Kasvua seksuaalirikostuomioiden määrässä

Tuomioita on hyödyllistä tarkastella myös rikosryhmien sisäisesti. Vuonna 2022 seksuaalirikoksista annettiin päärikoksena, eli tuomion vakavimpana rikoksena, 630 tuomiota, 5 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Seksuaalirikoksista annettiin syyksiluettuina rikoksina 1 171 tuomiota, mikä on 14 % enemmän kuin vuonna 2021. Suhteellisesti suurin kasvu edellisvuoteen verrattuna, 73 %, oli seksuaalipalvelujen ostamisessa nuorelta sekä saman teon yrityksessä.

Myös lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista annettujen tuomioiden määrä nousi; törkeissä lapsenraiskauksissa 68 %, törkeissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä 49 % ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksissä 42 %. Osassa rikoksia vuosien välinen vaihtelu voi olla suurta pienten tapausmäärien vuoksi. Edellä mainittuja yleisemmästä rikoksesta, raiskauksesta, annetut tuomiot kasvoivat 5 % edellisvuodesta vuonna 2022, kun raiskauksesta syyksiluettuna rikoksena annettiin 196 tuomiota. Sen sijaan raiskauksen yrityksistä annettujen tuomioiden määrä laski 36 %.

Seksuaalirikoslainsäädäntö (rikoslain luku 20) kävi läpi laajan uudistuksen, joka astui voimaan vuoden 2023 alussa. Seuraavassa, vuoden 2023 tuomiotilastossa on mukana näin ollen sekä uusia että tekomuodoiltaan tai rangaistusasteikoltaan muuttuneita rikoksia.

Vankeusrangaistuksia vähemmän kuin edellisvuonna

Sisältöä ladataan

Ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomittiin 5 648 vuonna 2022, 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä 6 oli elinkautisia vankeusrangaistuksia ja 985 tuomioita, joissa aiempi ehdoton vankeusrangaistus katsottiin riittäväksi seuraamukseksi. Kahdeksan vuoden tai sitä pitempiä määräaikaisia ehdottomia vankeusrangaistuksia (pl. yhdistelmärangaistus ja valvontarangaistus) tuomittiin 91 kappaletta. Näistä 49 % oli tuomittu huumausainerikoksista ja 36 % taposta, murhasta, surmasta tai lapsensurmasta.

Ehdottomista vankeusrangaistuksista alle kolmen kuukauden mittaisia oli 44 %. Näistä 44 % oli seurausta liikennerikoksista, 32 % omaisuusrikoksista ja 9 % henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Keskimääräinen ehdoton vankeusrangaistus oli kestoltaan 12,1 kuukautta. Yhdistelmärangaistukseen tuomittiin vuonna 2022 kuusi henkilöä.

Ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 12 156 kertaa vuonna 2022, 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ehdolliset vankeudet olivat kestoltaan keskimäärin 4,4 kuukautta. Noin 31 % ehdollisista vankeustuomioista oli seurausta törkeistä rattijuopumuksista. Toiseksi eniten ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin pahoinpitelyistä ja huumausainerikoksista.

Enintään kuuden kuukauden ehdoton vankeusrangaistus voidaan tuomita valvontarangaistuksena. Vuonna 2022 ehdottomia vankeusrangaistuksia muunnettiin valvontarangaistukseksi 181 kertaa ja ne olivat kestoltaan keskimäärin 3,2 kuukautta.

Alle kahdeksan kuukauden pituinen ehdoton vankeusrangaistus voidaan tuomita yhdyskuntapalveluna, jos se ei ole seurausta kieltäytymisestä asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta tai siviilipalvelusrikoksesta. Kaikista muuntokelpoisista ehdottomista vankeusrangaistuksista yhdyskuntapalveluksi muunnettiin 27 % vuonna 2022. Eniten yhdyskuntapalvelua käytettiin tuomittaessa törkeistä rattijuopumuksista, 42 %. Keskimääräinen yhdyskuntapalvelun kesto oli 99 tuntia.

