Naisten ja miesten ruutuajassa suurimmat erot nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä

Keskimääräisen päivän ruutuaika oli miehillä puolituntia pidempi kuin naisilla, mikä selittyy tietokoneen peruskäyttöön, digipelaamiseen sekä televisio- ja videosisältöjen katseluun käytetyllä runsaammalla ajalla.

Päivittäin 10–14-vuotiaat pojat viettivät ruutujen ääressä 35 minuuttia enemmän aikaa kuin samanikäiset tytöt. Myös 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa miehet käyttivät enemmän aikaa ruudun ääressä (40 min/vrk) kuin samanikäiset naiset. Poikien tyttöjä pidempää ruutuaikaa selittää ennen kaikkea digipelaaminen, kun taas varttuneiden miesten pidempää ruutuaikaa selittää ensi sijassa television katseluun käytetty aika.

Nuorilla 15–24-vuotiailla erot (9 min.) keskimääräisen päivän ruutuajan pituudessa olivat ikäryhmistä pienimmät. Taustalta löytyy kuitenkin hyvin eri tavalla jakautunut mediakäyttö, josta katsauksessa myöhemmin vapaa-ajan ruutuaikaa käsittelevässä osassa.

Nuorten pitkää ruutuaikaa kasvatti todennäköisesti myös musiikin kuuntelu älypuhelimella, mitä tutkimuksessa ei kuitenkaan eroteltu kokonaisruutuajasta. Toisaalta musiikin kuuntelu voi samanaikaisesti olla myös ruudun katselua. Lisäksi 15–24-vuotiaat naiset käyttivät runsaasti aikaa tv- ja videosisältöjen katseluun. Esimerkit ilmentävät sitä, että erojen tekeminen eri yksilöllisten käyttötapojen suhteen on usein hankalaa.

Työelämän ulkopuolella olevilla pisin ruutuaika

Väestöryhmistä työkyvyttömillä ja pitkäaikaissairailla kului pandemia-aikaan selvästi muita enemmän aikaa ruutujen ääressä – keskimäärin 6 tuntia 13 minuuttia päivässä. Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna toiseksi pisin ruutuaika oli työttömillä, 5 tuntia 35 minuuttia päivässä. Työllisten keskuudesta pisin ruutuaika oli yrittäjillä, 4 tuntia 21 minuuttia päivässä.

Television katselulla vankka asema 25 vuotta täyttäneiden ruutuajassa

Koko 10 vuotta täyttäneen väestön keskimääräisen ruutuajan vuorokausirytmi muistuttaa hyvin paljon pelkkää television katselua kuvaavaa rytmiä. Aamupäivällä keskimääräisenä päivänä 2020–2021 eniten väestöä ruutujen ääressä oli klo 10.10–10.20 (862 000 henkeä, estimaatti). Eniten koko vuorokauden aikana väestöä ruutujen ääressä oli Yle Uutisten aikaan klo 20.40–20.50 (2 639 000 henkeä, estimaatti), jolloin erilaisten ruutujen ääressä oli keskimäärin noin 54 % koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki tai edes suurin osa seuraisi silloin uutislähetystä, mutta ilmentää kuitenkin sitä, että huomattava osa näin teki. Voidaan myös sanoa, että pandemia-aika, kuten kriisiajat yleensäkin, lisäävät helposti uutisten seuraamista.

Televisio- ja videosisältöjen katselu muodosti suurimman osa 25 vuotta täyttäneiden vapaa-ajan ruutuajasta, mutta tätä nuoremmilla muunlaisen ruutuajan osuus oli suurempi.

Verratessa vanhempaan väestöön jakautui ruutuaika alle 25-vuotiailla ja erityisesti 10–14-vuotiailla huomattavasti tasaisemmin koko päivän mitalle. Nuorilla ei esiinny television ohjelmakaaviota noudattelevaa ruutuajan keskittymistä ilta-aikaan. 65 vuotta täyttäneillä puolestaan television katselu käsitti 83 % vapaa-ajan ruutuajasta.

Ruutuajan rakenteesta kerrotaan enemmän tämän katsauksen vapaa-ajan ruutuaikaa käsittelevässä osuudessa.

Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön

Aamu- ja iltarytmin näkökulmasta eroista eri ikäryhmien ruutujen äärellä viettämästä ajasta voidaan nostaa esille pari huomioita. Nuorimman ikäryhmä eli 10–14-vuotiaiden ruutuaika alkoi tai alkaa kaikkein aikaisimmin, sillä klo 7.10–7.20 ikäryhmästä keskimäärin 12 % oli ruutujen äärellä ja tuntia myöhemmin jo joka viides.

