Kuolleisuus kasvoi vuonna 2021 eniten muistisairauksiin ja koronavirustautiin edellisvuodesta

tiedote | Kuolemansyyt 2021

Muutos

Tilaston tietokantataulukoissa muutoksia. 9.12.2022 julkaistaan uusia taulukoita ja vanhoja siirretään arkistoon.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 ikävakioitu kuolleisuus kasvoi edellisvuodesta 1,4 %. Eniten kuolleisuuden kasvuun vaikutti kuolleisuuden lisääntyminen dementiaan ja Alzheimerin tautiin sekä koronavirustautiin. Sitä vastoin kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin, kasvaimiin sekä alkoholiperäisiin syihin väheni edellisvuodesta. Koronavirustautiin menehtyi 952 henkilöä eli liki 2 % kuolleista.

Keskeisiä poimintoja

  • Kuolleisuus suurimpiin kuolemansyyryhmiin verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin väheni 1 % verrattuna edellisvuoteen.
  • Eniten kuolleisuus kasvoi muistisairauksiin sekä koronavirustautiin.
  • Koronavirustautiin kuoli 952 henkilöä, mediaani-ikä oli 80 vuotta.
  • Alkoholiperäisiin syihin kuoli vähemmän ihmisiä kuin edellisvuonna.
  • Itsemurhien ja tapaturmien kuolleiden määrässä lievää kasvua vuodesta 2020.

Työikäisten miesten kuolleisuus väheni vuonna 2021

Vuonna 2021 Suomessa kuoli 57 600 henkeä, mikä on noin 2 100 enemmän kuin edellisvuonna. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu kuolleisuus nousi 1,4 % (miehillä 1,8 % ja naisilla 1,4 %) vuodesta 2020. Edellisen kerran ikävakioitu kuolleisuus kasvoi tätä enemmän 1990-luvulla. Kuolleisuuden kasvusta huolimatta ikävakioitu kuolleisuus oli vuonna 2021 miehillä ja naisilla yhä noin 10 % alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Työikäisen (15–65-vuotiaat) väestön ikävakoitu kuolleisuus laski 2 % (miehillä -4,3 % ja naisilla +3,1 %). Työikäisiä kuoli vuonna 2021 noin 7 400 (5 000 miestä ja 2 400 naista), mikä on lähes 200 vähemmän kuin vuonna 2020. Työikäisillä kuolleisuus pieneni tärkeimmistä syyryhmistä erityisesti alkoholiperäisissä taudeissa ja alkoholimyrkytyksissä sekä verenkiertoelinten sairauksissa.

Ikävakioitu kuolleisuusluku on suhdeluku, joka ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet olivat useamman kuin joka toisen kuolemansyy

Eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, jotka olivat syynä joka kolmanteen kuolemaan. Sairauksiin kuoli lähes 19 000 Suomessa vakinaisesti asuvaa. Seuraavaksi yleisisin kuolemansyyryhmiä olivat kasvaimet (13 600 kuollutta). Kasvaimiin kuoli lähes joka neljäs kuolleista. Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä sekä haimasyöpä.

Verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin menehtyi noin 400 henkeä enemmän vuonna 2021 kuin vuonna 2020. Kuolleiden määrän kasvu selittyy väestön ikärakenteen vanhenemisella. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin väheni molempiin 1 % edellisvuodesta.

Muistisairauksiin kuoli lähes 800 enemmän kuin vuonna 2020

Kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä oli muistisairaudet, jotka aiheuttivat joka viidennen kuoleman. Näihin kolmeen kuolemansyyryhmään kuoli kolme neljäsosaa kuolleista.

Vuonna 2021 muistisairauksiin (dementia mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 11 500 henkeä, mikä oli lähes 800 henkeä enemmän kuin vuonna 2020. Väestö- ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi edellisvuodesta 4 %.

Muistisairauskuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisia kuolee dementiaan lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna (miehiä 4 000, naisia 7 400), mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Vuonna 2021 ikävakioitu dementiakuolleisuus kasvoi miehillä (10,4 %) selvästi enemmän kuin naisten (1,2 %) kuolleisuus.

