Naisten ja miesten kokonaistyöaika ensimmäistä kertaa samalla tasolla 2020–2021

Katsaus liittyy aiheisiin:Kulttuuri, media ja ajankäyttö
katsaus | Ajankäyttö 10.10.2021

Korjaus

Ajankäyttötilaston taulukkopalvelun luvun 2 taulukkoja ja 10.11.2022 katsauksen tietoja korjattu.
Lue lisää korjauksesta

Korjaus

Miesten toisen kotitalouden auttamiseen 1999−2010 käytettyä aikaa korjattu
Lue lisää korjauksesta

Tilastokeskuksen mukaan naisten ja miesten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri ajankäyttötutkimuksen runsaan 40 vuoden pituisen mittaushistorian aikana. Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt. Miehillä etenkin lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt. Naisten käyttämä aika niin ansio- kuin kotitöihinkin on vähentynyt. Etenkin ruoanlaittoon, ostoksiin ja asiointiin naiset käyttävät aiempaa vähemmän aikaa.

Miehet lisänneet kotitöiden tekemistä vuosikymmenten ajan

Naisten ja miesten kokonaistyöaika on lähentynyt aina 1970-luvun lopulta lähtien. Osittain ilmeisesti taloudellisen taantuman vaikutusten vuoksi vuosien 2009–2010 kehitys oli kuitenkin trendinvastainen. Nähtäväksi jää, mikä on ollut korona-ajan vaikutus 2020–2021 tuloksissa. Laajemmin trendin taustalla on ollut kehityskulku, jossa miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt. Naisilla sekä ansio- että kotitöihin käytetty aika on vähentynyt. Keskimäärin päivittäinen kokonaistyöaika koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä oli sekä naisilla että miehillä noin 5 tuntia ja 20 minuuttia. Toimintoihin osallistuneilla miehillä kokonaistyö aika (10 t. 54 min.) oli 7 minuuttia pidempi kuin naisilla (10 t. 47 min.).

Ajankäyttötilaston taulukkopalvelu

Ylemmillä toimihenkilömiehillä pitkä kokonaistyöaika

Ylemmillä toimihenkilömiehillä oli pisin kokonaistyöaika 2020–2021, mikäli maatalousyrittäjiä ei lasketa mukaan. Ylempien toimihenkilömiesten jälkeen pisin kokonaistyöaika oli työntekijätaustaisilla miehillä ja yrittäjänaisilla. Sosioekonomisista ryhmistä maatalousyrittäjät ovat perinteisesti tehneet pisintä päivää Suomessa ja näin on ollut esimerkiksi vuosien 1999–2000 ja 2009–2010 ajankäyttötilastoissa. Valitettavasti 2020–2021 ajankäyttötutkimuksen aineistossa maatalousyrittäjien määrä oli liian pieni, jotta luotettavia tuloksia heidän ajankäytöstään voitaisiin julkaista.

Naiset käyttävät edelleen enemmän aikaa kotitöihin kuin miehet

Keskimäärin naiset käyttävät päivittäin kotitöihin aikaa 3 tuntia 17 minuuttia eli 37 minuuttia enemmän kuin miehet. Toimintoon osallistuneilla sukupuolten välinen ero oli 24 minuuttia. Koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä kotitöihin käytettiin aikaa syksystä 2020 syksyyn 2021 keskimäärin noin kolme tuntia päivässä (2 t. 59 min). Kotitöihin osallistuneilla aika oli keskimäärin 3 tuntia 21 minuuttia päivässä. Koronapandemiasta huolimatta aika kotitöihin osallistuneilla on pysynyt kutakuinkin samana kuin noin kymmenen vuotta sitten. Kotitöihin osallistuneiden määrä on kuitenkin pudonnut runsaasta 90 %:sta alle 90 %:iin.

Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on edelleen kaventunut, sillä miesten käyttämä aika kotitöihin on vuosikymmenestä toiseen lisääntynyt ja naisten käyttämä aika on vähentynyt. Keskimäärin miesten käyttämä aika kotitöihin on parissa vuosikymmenessä kasvanut 13 minuutilla päivässä ja kotitöihin osallistuneilla 18 minuuttia päivässä. Naisilla kotitöihin käytetty aika on puolestaan vähentynyt, mutta edelleenkin naiset käyttävät kotitöihin enemmän aikaa kuin miehet.

