kotitalouksien kulutusmenot yhteensä kulutusyksikköä kohden suuralueittain vuosina 1985−2012, koko maa = 100

Pienen otoskoon vuoksi Ahvenanmaan suuralue on yhdistetty Etelä-Suomen suuralueeseen.

Kulutusyksikkö, ks. Tarja Hatakan artikkelin tietolaatikko tässä numerossa.

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Helsinki-Uudenmaan suuralueella kulutetaan eniten

Vaikka kokonaiskulutuksen alueelliset erot ovat pieniä, on kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin muuttunut. Taulukossa on kuvattu kulutuksen rakenne alueittain vuosina 1985 ja 2012 karkeistetulla kaksinumerotason kulutusluokituksella1. Kulutustottumuksissa ja niiden muutoksissa on havaittavissa selkeitä eroja alueiden välillä. Merkittävin pitkän aikavälin muutos on ollut asumisen ja energian kulutuksen osuuden kasvu. Asumismenojen osuus kokonaiskulutuksesta kasvoi vuodesta 1985 vuoteen 2012 koko maassa 20 prosentista 28 prosenttiin. Vuonna 1985 kotitaloudet käyttivät asumiseen kulutusyksikköä kohden keskimäärin 3 300 euroa (vuoden 2012 rahassa mitattuna). Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen, noin 7 000 euroa.

Helsinki-Uudenmaan suuralueella asumismenojen nousu on ollut muuta Suomea nopeampaa. Vielä vuonna 1985 asumisen ja energian osuus kokonaiskulutuksesta oli kyseisellä alueella pienempi kuin millään muulla suuralueella. Vuonna 2012 vastaava osuus oli suurempi kuin missään muualla. Helsinki-Uudenmaan suuralueella asumisen kulutusyksikköä kohden lasketut kulutusmenot ovat 27 vuodessa kasvaneet 3 500 eurosta 8 700 euroon. Myös liikennemenojen osuus on kasvanut pitkällä aikavälillä, mutta erot eri alueiden välillä ovat melko pienet.

Elintarvikkeiden, vaatteiden sekä kodin kalusteiden euromääräinen kulutus on pysynyt vuodesta toiseen melko samalla tasolla. Kokonaiskulutuksen noustessa näiden hyödykkeiden osuus kokonaiskulutuksesta on laskenut tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Helsinki-Uudenmaan suuralueella näiden hyödykeryhmien osuus on pudonnut hieman muuta maata nopeammin ja euromääräinen kulutus jopa hieman vähentynyt. Vapaa-ajan hyödykkeiden (kulttuuri ja vapaa-aika, hotellit ja ravintolat) kulutusosuus oli vuonna 2012 kaikilla alueilla hyvin samankaltainen ja lähellä vuoden 1985 kulutusosuutta.

Taulukko. Kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin ja suuralueittain vuosina 1985 ja 2012. Prosenttia kokonaiskulutuksesta

  Helsinki–Uusimaa Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois-Suomi Koko maa
  1985 2012 1985 2012 1985 2012 1985 2012 1985 2012
Asuminen ja energia 18 30 21 27 21 28 21 26 20 28
Liikenne 13 17 14 17 13 17 14 18 13 17
Elintarvikkeet ja alkoholijuomat 20 13 23 15 23 15 24 16 23 15
Vaatteet ja kodin tarvikkeet 14 8 13 8 13 8 13 8 13 8
Kulttuuri ja vapaa-aika 11 10 11 11 10 10 10 10 11 10
Hotellit ja ravintolat 6 5 5 4 4 4 4 4 5 4
Muu kulutus 17 17 15 18 15 18 14 18 15 18

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Sen lisäksi, että kokonaiskulutus oli Helsinki-Uudenmaan suuralueella koko maan tason yläpuolella, kuluttivat alueen kotitaloudet vuonna 2012 myös kaikkien hyödykeryhmien tuotteita koko maan keskiarvoa enemmän. Länsi-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen kotitaloudet puolestaan kuluttivat kaikkien ryhmien tuotteita koko maan keskiarvoa vähemmän. Suurin ero oli hotelli- ja ravintolapalveluissa, joita pääkaupunkiseudulla kulutettiin 36 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Helsinki-Uudenmaan suuralueen kotitalous käytti näihin palveluihin 360 euroa/kulutusyksikkö enemmän kuin keskivertosuomalainen kotitalous. Vuonna 1985 vastaava ero oli 400 euroa ja 47 prosenttia.

Pienimmät erot olivat elintarvikkeiden kulutuksessa, jossa Helsinki-Uudenmaan kotitalouksien ero koko maahan verrattuna oli vain kolme prosenttia ja kaikilla muilla suuralueilla euromääräinen kulutus oli prosentin sisällä koko maan keskiarvosta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.12.2014