Nuorten huumausainekuolemat vähenivät edellisvuodesta

Huumekuolemat lisääntyivät 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä (2021: 40, 2022:49). Kaikissa muissa ikäryhmissä huumekuolemia oli edellisvuotta vähemmän. Erityisesti vähenivät 25–34-vuotiaiden huumausainekuolemat.

Alle 25-vuotiaana huumeisiin kuoli 51 vuonna 2022, mikä on 9 nuorta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja 21 vähemmän kuin vuonna 2020. Vaikka nuorten huumekuolemat vähenivät edellisvuodesta, ovat huumeet nuorilla yleinen kuolemansyy. Vuonna 2022 lähes joka viides 15–24-vuotiaana kuollut kuoli huumeisiin.

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä oli 36 vuotta niin miehillä kuin naisillakin. Huumeisiin liittyviä kuolemia oli 100 000 asukasta kohden 4,5.

Tapaturmaisia huumausainemyrkytyksiä edellisvuotta vähemmän

Huumausainekuolemat voidaan jakaa neljään ryhmään: tapaturmaisiin myrkytyksiin, huumeilla tehtyihin itsemurhiin, tahallisuudeltaan epäselviin huumeiden aiheuttamiin myrkytyksiin ja huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyviin kuolemiin.

Vuonna 2022 eniten vähenivät tapaturmaiset myrkytykset, vaikka edelleen niiden osuus oli 60 % huumekuolemista. Vuonna 2022 tapaturmaisiin yliannostuskuolemiin kuoli 151 henkilöä, mikä on 31 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2022 joka kymmenes huumekuolema oli itsemurha. Huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkeaineilla tehdyt itsemurhat vähenivät edellisvuodesta. Vuonna 2022 huumeilla tehtiin 26 itsemurhaa, mikä on 14 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat ovat viime vuosina lisääntyneet. Vuonna 2022 huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli 50, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin, mutta kaksinkertaisesti kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Sisältöä ladataan

Huumausaineisiin kuolleissa enemmän miehiä kuin naisia

Vuonna 2022 huumausaineisiin kuoli 188 miestä ja 62 naista. Edellisestä vuodesta miesten huumausainekuolemat vähenivät naisia enemmän, mutta kolme neljästä huumeisiin kuolleista oli yhä mies.

Miehillä huumekuolemia oli eniten 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisten huumekuolemat jakaantuivat tasaisemmin eri ikäryhmiin. Nuorten naisten eli 15–24-vuotiaiden huumekuolemia oli yhtä paljon kuin 55 vuotta täyttäneiden naisten huumekuolemia (14 kuolemaa molemmissa ikäryhmissä).

Sisältöä ladataan

Huumausainekuolemat voidaan määritellä monella tavalla. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemien määrittelyssä EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen määritelmää (EMCDDA:n Selection B -luokitus).

Huumausainekuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Suurin osa huumausainekuolemista liittyi useamman aineen samanaikaiseen käyttöön. Huumeen osuus oli merkittävin, mutta huumeiden ohella oli käytetty myös esimerkiksi psyykenlääkkeitä ja/tai alkoholia. Vuoden 2022 huumekuolemista vajaassa 70 %:ssa vaikuttavimpana aineena oli jokin opioidi.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kääntyi kasvuun

Vuoden 2022 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Niihin menehtyi 19 500 ihmistä, mikä on yli 700 enemmän kuin vuonna 2021.

Väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin lisääntyi vuonna 2022 koko väestössä 2,1 % edellisvuodesta. Miehillä kuolleisuus kasvoi 1,7 % ja naisilla 1,5 %. Kuolleisuuden laskeva trendi verenkiertoelinten sairauksiin kääntyi kasvuun myös työikäisten 15–64-vuotiaiden kuolleisuudessa.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli kuitenkin vuonna 2022 alemmalla tasolla sekä miehillä että naisilla kuin ennen korona-aikaa vuonna 2019. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli 84 vuotta (miehet 80, naiset 87).

Verenkiertoelinten sairauksista kuolleisuuden kasvu kohdistui erityisesti verenpainetaudin aiheuttamiin sydänsairauksiin, joihin vuonna 2022 menehtyi 3 500 henkilöä, mikä oli yli 540 enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kuolleisuudessa sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonien sairauksiin ei näkynyt nousua vuonna 2022.

Sepelvaltimotautikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2022

Yleisin kuolemaan johtava verenkiertoelinten sairaus oli edelleen iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni vuonna 2022 sekä naisilla (-2,7 %) että miehillä (-1,4 %) edellisvuodesta. Vuonna 2022 sepelvaltimotautiin kuolleita oli saman verran kuin vuonna 2021 eli liki 8 800 henkeä.

Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla kuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan.

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Kuolleisuus kasvaimiin aleni korona-aikana

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2022 kasvaimiin menehtyi 13 500 henkeä ja ne aiheuttivat Suomessa joka viidennen kuoleman.

Kasvainkuolleisuus oli vuonna 2022 yli 4 % pienempää kuin ennen korona-aikaa vuonna 2019 (miehillä -7,7 % ja naisilla -1,4 %). Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on alentunut miehillä ja naisilla liki 10 %.

Vuonna 2022 ikävakioitu kasvainkuolleisuus jatkoi laskevaa trendiään ja väheni edellisvuoteen verrattuna 2,1 %. Kuolleisuus aleni miehillä -5,5 %, mutta naisten kasvainkuolleisuudessa näkyi lievää nousua edellisvuodesta (+1,5 %).

Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kasvaimiin kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli 76 vuotta.

Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti keuhkosyöpä ja rintasyöpä.

Sisältöä ladataan

Keuhkosyöpäkuolleisuus kasvoi naisilla vuodesta 2021

Vuonna 2022 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 1 529 miestä ja 918 naista. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut.

Vuonna 2022 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus aleni miehillä -3,1 % ja kasvoi vastaavasti naisilla 3,2 % verrattuna vuoteen 2021. Sekä miehillä että naisilla keuhkosyöpä aiheutti eniten syöpäkuolemia vuonna 2022.

Sisältöä ladataan

Kuolleisuus rintasyöpään ja eturauhasen syöpään väheni edelleen vuonna 2022

Rintasyöpä on naisten toiseksi yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2022 rintasyöpään kuoli 861 naista, mikä on 34 naista vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpään menehtyneiden naisten keski-ikä (mediaani) oli 75 vuotta ja kuolleista oli alle 65-vuotiaita liki 200.

Vuonna 2022 ikävakioitu kuolleisuus naisten rintasyöpään väheni yli 5 % edellisvuodesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt yli 15 %.

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2022 eturauhasen syöpään kuoli 919 miestä eli enemmän kuin naisia rintasyöpään.

Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana yli viidenneksellä. Vuonna 2022 kuolleisuus eturauhasen syöpään pieneni edelleen yli 6 % edellisvuodesta.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli 81 vuotta.

Sisältöä ladataan

Muistisairauksiin kuolleita yli 12 000 vuonna 2022

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli vuoden 2022 aikana 12 300 suomalaista, mikä on yli 800 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vielä kymmenen vuotta aiemmin kuolemantapauksien määrä oli vajaa 7 100.

Vuonna 2022 väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu dementian aiheuttama kuolleisuus kasvoi 5,5 % vuodesta 2021. Naisten dementiakuolleisuus kasvoi miehiä enemmän vuonna 2022.

Tautiryhmän osuus kaikista kuolleista on noussut nopeasti. Vuonna 2022 muistisairauksiin kuolleita oli lähes 20 % kuolleista, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin osuus oli vajaa 14 % ja vuonna 2000 vain 7 %.

Tautiryhmään kuolleista suurin osa, kaksi kolmasosaa, on naisia. Naisten suurempi dementiakuolleiden määrä johtuu siitä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän. Vuonna 2022 kuolleista naisista joka neljäs kuoli muistisairauksiin.

Muistisairauksiin kuolleet ovat iäkkäitä, alle 65-vuotiaita on kuolemantapauksien joukossa vähän. Mediaani-ikä muistisairauksiin kuolleilla miehillä oli 86 vuotta ja naisilla 89 vuotta.

Vuonna 2022 ikävakioitu dementiakuolleisuus oli sekä miehillä että naisilla noin 10 % suurempaa kuin ennen koronaa vuonna 2019. Muistisairaana kuolleilla oli vuonna 2022 koronavirusinfektio mainittu kuolintodistuksella myötävaikuttavana kuolemansyynä liki 1 000 henkilöllä.