Seuraavaksi nuorimman ikäryhmän ruutuajan aamu- ja iltarytmi osoittautui jokseenkin vastakkaiseksi nuorimpaan ikäryhmään verrattuna, sillä 15–24-vuotiaiden ruutujen äärellä viettämä aikaa jatkui ikäryhmistä kaikkein myöhimpään. Klo 23.00–23.10 keskimäärin noin kolmannes kyseisestä ikäryhmästä oli ruutujen ääressä ja keskiyöllä vielä lähes joka viides.

Pitkän aikavälin muutokset vapaa-ajan ruutuajassa huomattavia

Edellä ruutuaikaa käsiteltiin kaiken kattavasti riippumatta siitä, oliko kyseessä pää- vai sivutoiminto ja oliko kyseessä vapaa-ajan ajankäyttö vai ei. Ruutuajan vuosivertailu ja ruutuajan rakenteen tarkastelu edellyttää kuitenkin keskittymistä pelkästään tiettyihin median käyttöä koskeviin päätoimintoihin ja vapaa-ajan ajankäyttöön. Tällöin tarkasteltavana oleva ruutuaika on toki vähäisempi kuin edellä kuvattu ns. kokonaisruutuaika. Tällä tavoin saadaan kuitenkin kuvattua vertailukelpoinen muutos eri vuosikymmenten ajankäytössä sekä se, miten ruutuaika jakautuu erilaiseen mediakäyttöön.

Ajankäyttötutkimusta on tehty 1970-luvun lopulta lähtien, mutta koko vuoden ajalta vertailukelpoiset tiedot ovat saatavilla vasta 1980-luvun lopulta alkaen. Muutos vuosikymmenten saatossa ruutuajan määrässä ja rakenteessa sekä viestintäteknologiassa on ollut valtaisa. 1970-luvulla vapaa-ajan ruutuaika merkitsi käytännössä lähes ainoastaan pelkkää analogisen lineaarisen television ja sen hyvin niukan ohjelmatarjonnan seuraamista.

1980-luvulla yleistyivät videonauhurit ja samalla koteihin tulivat ensimmäiset mikrotietokoneet, joita käytettiin ennen kaikkea pelaamiseen. 1990-luvulla internet tuli kaiken kansan saataville ja television kanavauudistus kasvatti tv-tarjonnan määrää. Television digitalisointi 2000-luvulla mahdollisti entistä laajemman ohjelma- ja kanavatarjonnan sekä vaivattomamman ajansiirron digiboksien avulla.

Vuonna 2007 lanseerattiin Suomen ensimmäinen tv-ohjelmien suoratoistopalvelu ja seuraavalla vuosikymmenellä ulkomaalaiset suoratoistopalvelut aloittivat toimintansa Suomessa, samalla älypuhelimet yleistyivät. Internetistä tuli medioiden media ja sosiaalisen median käyttö yleistyi. Älypuhelimien siivittämänä internetin käytöstä tuli sekä ajasta että paikasta riippumatonta, tv- ja videotarjonnasta kehkeytyi loputon ja globaali, ja mobiilista internetistä sekä sosiaalisesta mediasta tuli arkipäivää. Edellä mainitut muutokset aikaansaivat sen, että ruutuaika on merkinnyt eri aikakausina rakenteellisesti myös eri asioita.

Muutokset viestintäteknologiassa sekä palvelu- ja sisältötarjonnan kasvu ovat lisänneet selvästi ruutujen äärellä käytettyä aikaa kaikissa ikäryhmissä, 10–14-vuotiaita lukuun ottamatta. Heillä suuri hyppäys tapahtui vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen päätoiminen vapaa-ajan ruutuaika on hieman vähentynyt. Muissa ikäryhmissä ruutuaika on koko ajan kasvanut vuosikymmenestä toiseen. Lisäksi koronapandemian aikaiset sulkutoimet ja tästä seurannut kotikeskeinen elämä vaikuttivat omalta osaltaan median parissa vietettyyn aikaan.

Erityisen voimakasta kasvu vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen on ollut 15–24-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Jälkimmäisessä ikäryhmässä ruutuaika on kymmenessä vuodessa lisääntynyt lähes 50 minuuttia ja 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä lähes 40 minuuttia päivässä. Kaiken kaikkiaan ruutuaika on koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä lähes kaksinkertaistunut 2020-luvun alussa 1980-luvun luvun lopusta.