Myös miesten ja naisten tekemien kotitöiden sisällössä on tapahtunut jonkin verran lähentymistä. Esimerkiksi ostoksiin kummatkin käyttävät kuta kuinkin yhtä paljon aikaa, ja työlliset miehet käyttävät jopa hieman enemmän aikaa lastenhoitoon kuin työlliset naiset. Toisin on tilanne kotitalous- ja huoltotöissä. Naiset käyttävät miehiä selvästi enemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen, mutta myös astianpesuun. Miehet käyttävät puolestaan edelleen naisia enemmän aikaa perinteisiin miesten töihin, kuten korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.

Naisen vähentäneet kotitaloustöiden tekemistä

Eniten naisten kotitöihin käyttämä aika on vuosikymmenten saatossa vähentynyt kotitaloustöissä, kuten ruoan valmistuksessa, siivouksessa, astioiden pesussa, lastenhoidossa sekä ostoksissa ja asioinnissa. 1980-luvun loppuun verrattuna eniten on vähentynyt ruoanlaittoon käytetty aika (-14 min.) ja astioiden pesuun käytetty aika (-9 min.). Kotitaloustöiden vähenemisestä huolimatta naiset eivät ole siirtyneet perinteisesti miesten tekemiin huolto- ja korjaustöihin, sillä niihin naisten käyttämä aika on pysynyt viimeiset 20 vuotta yhtä vähäisenä.

Pihan ja eläinten hoitoon naiset käyttävät yhtä paljon aikaa kuin noin 10 vuotta sitten, mutta enemmän kuin 1980-luvun lopulla. Toisen kotitalouden auttamiseen korona-aikaan käytettiin enemmän aikaa kuin 1980-luvun lopulla, mutta vähemmän kuin vuosina 2009–2010. On mahdollista, että korona-aika on vaikuttanut eri tavoin avun anto- ja saantimahdollisuuksiin, mutta myös avun tarpeeseen.

Miehet käyttävät enemmän aikaa lastenhoitoon kuin koskaan aiemmin

Selvin muutos miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on tapahtunut lastenhoidossa. Miesten lastenhoitoon käyttämä aika on selvästi pitempi 2020-luvulla kuin aiempina vuosikymmeninä. Kyse on mitä ilmeisemmin sukupolvien välisistä eroista. Uusien sukupolvien isät käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät 20–40 vuotta sitten.

Kulttuurisen muutoksen lisäksi asiaa on voinut omalta osaltaan vaikuttaa myös parantuneet mahdollisuudet isyys- ja vanhempainvapaiden vietossa. Lisäksi on mahdollista, että korona-aika on joissakin tapauksissa lisännyt mahdollisuutta ja tarvettakin lastenhoitoon, kun mahdollista isovanhempien apua ei ole ollut sopivaa hyödyntää. Toisaalta etätöissä voidaan sivutyönä hoitaa tai vahtia lapsia, johon käytettyä aikaa ajankäyttötutkimuksessa ei kuitenkaan ansiotyön yhteydessä huomioida.

Ruoan valmistaminen on pikkuhiljaa tullut entistä yleisemmäksi osaksi miesten ajankäyttöä ja on nyt selvästi yleisempää kuin 1980-luvulla, jolloin ruoanlaitosta tuli ehkä ensimmäistä kertaa jonkinasteinen yleisempi muoti-ilmiö. Toisen kotitalouden auttamiseen miehet käyttivät korona-aikaan suunnilleen yhtä paljon aikaa kuin noin 10 tai 20 vuotta sitten.

Pihan ja eläinten hoitoon sekä korjaus- ja rakennustöihin miehet ovat käyttäneet vuosikymmenestä toiseen kutakuinkin yhtä paljon aikaa. Astioiden pesuun käytetty aika on ollut samoissa lukemissa 1980-luvun lopulta lähtien ja siivoukseen käytetty aika 1990-luvun lopulta lähtien. Ostoksiin ja asiointiin käytetyssä ajassa ei myöskään tapahtunut kovin suuria muutoksia. Miesten vaatehuoltoon käyttämä aika on ollut keskimäärin olematonta vuosikymmenestä toiseen.

Koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä kotitöiden ja erityisesti kotitaloustöiden tekeminen (ruokatalous, kodinhoito, vaatehuolto) on vähentynyt vuosikymmenestä toiseen ja eritoten viimeisen noin 10 vuoden aikana. Samalla ruokailuun kotona käytetty aika on lisääntynyt, erityisesti viimeisen noin 10 vuoden ajanjaksolla, mikä voi osaltaan liittyä myös siihen, että korona-aikana kotona vietetty aika sekä henkilökohtaisiin tarpeisin käytetty aika (peseytyminen, kehonhoito yms.) on muutenkin lisääntynyt. Ostoksiin ja asiointiin liittyvä ajankäyttö on korona-aikana vähentynyt edellisistä vuosikymmenistä, lukuun ottamatta päivittäistavaroiden ostamista, johon käytetty aika on puolestaan lisääntynyt.

Ansiotöihin käytetty aika on vähentynyt vuosikymmenestä toiseen

Ansiotöihin käytetty aika on vähentynyt väestössä vuosikymmenestä toiseen. Keskimäärin ansiotöihin päivittäin käytetty aika on vähentynyt 7 minuuttia vuodesta 2010 vuoteen 2021. Samaan aikaan ansiotöihin osallistuneilla siihen käytetty aika on vähentynyt 7 tunnista ja 52 minuutista 7 tuntiin ja 31 minuuttiin päivässä. Ansiotyöhön osallistuneista miehet käyttivät ansiotöihin keskimäärin puoli tuntia enemmän aikaa päivässä kuin naiset. Eniten ansiotyötä tekivät 45–54-vuotiaat – osallistuneista keskimäärin 7 tuntia 47 minuuttia päivässä.

Ansiotöihin käytetyn ajan väheneminen on ollut jo pitemmän ajan trendi, jossa esimerkiksi osa-aikatyön yleistymisellä 1990-luvulta lähtien on ollut oma roolinsa. Korona-aika on puolestaan voinut vähentää työtunteja, ainakin joillakin aloilla. Lisäksi etätyön yleistymisellä on voinut olla oma vaikutuksensa työaikoihin.

Ansiotöihin käytetty aika on vähentynyt vuosikymmenestä toiseen 15–24- ja 35–44-vuotiaiden keskuudessa ja lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen 55–64-vuotiaiden keskuudessa. 65–74-vuotiaiden joukossa ansiotöiden tekeminen väheni vuosina 2009–2010, mutta lisääntyi vuosikymmentä myöhemmin. 25–34- ja 45–54-vuotiaiden keskuudessa ansiotöihin käytetty aika väheni entisestään 2010-luvulle tultaessa taloudellisen taantuman vuoksi. 2020–2021 ansiotöiden tekeminen lisääntyi jälleen näissä ikäryhmissä, mutta 2010-lukua edeltävien vuosikymmenten tasolle ei enää päästy.

Ansiotöihin käytetty aika minuutteina vuorokaudessa. Palkkikuvio, ikäryhmät: 15–19, 20–24, 25–34, 35–44, 45–54 55–64 ja 65–74.

Ansiotyöhön osallistuneiden osuus 10 vuotta täyttäneessä väestössä on pysynyt kutakuinkin samoissa lukemissa kuin noin 10 vuotta sitten eli runsaassa 30 %:ssa. Miehillä ansiotyöhön osallistuneiden osuus on 10 vuodessa pysynyt jokseenkin samana (34 %). Naisilla ansiotyöhön osallistuneiden osuus on samaan aikaan pysytellyt vajaassa 30 %:ssa. 1980-luvun lopulla ansiotyöhön osallistuneiden osuus oli kaiken kaikkiaan runsaat 43 %. Tämä osuus on pienentynyt 12 prosenttiyksikköä runsaassa 30 vuodessa johtuen erityisesti ikääntyneen väestön ja eläkeläisten osuuden kasvusta väestössä.

Ansiotöihin käytetty aika minuutteina vuorokaudessa. Palkkikuvio, ikäryhmät: 15–19, 20–24, 25–34, 35–44, 45–54 55–64 ja 65–74. Osallistuneet ja kaikki.

Vapaa-ajan muutokset

Vapaa-aika määritellään ajaksi, joka vuorokaudesta jää jäljelle, kun nukkumiseen, ruokailuun, peseytymiseen ja pukeutumiseen, ansio- ja kotityöhön sekä päätoimiseen opiskeluun käytetty aika on vähennetty. Vuonna 2020–2021 suomalaisilla oli vapaa-aikaa keskimäärin 6 tuntia 33 minuuttia vuorokaudessa.

