Kotimainen luonnonvarojen otto laski 240 miljoonaan tonniin

Kotimaisten suorien panosten (DE, Domestic Extraction), eli luonnonvarojen, otto laski 237 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Määrä on ollut laskussa vuodesta 2018. Materiaaleittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten väheni turpeen käyttö - sitä nostettiin enää 1,6 miljoonaa tonnia.

Ei-metallisten mineraalien kotimainen otto laski 158 miljoonaan tonniin. Myös niiden vienti väheni merkittävästi, lähes 23 %. Ei-metallisten mineraalien osuus kaikista kotimaisista suorista panoksista oli lähes 67 %. Suurin osa käytetyistä luonnonvaroista on hiekkaa ja soraa, joita käytetään erityisesti rakentamisessa. Niiden kotimaiset suorat panokset laskivat edellisvuodesta 3 miljoonaa tonnia noin 138 miljoonaan tonniin.

Metallimalmien kotimainen louhinta laski vajaa neljä prosenttia noin 31 miljoonaan tonniin. Niiden tuonti kasvoi edellisvuodesta 17 % ja Suomeen tuotiin 9,9 miljoonaa tonnia metalleja ja metallia sisältäviä tuotteita. Suurin osa tuoduista metalleista on rautaa. Metallien vienti kasvoi 11 % ollen 7,5 miljoonaa tonnia.

Biomassan kotimainen otto kasvoi hieman edellisvuoden laskun jälkeen 47 miljoonaan tonniin. Kasvu johtui puubiomassan, eli teollisuuden raakapuun ja puupolttoaineiden lisääntyneestä otosta. Kasvu keskittyi ennen kaikkea teollisuuden raakapuuhun. Muun kuin puubiomassan kotimainen otto laski. Biomassan tuonti kokonaisuudessaan väheni edellisvuosista viennin pysyessä ennallaan.

Kotimainen materiaalien kulutus laski johtuen erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisestä

Vuonna 2021 kotimainen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption) laski vajaaseen 245 miljoonaan tonniin. Kotimainen materiaalien kulutus huomioi kotimaisten suorien panosten lisäksi ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut ja sinne viedyt materiaalit ja tuotteet. Laskua edellisvuodesta oli 3,6 miljoonaa tonnia. Lasku johtui ennen kaikkea fossiilisten energiamateriaalien kulutuksen vähenemisestä, joiden osalta laskua on tapahtunut sekä kotimaisissa suorissa panoksissa että materiaalien tuonnissa.

Kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna BKT:hen kuvaa materiaali-intensiteettiä, eli kansantalouden riippuvuutta luonnonvaroista. Materiaali-intensiteetti on ollut laskussa vuoden 2018 jälkeen, ja vuonna 2021 Suomessa tarvittiin 970 g materiaalia tuottamaan euro arvonlisäystä. Myös väkilukuun suhteutettuna kotimainen materiaalien kulutus on hieman laskenut, ja se on 44 tonnia asukasta kohden laskettuna.

Sekä kotimainen materiaalien kulutus että materiaali-intensiteetti ovat YK:n kestävän kehityksen indikaattoreita, eli niillä mitataan YK:n globaalien tavoitteiden toteutumista. Vastuullisen kuluttamisen tavoitteen 12.2 mukaisesti tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. DMC on myös yksi Suomen kiertotalouden edistymisen seurannan mittareista.