Vapaa-ajan ruutuajan rakenne 2020–2021

Television kuolemaa on povattu jo ainakin 1980-luvulta lähtien, mutta television katselulla on edelleen hyvin vankka asema suomalaisten ajankäytössä ja ruutuajassa. Katselutavat ovat kuitenkin muutoksessa. Siinä, missä television katselu tarkoitti 1970-luvulla usein perheen kanssa tapahtuvaa lineaarisen mustavalkoisen tai väritelevision ja niukan ohjelmatarjonnan katselua, on katselu tänä päivänä hyvin monimuotoista ja olohuoneen sohvaryhmästä riippumatonta.

Suurin osa suomalaisten ruutuajasta koostuu televisio- ja videosisältöjen katselusta. Televisiosisältö painottuu erityisesti 65 vuotta täyttäneiden ruutuajassa (83 %) ja on pienimmillään 10–14-vuotiaiden ruutuajassa (39 %). Koko 10 vuotta täyttäneessä väestössä tv:n tai videon katselun osuus vapaa-ajan ruutuajasta oli noin 70 %.

Tytöt ja naiset somessa, pojat ja miehet tieto- tai pelikoneella

10–24-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten ajankäytössä todellinen haastaja televisiolle on digipelaaminen. 10–14-vuotiaat pojat käyttivät digipelaamiseen keskimäärin noin puolitoista tuntia päivässä ja television katseluun päätoimintona tunnin ja 16 minuuttia päivässä. 15–24-vuotiaat nuoret miehet käyttivät puolestaan tunnin ja 44 minuuttia päivässä pelaamiseen ja television katseluun noin puolitoista tuntia.

Miehet käyttivät 2020–2021 yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin naiset digipelaamiseen ja melkein kaksi kertaa enemmän aikaa tietokoneen peruskäyttöön (tiedonetsintä, tiekoneharrastus, tietokoneen muu käyttö) kuin naiset. Naiset puolestaan käyttivät noin kaksi kertaa enemmän aikaa kuin miehet sosiaaliseen mediaan tms. viestintään. Kyseiset sukupuolten väliset erot ruutuajan kohdentumisessa toteutuivat useimmissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 65 vuotta täyttäneitä.

Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tms. viestintään käytetyssä ajassa olivat 10–14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät someen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat. Myös 15–24-vuotiaat naiset käyttivät lähes kolme kertaa enemmän aikaa someen kuin nuoret miehet.

Suurimmat sukupuolittaiset erot digipelaamiseen käytetyssä ajassa ovat 25–44-vuotiailla, joista miehet käyttivät yli neljä kertaa enemmän aikaa pelaamiseen kuin naiset. Myös 15–24-vuotiaat miehet käyttivät lähes neljä kertaa enemmän aikaa pelaamiseen kuin nuoret naiset. Tietokoneen peruskäytön suhteen suurimmat naisten ja miesten väliset erot olivat aikuisten ikäryhmissä.

Televisio- ja videosisältöjen katseluun kohdistui selvästi eniten ruutuaikaa kaikilla yli 25-vuotiailla sekä 15–24-vuotiailla naisilla. Miehet käyttivät tv- ja videosisältöjen katseluun enemmän aikaa kuin naiset lukuun ottamatta 15–24-vuotiaiden ikäryhmää. Tässä ikäryhmässä naiset käyttivät melkein 40 minuuttia enemmän aikaa päivässä tv:n ja videoiden katseluun kuin vastaavan ikäiset miehet.

Digilukeminen oli sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Digilukemisella tarkoitetaan tässä yhteydessä verkkouutisten, verkkolehtien tai muu verkkosisällön sekä e-kirjojen tms. lukemista. Eniten digilukemiseen käyttivät aikaa 65 vuotta täyttäneet miehet, keskimäärin 16 minuuttia päivässä. Vähiten digilukemiseen käyttivät puolestaan aikaa 10–14-vuotiaat pojat, keskimäärin nolla minuuttia päivässä.

Sosiaalista mediaa seuraavat eniten 15–24-vuotiaat tytöt

Ajankäyttötutkimuksen 2020–2021 haastattelutietojen mukaan 10 vuotta täyttäneestä väestöstä 15 % ei seurannut sosiaalista mediaa. Sukupuolten välillä ei ollut eroa. Lähes kaikki alle 45-vuotiaat seurasivat sosiaalista mediaa. Sosiaalinen media tavoittaa yhä paremmin myös senioriväestöä: vielä vuonna 2017 yli 65-vuotiaista 61 % ei seurannut sosiaalista mediaa, kun vuonna 2021 yli 65-vuotiaista enää alle puolet (45 %) ei seurannut sosiaalista mediaa.

Ajankäyttötilaston taulukkopalvelu

Silloin kun sosiaalista mediaa seurattiin, seuraaminen oli varsin intensiivistä. Yli puolet (52 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä seurasi sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti. Naiset seurasivat sosiaalista mediaa hieman intensiivisemmin kuin miehet. Eniten sosiaalista mediaa seurasivat 15–24-vuotiaat tytöt, joista 86 % ilmoitti seuraavansa sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti.