Television katselussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia

Televisiota katsottiin päätoimintona 2 tuntia 19 minuuttia vuorokaudessa. Naiset katsoivat televisiota 2 tuntia 10 minuuttia vuorokaudessa ja miehet 2 tuntia 28 minuuttia vuorokaudessa. 10–14-vuotiaiden televisionkatselu on huomattavasti vähentynyt, ja tähän todennäköisesti vaikuttaa digitalisaation, kuten sosiaalisen median käytön ja digipelaamisen voimakas lisääntyminen erityisesti nuorten parissa. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat, ja heillä television katselu on jatkuvasti lisääntynyt.

Pylväskuvio, television päätoimiseen katseluun käytetty aika minuutteina vuorokaudessa sukupuolittain ja ikäryhmittäin, tulokset kerrotaan tekstissä.

Sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika on vähentynyt

Ajankäyttötutkimuksessa sosiaalisella kanssakäymisellä tarkoitetaan perheenjäsenten kanssa seurustelua, kylässä käyntiä ja tuttavien kanssa seurustelua kotona, kahviloissa tai ravintoloissa sekä puhelinkeskusteluja. Sosiaalinen kanssakäyminen tarkoittaa aikaa, joka on käytetty varsinaiseen seurusteluun, joten esimerkiksi yhdessä ruokailemista ei lueta sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Sosiaaliseen kanssakäymiseen perheen tai tuttavien kanssa käytetty aika on vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja lähes kaikissa ikäryhmissä nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta. Naiset käyttivät sosiaaliseen kanssakäymiseen enemmän aikaa kuin miehet. Ehkä vähän yllättäen ikäryhmittäin tarkasteltuna 45–64-vuotiaat käyttivät sosiaaliseen kanssakäymiseen vähiten aikaa.

Yksi syy sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen saattaa löytyä tutkimuksen tiedonkeruuaikana vallinneista koronapandemian rajoittamiseen tähdänneistä kokoontumisrajoituksista. Toisaalta sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt merkittävästi jo 1990-luvulta alkaen.

Pylväskuvio, sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika minuutteina vuorokaudessa sukupuolittain ja ikäryhmittäin, tulokset kerrotaan tekstissä.

Lukemiseen käytetty aika on vähentynyt

Lukemiseen käytetty aika on vähentynyt sekä miehillä että naisilla ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Lukemiseen käytettiin aikaa 37 minuuttia vuorokaudessa. 10–24-vuotiaat nuoret miehet lukivat vähiten, 9 minuuttia vuorokaudessa. Lukemiseen sisältyy kirjojen ja lehtien lukeminen, e-kirjat sekä myös äänikirjojen kuuntelu. Sanomalehtien lukeminen on koko väestön tasolla vähentynyt 20 minuutista kuuteen minuuttiin vuodesta 1987 vuoteen 2021. Sen sijaan kirjojen lukemiseen käytetty aika on pysynyt suunnilleen samana koko 2000-luvun ajan. Kirjojen lukemiseen käytettiin koko väestön tasolla aikaa 13 minuuttia.

Pylväskuvio, Lukemiseen käytetty aika minuutteina vuorokaudessa sukupuolittain ja ikäryhmittäin, tulokset kerrotaan tekstissä.

Liikunta ja ulkoilu on lisääntynyt: 10–14-vuotiaat liikkuvat eniten

Liikuntaan ja ulkoiluun käytetty aika on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Liikuntaan ja ulkoiluun käytettiin aikaa 52 minuuttia vuorokaudessa. Ehdottomasti eniten liikuntaan ja ulkoiluun käyttivät aikaa 10–14-vuotiaat: he liikkuivat ja ulkoilivat keskimäärin 1 tunnin 20 minuuttia päivässä. Suosituin liikunnan laji koko väestön tasolla on kävelylenkkeily, ja siihen käytettiin aikaa keskimäärin 15 minuuttia vuorokaudessa.

Käsitöitä tekivät eniten 65 vuotta täyttäneet naiset

Käsitöihin käytetty aika on koko väestön tasolla pysynyt samana kuin 10 vuotta sitten. Käsitöihin käytetty aika oli viisi minuuttia vuorokaudessa. Käsitöitä tutkimuspäivänä tehneiden osuus oli 5 %.