Nuorille aiempaa enemmän vankeusrangaistuksia

Kaikista alaikäisenä rangaistuksiin vuonna 2022 tuomituista poikia oli 83 %. Alaikäisiä tuomittiin vuonna 2022 aiempaa useammin ehdolliseen vankeuteen, kun 478 15–17-vuotiasta sai ehdollisen vankeustuomion. Vuosina 2018–2021 ehdolliseen vankeuteen tuomittiin alaikäisiä keskimäärin 394 kertaa vuodessa. Vuoden 2022 nuorten ehdollisista vankeustuomioista 19 % määrättiin ryöstöistä ja 18 % pahoinpitelyistä. Sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset että ryöstö- ja kiristysrikokset vastasivat 26 % ehdollisia vankeustuomioita kattaen näin ollen yhdessä yli puolet kyseisistä rangaistuksista.

Ryöstöstä tuomittiin päärikoksena rangaistukseen vuonna 2022 alaikäinen henkilö 100 kertaa ja syyksi luettuna rikoksena 131 kertaa. Ryöstöstä tuomittujen määrä on ollut kasvusuunnassa viimeisen viiden vuoden aikana, kun vuosina 2018–2021 siitä tuomittiin syyksi luettuna rikoksena alaikäinen 101 kertaa vuodessa. Myös muista ryöstörikoksista annettujen tuomioiden määrä on noussut.

Sisältöä ladataan

Määräaikaiseen ehdottomaan vankeuteen, valvontarangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun tuomittiin vuonna 2022 36 alaikäistä, 11 % enemmän kuin edellisvuonna ja 43 % enemmän verrattuna vuosien 2018–2021 keskiarvoon.

Käräjäoikeuksissa määrättiin yli 32 000 sakkoa

Käräjäoikeuksien määräämiä sakkorangaistuksia annettiin vuonna 2022 8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 32 630 (mukaan luettuna oikeudessa tuomitut sakot ja rikesakot, oheissakot sekä kurinpitosakot). Käräjäoikeuksissa tuomituista päiväsakoista 16 % oli seurausta näpistyksistä, 12 % rattijuopumuksista ja 10 % pahoinpitelyistä. Rikosryhmittäin tarkasteltuna eniten, 29 %, käräjäoikeuksien päiväsakoista tuomittiin liikennerikoksista (RL 23 luku). Ehdollisen vankeuden ohessa tuomituista oheissakoista ylivoimainen enemmistö, 93 %, oli seurausta törkeistä rattijuopumuksista.

Sisältöä ladataan

Rangaistusmääräyksellä sakkoon tuomittiin 33 876 kertaa, lähes saman verran kuin vuonna 2021. Rangaistusmääräyksistä 23 % annettiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 20 % kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja 12 % huumausaineen käyttörikoksesta. Poliisin antamia sakkomääräyksiä oli 72 964. Lähes 60 % rangaistus- ja sakkomääräyksistä oli seurausta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Yli kymmenesosa oli määrätty muista liikennerikoksista (rikoslaki 23: §9–§11).

Hovioikeuden tuomioissa kasvavaa eroa käräjäoikeuden tuomioihin

Tilastokeskuksen mukaan hovioikeuksissa ratkaistiin vuonna 2022 4 977 rikosasiaa, joiden käräjäoikeuden antamasta tuomiosta oli valitettu. 53 % tapauksista muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun oli hakenut syytetty, 14 % tuomiosta valitti useampi. Neljänneksessä tapauksista tietoa valittajasta ei saatu. Vuonna 2022 hovioikeuden käsittelemissä jutuissa 72 % päätöksistä vahvisti käräjäoikeuden tekemän päätöksen. Rangaistusta lievennettiin 14 % tapauksista ja kovennettiin 8 %. Neljässä prosentissa käsitellyistä jutuista hovioikeus päätyi hylkäämään syytteet.

Vuodesta 2016 vuoteen 2022 yhä suurempi osa hovioikeuteen viedyistä jutuista on johtanut eri lopputulokseen kuin käräjäoikeuden käsittely. Vuonna 2016 hovioikeuden antamista päätöksistä 78 % oli samoja kuin käräjäoikeudessa, jolloin eroa vuoteen 2022 on 6 prosenttiyksikköä. Lievennettyjen rangaistusten osuus on noussut 4 prosenttiyksikköä. Kovennettujen rangaistusten sekä hylättyjen syytteiden osuudet ovat vaihdelleet vuosien 2016 ja 2022 välillä melko vähän.

Sisältöä ladataan