Sisältöä ladataan

Koronavirustauti lähes 7 200 kuoleman taustalla

Vuonna 2022 Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli 4 349 henkilöä, joista 2 278 oli miehiä ja 2 071 naisia. Lisäksi covid-19 oli mukana vaikuttamassa 2 820 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä.

Vuosi 2022 oli Suomessa kolmas koronavuosi. Vuonna 2022 koronavirustautiin kuolleita oli moninkertaisesti enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä, lähes 3 400 enemmän kuin vuonna 2021 ja lähes 3 800 enemmän kuin vuonna 2020 (2020: 558, 2021: 952).

Koronavirustautiin kuolleet olivat vuonna 2022 vanhempia kuin edellisenä vuonna. Mediaani-ikä nousi 80:sta 85 vuoteen. Miesten mediaani-ikä oli 83 vuotta ja naisten 87 vuotta.

Vuonna 2022 covid-19-virusinfektioon kuolleista oli yli 90 % täyttänyt 70 vuotta. Lähes kolmasosa koronavirustautiin menehtyneistä oli täyttänyt 90 vuotta, kun edellisenä vuonna 90 vuotta täyttäneitä oli alle viidesosa koronavirustautiin kuolleista.

Eniten koronakuolemia vuonna 2022 oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä. Alle 65-vuotiaita kuoli 214, mikä on 81 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapsia kuoli koronavirustautiin kaksi. Vanhimmat koronavirustautiin kuolleet olivat yli 100-vuotiaita.

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Koronavirustautikuolemissa oli vuonna 2022 kuukausittaista vaihtelua. Eniten kuolemia oli keväällä, maalis- ja huhtikuussa. Kesäksi kuolleiden määrä väheni, kunnes syksyllä taas kasvoi.

Sisältöä ladataan

Alkoholiperäisten syiden aiheuttamat kuolemat edellisvuoden tasolla

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2022 aikana 1 664 henkeä, 1 251 miestä ja 413 naista. Lisäystä edellisvuoteen oli 18 henkeä. Alkoholin aiheuttamien syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli alle 3 %.

Vuonna 2022 ikävakioitu alkoholikuolleisuus kasvoi 1,4 % edellisvuodesta. Kuolleisuus alkoholiperäisiin kuolemansyihin oli kuitenkin vuonna 2022 lähes 4 % pienempää kuin vuonna 2019 ennen korona-aikaa.

Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on selvästi yleisempää kuin naisten. Ero kuitenkin kaventui vuoden 2022 aikana, jolloin miesten ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen väheni edellisvuodesta (-0,9 %), kun taas naisten alkoholikuolleisuus lisääntyi (7,9 %). Kuolleisuuden kasvusta huolimatta myös naisten alkoholikuolleisuus oli vuonna 2022 pienempää kuin vuonna 2019 ennen korona-aikaa.

Sisältöä ladataan

Vuonna 2022 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 63 vuotta ja naisilla 64 vuotta. 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kasvanut tuntuvasti kymmenen viime vuoden aikana (2012: 24 %, 2022: 44 %).

Suurin osa alkoholikuolemista aiheutuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista.

Vuonna 2022 noin 60 % alkoholikuolemista johtui alkoholin käytön aiheuttamista maksasairauksista. Osuus on pysynyt jo pitkään samana. Sen sijaan alkoholimyrkytyksiä oli aiempaa vähemmän. Vuonna 2022 alkoholimyrkytysten osuus kaikista alkoholin aiheuttamista kuolemista oli 8 %, kun se 10 vuotta aiemmin oli 19 %. Kymmenessä vuodessa alkoholimyrkytysten määrä on vähentynyt 375:stä 129:een.

Miesten itsemurhien määrässä kasvua edellisvuodesta

Vuonna 2022 itsemurhia tehtiin 740, mikä on 7 vähemmän kuin vuonna 2021. Itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Itsemurhien määrä kasvoi jonkin verran vuosina 2016–2017, jonka jälkeen itsemurhien määrä on taas vähentynyt. Korona-aikana itsemurhien lukumäärässä ei ole tapahtunut kasvua.

Väestömäärään suhteutettu itsemurhakuolleisuus pieneni 1,5 % vuonna 2022 edellisvuodesta. Vuoteen 2019 verrattuna itsemurhakuolleisuus oli alemmalla tasolla vuonna 2022. Viimeisen 10 vuoden aikana itsemurhakuolleisuus on vähentynyt miehillä ja naisilla yli 15 %.

