EU:n elpymis- ja palautumistukiväline -rahoituksen väheneminen näkyy Business Finlandin t&k-rahoituksessa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus laski organisaatioiden mukaan eniten Business Finlandilla. Business Finlandin tutkimusrahoitus on yhteensä 535,3 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarviossa. Laskua Business Finlandin t&k-määrärahoissa on 205,8 miljoonaa euroa vuoden takaisesta. Vuoden 2022 osalta Business Finlandin t&k-määrärahoihin sisältyi EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) -rahoitusta 234 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 Business Finlandin RRF-rahoituksen osuus t&k-määrärahoista on 52,6 miljoonaa euroa.

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ovat vuoden 2023 talousarviossa 516,6 miljoonaa euroa, josta strategisen tutkimuksen osuus on noin 56 miljoonaa euroa ja RRF-rahoituksen osuus 4,8 miljoonaa euroa. Kasvua Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa on noin 40 miljoonaa euroa vuoden takaiseen talousarvioon nähden. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2023 valtion talousarviossa 726,2 miljoonaa euroa, kasvua viime vuoteen on noin 4 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen t&k-rahoitus kasvaa vuoden 2023 talousarviossa 20 miljoonaa euroa 110,3 miljoonaan euroon. Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitus laskee hieman 213,1 miljoonaan euroon ja yliopistollisten sairaaloiden tutkimusrahoitus kasvaa 5 miljoonalla eurolla 25 miljoonaan euroon. Muu valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2023 talousarviossa 228,4 miljoonaa euroa, josta rahapelitoiminnan tuotot tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat yhteensä 46 miljoonaa euroa.

Yliopistojen, Business Finlandin ja Suomen Akatemian osuudet valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta ovat organisaatioista suurimmat. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus valtion tutkimusrahoituksesta on noin 31 % ja Business Finlandin osuus noin 23 %. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen osuus valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on noin 22 %. Valtion tutkimuslaitokset saavat noin yhdeksän prosentin osuuden rahoituksesta ja muu valtion t&k-rahoitus noin 10 % osuuden. Ammattikorkeakoulujen 110,3 miljoonan euron tutkimus- ja kehittämisrahoitus vastaa noin viittä prosenttia valtion t&k-rahoituksesta. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta yksi prosentti kohdistuu yliopistollisille sairaaloille.

Suurin t&k-rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Suurin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka t&k-rahoitus on vuoden 2023 talousarviossa 47,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa, yhteensä 1 401,6 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvattavat erityisesti Suomen Akatemian ja ammattikorkeakoulujen tutkimusmäärärahojen kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2023 talousarviossa yhteensä 694,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 188,2 miljoonaa euroa vuoden takaiseen talousarvioon nähden Business Finlandin vetämänä. Muiden hallinonalojen osalta muun muassa ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 14,8 miljoonaa euroa eli yli 70 % vuoden 2023 talousarviossa.

Suurin osa valtion t&k-rahoituksesta kohdistuu yliopistojen t&k-toimintaan

Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Seuraavaksi suurin tavoiteluokka on yleinen tieteen edistäminen, jonka rahoituksesta lähes 80 % on Suomen Akatemian rahoittamaa. Yleinen tieteen edistäminen -tavoiteluokka kasvaa 51,8 miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta ja on yhteensä 659,5 miljoonaa euroa. Teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen -tavoiteluokan rahoitus on suurimmaksi osaksi Business Finlandin rahoittamaa ja tavoiteluokan rahoitus on yhteensä 416,1 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarviossa. Laskua rahoituksessa on 160,7 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelun tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 35,3 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarviossa ja on yhteensä 143,8 miljoonaa euroa. Muista pienemmistä yhteiskunnallisista tavoiteluokista muun muassa Maankäyttö, liikennejärjestelmät ja muu infrastruktuuri -tavoiteluokan tutkimusrahoitus laskee 36,1 miljoonaa euroa ja on yhteensä 26 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarviossa.

Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus valtion talousarviossa

Valtion talousarviosta kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa noin 60 miljoonaa euroa vuoden 2023 valtion talousarviossa ja on yhteensä 163,7 miljoonaa euroa. Eurooppalaisille kansainvälisille tutkimusorganisaatioille, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:lle, kohdistui vuoden 2023 talousarviosta yhteensä 53,4 miljoonaa euroa, joka on 21,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Euroopan laajuisten maiden välisten t&k-ohjelmien rahoitus (esimerkiksi Horisontti 2020/Horisontti Eurooppa) on yhteensä 87,1 miljoonaa euroa valtion talousarviossa, josta Business Finlandin rahoitus on 65 miljoonaa euroa. Kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu 19,4 miljoonaa euroa. Loput 3,8 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille.

Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus

Valtion tutkimuslaitosten talousarviosta saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2023 on 213,1 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus laskee 2,5 miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta. Tutkimuslaitoksista eniten talousarviosta rahoitetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa. VTT:n budjettiperusteinen tutkimusrahoitus on yhteensä 88,7 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarviossa, joka on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus taas kasvaa VTT:llä 24,1 miljoonaa euroa ja on yhteensä 183,9 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskus Luken budjettirahoitus kasvaa 1,6 miljoonaa euroa 58,6 miljoonaan euroon. Myös Luonnonvarakeskuksen talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus kasvaa 4,4 miljoonalla eurolla 44,4 miljoonaan euroon.

Tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus kokonaisuudessaan (budjettirahoitus ja ulkopuolinen rahoitus) on vuonna 2023 yhteensä 525,9 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten ulkopuolinen rahoitus kasvaa 24,8 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja on vuonna 2023 yhteensä 312,8 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta on noin 59 %.

Valtion t&k-rahoitus EU-maissa

Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan EU-maiden keskiarvo valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suhteesta bruttokansantuotteeseen on 0,75 %. Suomessa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on keskimääräistä EU-tasoa korkeampi.