Alkoholiperäisiin syihin kuolleita edellisvuotta vähemmän

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2021 aikana yli 1 600 henkeä, mikä oli 70 vähemmän kuin vuonna 2020. Ikävakioitu alkoholikuolleisuus väheni yli 5 %. Erityisesti työikäisten miesten alkoholikuolleisuus väheni edellisvuodesta.

Itsemurhien määrä kasvoi 717:stä 747:ään

Vuoden 2021 aikana 747 henkilöä teki itsemurhan. Tämä oli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu kohdistui naisten itsemurhiin, miesten tekemien itsemurhien määrä pysyi lähes samana vuodesta 2020. Itsemurhan tehneistä suurin osa, enemmän kuin kaksi kolmesta, oli edelleen miehiä. Noin joka kymmenes itsemurhiin kuolleista oli alle 25-vuotias ja joka neljäs 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli vuonna 2021 naisilla 47 vuotta ja miehillä 50 vuotta.

Tapaturmakuolemia edellisvuotta enemmän

Vuonna 2021 tapaturmaisesti kuoli yhteensä yli 2 300 henkilöä, mikä oli yli 100 enemmän kuin vuonna 2020. Kasvua edellisvuoteen oli tapaturmaisissa kaatumisissa ja putoamisissa. Ne aiheuttivat yli 1 200 kuolemaa, joista kahdeksan kymmenestä tapahtui yli 75-vuotiaille. Sen sijaan kuolemaan johtaneet myrkytystapaturmat ja hukkumistapaturmat vähenivät vuodesta 2020.

Koronavirustautiin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 77 ja naisilla 84 vuotta

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 952 henkilöä vuonna 2021, mikä oli liki 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Heistä oli miehiä 539 ja naisia 413. Vajaa kaksi prosenttia kaikista vuonna 2021 tapahtuneista kuolemista oli koronavirustaudin aiheuttama. Lisäksi covid-19 oli mukana vaikuttamassa yli 200 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä. Heistä lähes 40 %:lla tilaston peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti. Muita yleisiä peruskuolemansyitä olivat muistisairaudet ja kasvaimet.

Covid-19-virusinfektioon kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä. Mediaani-ikä oli 80 vuotta. Tautiin kuolleet miehet olivat naisia nuorempia. Mediaani-ikä oli miehillä 77 ja naisilla 84 vuotta.

Eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä. Vanhimmat koronavirustautiin kuolleet olivat yli 100-vuotiaita. Koronavirustautiin ei kuollut yhtään lasta, nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään. Kuolleista alle 65-vuotiaita oli 133 henkilöä (14 %), mikä on 91 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa (yli 70 %) alle 65-vuotiaana kuolleista oli miehiä.

Koronarokotuksia alettiin antaa Suomessa vuosien 2020–2021 vaihteessa. Covid-19-rokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli vuonna 2021 kuusi henkilöä. Nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Lisäksi koronarokotteen haittavaikutus oli mainittu myötävaikuttavana kuolemansyynä 15 kuolintodistuksella.

Koronavirustautikuolemissa oli vuonna 2021 kuukausittaista vaihtelua. Tammikuussa oli lähes sata kuolemaa. Keväällä kuolleiden määrä väheni. Vähiten kuolemia oli kesä- ja heinäkuussa. Syksyllä kuolleiden määrä kääntyi taas kasvuun. Eniten eli viidesosa koko vuoden 2021 koronavirustautikuolemista osui joulukuulle, jolloin covid-19-virusinfektioon kuolleita oli liki 190.

Muutos

Tilaston tietokantataulukoissa muutoksia. 9.12.2022 julkaistaan uusia taulukoita ja vanhoja siirretään arkistoon.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Tilaston peruskuolemansyy (ICD-10, 3-merkkitaso)
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
  • Hyvinvointialue
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tilaston peruskuolemansyy (aikasarjaluokitus)
Viiteajankohtien sykli:
kuukausi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Tapaturmat ja väkivalta (ulkoisten syiden luokitus)
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Alkoholisyyt
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Huume (B-luokitus)
  • Ikä
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tilaston peruskuolemansyy (ICD-10, 3-merkkitaso)
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Kuolemansyyn selvittämistapa
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Poistuneet tietokantataulukot

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2021. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
kuolemansyyt@stat.fi
Airi Pajunen
yliaktuaari
029 551 3605

Muut asiantuntijat

Jari Hellanto
yliaktuaari
029 551 3291

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.