Itsemurhan tehneistä kolme neljästä on miehiä. Miesten itsemurhakuolleisuus on selvästi suurempaa kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2022 väestömäärään suhteutettu itsemurhakuolleisuus kuitenkin kasvoi miehillä (5,8 %) ja vastaavasti naisilla pieneni (-17,5 %) edellisvuodesta.

Miesten itsemurhakuolemat vähenivät vuosina 2018–2021 selvästi (618:sta 524:een), mutta tapausmäärät kääntyivät vuonna 2022 kasvuun. Vuonna 2022 miesten tekemät itsemurhat lisääntyivät 556:een. Sitä vastoin naisten tekemien itsemurhien määrä väheni edellisvuoden 223:stä 184:een.

Sisältöä ladataan

Itsemurha on nuorilla yleinen kuolinsyy

Alle 25-vuotiaita itsemurhan tehneistä oli 88, mikä on 9 enemmän kuin vuonna 2021. Vuosina 2016–2019 alle 25-vuotiaita itsemurhaan kuolleita oli vuosittain noin sata.

Vuonna 2022 nuorten osuus kaikista itsemurhiin kuolleista oli 12 %. Pojat tekivät nuorten itsemurhista yli kaksi kolmasosaa. Itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä on noin 1 %, mutta itsemurhat ovat nuorilla keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolleisuus muihin kuolemansyihin on vähäistä. 15–24-vuotiaana kuolleista lähes joka kolmas kuoli itsemurhiin vuonna 2022.

Itsemurhaan kuolleiden mediaani-ikä oli 49 vuotta vuonna 2022 (naisilla 48 ja miehillä 49 vuotta). Joka neljäs vuonna 2022 itsemurhan tehnyt oli täyttänyt 65 vuotta.

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Tapaturmaisesti kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta

Vuonna 2022 Suomessa menehtyi tapaturmaisesti 2 288 henkilöä, mikä on 48 vähemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmat aiheuttivat lähes 4 % kaikista kuolemista, miehillä 4,5 % ja naisilla lähes 3 %.

Väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus pieneni yli 2 % vuodesta 2021. Väheneminen kohdistui miesten tapaturmakuolleisuuteen (-4,5 %). Naisten tapaturmakuolleisuus sitä vastoin kasvoi hieman, yli 1 %. Tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli kuitenkin edelleen miehiä.

Tapaturmakuolleisuudessa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Vuonna 2022 kuolleisuus oli alle 2 % pienempää kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Tyypillisiä kuolemaan johtaneita tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset, kuljetustapaturmat sekä hukkumiset. Tapaturmiin kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta kuljetustapaturmissa, myrkytyksissä ja hukkumisissa. Kasvua tapahtui kaatumisturmien määrässä.

Sisältöä ladataan

Ikääntyneiden kaatumisturmia lähes 1 200

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi vuoden 2022 aikana 1 268 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista.

Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa tapahtui yli 80-vuotiaille. Kaatumisturmissa kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 82 vuotta ja naisilla 87 vuotta.

Vuonna 2022 kaatumisturmien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 3 %. Suhteutettuna elossa olevien määriin miehille tapahtui useammin kuolemaan johtaneita kaatumistapaturmia kuin naisille. Erityisesti 85 vuotta täyttäneiden miesten kaatumisturmat lisääntyivät aiempaan verrattuna.

Myrkytyksiä ja kuljetustapaturmia edellisvuotta vähemmän

Toiseksi yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli myrkytys. Vuonna 2022 tapaturmaisiin myrkytyksiin kuolleita oli 277, joista 174 kuoli huumeiden yliannostukseen. Tässä tapaturmaisiin myrkytyksiin ei ole laskettu mukaan alkoholimyrkytyksiä, jotka on luokiteltu kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin syihin. Tapaturmaisia myrkytyskuolemia oli 24 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleista kaksi kolmesta oli miehiä.