WhatsApp suosituin sosiaalisen median palvelu

Sosiaalisen median palveluista Meta-yhtiön omistama WhatsApp oli suosituin pikaviestinpalvelu, ja sitä käytti 81 % yli 10-vuotiaasta väestöstä. Alle 25-vuotiaista lähes kaikki (98 %) käyttivät WhatsApp-palvelua, ja yli 65-vuotiaista lähes puolet (48 %). Toinen suosittu palvelu on niin ikään Metan omistama Facebook, joka oli erityisesti nuorten aikuisten suosiossa: 25–44-vuotiaista 83 % käytti Facebookia, koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä vähän yli puolet (58 %). Myös Metan omistamaa Messenger-pikaviestinohjelmaa käyttivät eniten nuoret aikuiset: 25–44-vuotiaista 71 % käytti Messengeriä, koko väestöstä 45 %.

Snap-yhtiön omistama Snapchat oli erityisesti lasten ja nuorten suosiossa: 10–14-vuotiaista 71 % ja 15–24-vuotiaista 82 % käytti Snapchatia, mutta koko väestöstä vain joka viides. Myös Metan omistama Instagram oli erityisesti nuorten suosima palvelu: 15–24-vuotiaista lähes yhdeksän kymmenestä käytti Instagramia, mutta koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä 45 %.

Ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitettua Microsoftin omistamaa LinkedIn-yhteisöpalvelua käytti 17 % yli 10-vuotiaasta väestöstä. Ylemmistä toimihenkilöistä LinkedIn-palvelua käytti yli puolet, ja yrittäjistä joka neljäs. Mikroblogipalvelu Twitteriä käytti 13 % yli 10-vuotiaasta väestöstä. Toisin kuin monet muut palvelut, Twitter oli suositumpi miesten (16 %) kuin naisten (9 %) käyttämänä.

Kiinalainen sosiaalisen median palvelu TikTok on huomattavan suosittu erityisesti lasten ja nuorten parissa. 10–14-vuotiaista 58 % käytti TikTok-palvelua, 15–24-vuotiaista hieman vajaa puolet. TikTok on erityisesti tyttöjen suosiossa: 10–14-vuotiaista tytöistä TikTok-palvelua käytti 61 %, ja 15–24-vuotiaista 56 %. Kuitenkin koko väestön tasolla TikTokia käytti vain hieman useampi kuin joka kymmenes.

Internetin kautta seurataan eniten uutisia

15–64-vuotiaista useampi kuin yhdeksän kymmenestä seurasi uutisia internetin kautta. 65 vuotta täyttäneistä uutisia internetin kautta seurasi 60 %. Miehet seurasivat uutisia internetin kautta enemmän kuin naiset.

Miehet seuraavat televisio-ohjelmia internetin kautta enemmän kuin naiset. Eniten televisio-ohjelmia internetin kautta seurasivat nuoret: 15–24-vuotiaista 94 % seurasi televisio-ohjelmia internetin kautta.

Videoiden, kuten esimerkiksi YouTuben, seuraaminen oli yleisintä lapsilla ja nuorilla: lähes kaikki alle 25-vuotiaat seurasivat internetistä videoita, ja vielä 25–44-vuotiaista aikuisista videoita seurasi useampi kuin yhdeksän kymmenestä. 65 vuotta täyttäneistä videoita internetin kautta seurasi vähän useampi kuin joka kolmas.

Sanomalehtiä luki internetissä kolme neljästä suomalaisesta ja aikakauslehtiä runsas kolmasosa. Miehet seurasivat sanomalehtisisältöä internetistä enemmän kuin naiset (79 % vs. 72 %). Eniten sanomalehtisisältöä internetistä seurasivat työikäiset (25–64-vuotiaat).

Verkkokauppojen sivustoja seurasi 74 % yli 10-vuotiaasta väestöstä. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset (15–44-vuotiaaat) tekivät ostoksia internetin kautta: heistä useampi kuin yhdeksän kymmenestä seurasi verkkokauppojen sivustoja.

Pankkiasioita on hoitanut internetin kautta 83 % ja viranomaisasiointia 77 % väestöstä. 25–44-vuotiaista lähes kaikki olivat hoitaneet pankki- ja viranomaisasiointia internetin kautta. 65 vuotta täyttäneistä pankkiasioita oli hoitanut internetissä 62 %. Puolet yli 65-vuotiaista oli hoitanut viranomaisasiointia internetin kautta.