Käsitöitä tekevien osuus kasvaa iän myötä. Eniten käsitöitä tekivät 65 vuotta täyttäneet naiset. Heistä 18 % oli tehnyt käsitöitä tutkimuspäivänä, ja aikaa käsitöihin oli käytetty yhteensä 19 minuuttia. 10 vuotta sitten 65 vuotta täyttäneistä naisista 13 % oli tehnyt käsitöitä tutkimuspäivänä. Tähän tulokseen saattoivat ainakin osittain vaikuttaa koronapandemia-ajan rajoitukset, jotka kohdistuivat erityisesti senioriväestöön.

Osallistuvaan toimintaan käytetty aika sekä kulttuuritilaisuuksissa käyminen vähenivät

Osallistuvaan toimintaan käytetty aika väheni pandemian aikana aiemmista vuosikymmenistä. Viisi prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä osallistui järjestö- tai uskonnolliseen toimintaan tutkimuspäivänä. Miesten ja naisten välillä osallistumisessa ei ollut eroa.

Kulttuuri- ja huvitilaisuuksissa kävi 3 % väestöstä tutkimuspäivänä. Vielä 10 vuotta sitten osuus oli 6 %. Todennäköisesti korona-aika on vaikuttanut siihen, että kulttuuri- ja huvitilaisuuksissa käyminen oli vähentynyt.

Ajankäytön perusrakenne on pysynyt varsin vakaana

Ajankäyttö jaetaan kuuteen pääluokkaan: nukkuminen, ruokailu, ansiotyö, opiskelu, kotityö ja vapaa-aika. Ajankäytön pääluokkiin luetaan myös kuhunkin toimintaan sisältyvät matkat, kuten työ- ja koulumatkat sekä vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät matkat.

Ajankäytön perusrakenne on pysynyt melko vakaana kolmen vuosikymmenen ajan. Selvin muutos on ansiotyön väheneminen sekä miehillä että naisilla. Päätoimiseen opiskeluun käytetty aika on miehillä hieman vähentynyt, mutta naisilla hieman lisääntynyt. Miehillä kotitöihin käytetty aika on lisääntynyt ja naisilla vähentynyt. Ruokailuun sekä miehet että naiset käyttivät enemmän aikaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Todennäköisesti korona-ajan kotikeskeinen elämäntapa on vaikuttanut siihen, että ruokailuun on mahdollista käyttää enemmän aikaa.

Naiset nukkuvat miehiä enemmän

Naiset nukkuivat keskimäärin 14 minuuttia vuorokaudessa enemmän kuin miehet, ja miesten ja naisten välinen ero nukkumisessa on kasvanut: 10 vuotta sitten ero oli seitsemän minuuttia. Ikä vaikuttaa unen määrään kuitenkin enemmän kuin sukupuoli. Lapset (10–14-vuotiaat) nukkuvat pisimmät yöunet, keskimäärin 9 tuntia 35 minuuttia. Keski-ikäiset (45–64-vuotiaat) nukkuvat vähiten (8 tuntia 18 minuuttia), ja tätä myöhemmällä iällä unen määrä alkaa taas lisääntyä.

Pylväskuvio, nukkumiseen käytetty aika minuutteina vuorokaudessa sukupuolittain, tulokset kerrotaan tekstissä.

Tytöillä opiskeluun käytetty aika on lisääntynyt

Koko väestön tasolla päätoimiseen opiskeluun käytetty aika ei ole vuosikymmenten aikana juuri muuttunut: opiskeluun käytettiin 38 minuuttia vuorokaudesta. Opiskelu on kuitenkin lasten ja nuorten tärkein elämänalue, joten on mielekästä tarkastella, miten paljon juuri lapset ja nuoret käyttävät aikaa opiskeluun, ja onko tässä tapahtunut muutoksia.

Tytöt ja nuoret naiset käyttivät päätoimiseen opiskeluun enemmän aikaa kuin pojat ja nuoret miehet. Tytöillä opiskeluun käytetty aika on selvästi lisääntynyt 2000-luvun alusta. Poikien opiskeluun käytetyssä ajassa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Selitystä voidaan etsiä niin korona-ajasta kuin korkeakoulujen muuttuneista valintajärjestelmistäkin. Miksi nämä muutokset näkyvät juuri tyttöjen opiskeluun käyttämässä ajassa, vaatii lisätutkimusta.

Ajankäyttötilaston taulukkopalvelu, Ajankäytön rakenne

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Ajankäyttö [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 10.10.2021. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
ajankaytto@stat.fi
Juha Haaramo
yliaktuaari
029 551 3666

Muut asiantuntijat

Riitta Hanifi
tutkija
029 551 2946

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.