Kolmanneksi yleisimpiä tapaturmia olivat kuljetustapaturmat (pl. vesiliikenteen hukkumiset). Kuljetustapaturmissa kuoli vuonna 2022 yhteensä 195 henkilöä, mikä oli 27 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Hukkuneiden määrä pieneni verrattuna edellisvuoteen

Tapaturmaiset hukkumiskuolemat ovat vähentyneet 2000-luvun alusta, jolloin hukkuneita oli noin 200 vuodessa. Vuoden 2022 aikana hukkui tapaturmaisesti yhteensä 113 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 22. Hukkuneiden määrä väheni edellisvuodesta, jolloin hukkuneita oli 143. Hukkuneista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, oli miehiä. Lähes 70 % hukkuneista oli 65 vuotta täyttäneitä.

Lasten hukkumiskuolemia oli vuonna 2022 yksi enemmän edellisvuoteen verrattuna. Alle 15-vuotiaita hukkuneita (ml. vesiliikenteessä hukkuneet) oli kolme, kun edellisenä vuonna määrä oli kaksi. Hukkumistapaturmiin luetaan veteen ja jäihin putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Jäihin vajoamalla kuolleiden jalankulkijoiden määrä väheni edellisvuoden 18 henkilöstä 7 henkilöön vuonna 2022.

Sisältöä ladataan

Tulipaloissa kuolleita aiempaa vähemmän

Vuonna 2022 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tulipaloissa kuoli tapaturmaisesti 39 henkilöä, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 44 ja kymmenen vuotta aiemmin 84. Uhreista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleita.

Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 30 (2021: 48 kuollutta). Kuolleista kaksi kolmesta oli miehiä. Kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyneitä oli 91, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna.

Tapaturmaisesti tukehtuneiden määrä kasvoi vuonna 2022 edellisvuodesta. Tapaturmaisesti tukehtumalla kuoli 71 henkilöä (vuonna 2021: 58 kuollutta).

Eläinten aiheuttamat tapaturmaiset kuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Niihin menehtyi 6 ihmistä vuonna 2022. Onnettomuuksia aiheuttivat hevonen, nauta ja koira. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 8 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia kymmenen vuoden aikana on aiheuttanut koira (20 kuolemaa), hirvi (19) ja hevonen (16).

Päihteet mukana liki 300 tapaturmakuolemassa

Vuonna 2022 tapaturmaisesti kuolleista oli päihtyneitä yhteensä 267 henkilöä, joista alkoholipäihtyneitä oli suurin osa, 236 henkilöä. Loput henkilöistä oli useamman erilaisen päihteen (huume/lääke/alkoholi) vaikutuksen alaisena. Luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholi-, lääke- ja huumemyrkytyksiä.

Päihtyneiden määrä tapaturmakuolleista on pienentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2022 tapaturmaisesti kuolleista oli päihteiden vaikutuksen alaisena tapaturmahetkellä 15 %, mikä on suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.

Vuonna 2022 päihtymys oli yleisintä saunan kuumuuteen kuolleilla. Heistä yli puolet oli päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Lähes puolet tulipaloissa kuolleista ja kolmannes tapaturmaisesti tukehtuneista ja hukkuneista oli päihtynyt tapaturman tapahtumahetkellä. Sen sijaan kuolemaan johtaneissa kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 80-vuotiaille, päihteiden vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes.

Kuolleena syntyneitä ja äitiyskuolemia enemmän kuin edellisenä vuonna

Vuoden 2022 aikana kuoli 91 alle 1-vuotiasta, kun edellisvuonna heitä menehtyi 89 ja kymmenen vuotta aiemmin 141. Vuonna 2022 alle 1-vuotiaiden kuolleisuus eli imeväiskuolleisuus oli 2,0 lasta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja lähes kolme neljäsosaa neljän ensimmäisen elinviikon aikana.

Vuonna 2022 kuolleena syntyneitä oli 128. Vaikka se on viisi enemmän kuin edellisenä vuonna, kehitys on ollut pitkällä aikavälillä myönteistä. 1990-luvun alussa kuolleena syntyneitä oli yli 300 vuodessa ja 2000-luvun alussa yli 200 vuodessa. Kuolleena syntyneitä sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleita (eli perinataalikuolleisuus) oli 3,9 lasta tuhatta syntynyttä kohden.

Sisältöä ladataan

Yleisimmät alle 1-vuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat. Näihin syihin kuoli vuonna 2022 kolme neljästä alle 1-vuotiaasta. Vuonna 2022 kätkytkuolemia tapahtui 5, mikä on kolme vähemmän kuin vuonna 2021.

Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt ovat hyvin harvinaisia alle 1-vuotiailla. Niihin on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 1–2 alle 1-vuoden ikäistä lasta. Vuonna 2022 tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemansyihin ei tilastoitunut yhtään alle 1-vuotiasta.

Alle 1-vuotiaiden tärkeimmät kuolemansyyt 2000-2022

Sisältöä ladataan

Vuonna 2022 menehtyi 1–14-vuotiaita lapsia 77, mikä on viisi lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Lasten määrän suhteutettuna tämä tekee miltei 10 kuolemaa 100 000 lasta kohden. Heistä kuoli tauteihin lähes kaksi kolmasosaa. Vuonna 2022 lasten yleisimmät kuolemansyyt olivat tapaturmat, kasvaimet, sekä umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleita 1–14-vuotiaita lapsia oli yhteensä 26, mikä on kuusi enemmän kuin edellisenä vuonna. Covid-19-virusinfektioon kuoli kaksi 1–14-vuotiasta lasta.

Vuonna 2022 äitiyskuolemia oli neljä, mikä oli kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Äitiyskuolleisuus oli 8,9 kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2–3 naista on menehtynyt vuosittain raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin.

Työikäisten kuolleisuudessa lievää kasvua korona-aikana

Työiässä (15–64-vuotiaana) kuolleiden määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvun alusta, jolloin työikäisiä kuoli vuodessa yli 10 000 henkeä. Heidän ikävakioitu kuolleisuutensa kaikkiin kuolemansyihin on pienentynyt vuodesta 2000 yli kolmanneksella.

Vuonna 2022 kuolleista oli työikäisiä (15–64-vuotiaita) noin 7 500, mikä on 59 enemmän kun vuonna 2021.

Kuolleista suurin osa, kaksi kolmasosaa oli miehiä. Työikäisiä miehiä kuoli vuonna 2022 noin 5 000 ja naisia lähes 2 500. Tämä oli 21 miestä vähemmän ja 80 naista enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2022 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus suureni edellisvuodesta 1,3 %. Vuonna 2022 heidän kuolleisuutensa oli noin 3 % korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemian alkamista vuonna 2019, kun koko väestön kuolleisuus oli noin 10 % suurempaa kuin vuonna 2019.

Työikäisten naisten kuolleisuus on koronapandemian aikana kasvanut suhteellisesti miehiä enemmän. Vuonna 2022 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus oli naisilla yli 5 % ja miehillä alle 2 % suurempaa kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli vuonna 2022 vain työikäisten naisten kokonaiskuolleisuudessa (4,1 %). Miesten kuolleisuus oli kuitenkin vuonna 2022 yhä kaksinkertaista naisiin verrattuna.

Sisältöä ladataan

Työikäisiä kuoli koronavirustautiin yli 200 vuonna 2022

Työikäisiä menehtyi vuonna 2022 eniten kasvaimiin (2 100 henkeä) ja verenkiertoelinten sairauksiin (1 600 henkeä). Näihin kahteen tautipääryhmään kuoli puolet kuolleista.

Työikäisiä kuoli koronavirustautiin vuonna 2022 yhteensä yli 200 (miehiä 140 ja naisia 72), kun edellisenä vuonna heitä kuoli 133.

Työikäisten miesten kuolleisuus oli vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2019 suurempaa koronavirustaudin lisäksi myös verenkiertoelinten sairauksiin (1,6 %). Sen sijaan miesten kuolleisuus oli vähentynyt suurista kuolemansyyryhmistä kasvaimiin (-6,3 %), alkoholiperäisiin syihin (-4,0 %), tapaturmiin (-11,6 %) ja itsemurhiin (-2,4 %).

Sisältöä ladataan

Työikäisten naisten kuolleisuus suureni koronapandemian aikana vuodesta 2019 vuoteen 2022 koronavirustaudin lisäksi kuolemansyyryhmistä verenkiertoelinten sairauksiin (+11,7 %) ja tapaturmiin (+11,9 %). Sen sijaan työikäisten naisten kuolleisuus pieneni itsemurhiin (-1,2 %), alkoholiperäisiin syihin (-13,9 %) ja kasvaimiin (- 0,2 %). Vuonna 2019 työikäisiä naisia menehtyi 2 408 ja vuonna 2022 kuolleita oli yhteensä 2 492.

Sisältöä ladataan