Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 3 miljardia euroa

Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 3,0 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 151,0 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 5,0 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta pieneni 1,7 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kannat pysyivät lähes edellisen neljänneksen tasolla, mutta ARA-lainojen käsittelyyn tehty menetelmämuutos korotti pitkäaikaisten lainojen tasoa merkittävästi koko aikasarjan osalta. Muutoksen vuoksi valtionhallinnon lainakanta kasvoi 9,0 miljardia vuoden 2021 viimeisen neljänneksen osalta.

Paikallishallintosektorin velka pieneni 0,1 miljardia euroa

Paikallishallintosektorin velka pieneni 0,1 miljardia euroa ja oli 32,5 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Paikallishallinnon lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä pieneni 0,1 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Myös paikallishallinnon lainojen aikasarja revisioitui merkittävästi, koska asunto-osakeyhtiölainojen ja ennen kaikkea ARA-lainojen käsittely tilastoinnissa on muuttunut. Vuoden 2021 viimeisen neljänneksen osalta paikallishallinnon lainakanta kasvoi 6,3 miljardia muutosten vuoksi. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,5 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 3,2 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velkakanta oli 1,9 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen velkakanta 1,3 miljardia euroa.

EDP-velan määritelmä

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.