Päästöt laskivat edellisvuodesta

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 3 % edellisvuodesta ja olivat 35 % pienemmät kuin vuonna 1990.

Energiasektori vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Ennakkolaskennan mukaan energiasektorin päästöt vuonna 2022 olivat 33,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli 72 % kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria.

Maakaasun korkeasta hinnasta ja putkikaasun Venäjäntuonnin loppumisesta johtuva maakaasun kulutuksen lasku vähensi päästöjä energiasektorilla 1,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta. Toisaalta kivihiilen kulutuksen kasvu lisäsi päästöjä 0,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Liikenteen päästöt vähenivät 0,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin päästöt (ml. F-kaasut) olivat 5,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2022, ja ne laskivat 6 % edeltävästä vuodesta lähinnä teräksen tuotannon laskun ja typpihapon tuotantoprosessin uudistusten myötä.

Maatalous -sektorin päästöt olivat 6,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Jätesektorin päästöt laskivat 5 % vuodesta 2021 vuoteen 2022 ollen 1,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Maankäyttösektori oli nettopäästölähde

LULUCF- eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori oli vuonna 2022 nettopäästölähde (4,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kuten edeltävänäkin vuonna. Sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän eli olivat suuremmat kuin metsämaa-maankäyttöluokan −4,8 miljoonan tonnin CO₂-ekv. ja puutuotevaraston −3,3 miljoonan CO₂-tonnin nettopoistumien summa. Vuoden 2022 sektorin päästöjen ja poistumien summa, 4,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv oli 1,0 miljoonaa tonnia suurempi kuin edellisvuoden päästöjen ja poistumien summa.

Vuoden 2022 metsämaa-luokan nettopoistumat, -4,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. olivat 5 % pienemmät kuin edellisvuonna. Tähän syynä olivat etenkin suuremmat päästöt suometsien maaperän, karikkeen ja kuolleen puun varastoista ja pienempi hiilen kertymä kangasmetsien vastaaviin varastoihin. Toisaalta puuston hiilivaraston kertymä oli 16 % edeltävää vuotta suurempi, koska puuston hakkuumäärä ja kokonaispoistuma olivat edeltävää vuotta 2 % alhaisemmat. Koko maankäyttösektorin osalta eroon edellisvuodesta vaikuttivat metsämaan kehityksen lisäksi myös vuoden 2022 pienempi puutuotevaraston kertymä ja suuremmat päästöt viljelysmaiden maaperästä.

Metsämaan laskentaa kehitettiin puuston osalta: Runkopuun tilavuuskasvun biomassaksi muuntamista muutettiin niin, että menetelmä vastaa paremmin puuston poistuman laskennassa eli hakkuissa tai luonnonpoistumana elävästä puustosta poistuneen biomassan arvioinnissa käytettyä. Tämä laskentamuutos näkyi alempana puuston biomassan kasvuna ja siten pienempänä metsämaan nieluna aikasarjassa. Lisätietoja maankäyttösektorin tuloksista ja laskennasta löytyy katsauksesta ja Luken uutisesta.

Sektorikohtaisia päästötietoja ja Suomen päästövähennysvelvoitteita on kuvattu tarkemmin tilaston 14.12.2023 katsauksessa.

Tietojen tarkentuminen

Tämän julkistuksen mukaiset tiedot perustuvat yksityiskohtaisempaan ja kattavampaan lähtöaineistoon ja menetelmiin kuin toukokuussa julkaistu pikaennakko. Tietojen tarkentumista on kuvattu myös tilaston 14.12.2023 katsauksessa.

Tämän julkistuksen mukaiset ennakkotiedot tulevat tarkentumaan maaliskuussa EU:lle tehtävään raportointiin. Tarkentuneet tiedot tullaan julkaisemaan tietokantajulkistuksena 15.3.2024.