Siirry etusivulle - Tilastokeskus

Inflaatio, korot ja sota värittivät suorien sijoitusten vuotta 2022

Katsaus liittyy aiheisiin:Kansantalous
katsaus | Ulkomaiset suorat sijoitukset 31.12.2022

Koronavuosien jälkeen turbulenssi kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla jatkui, kun korkea inflaatio, nopeasti kohonneet korot ja Venäjän hyökkäyssota vaikuttivat sijoitusten kehittymiseen monin tavoin. Tilastokeskuksen mukaan suorien sijoitusten nettovaikutus vaihtotaseen ensitulon tiliin oli 6,9 mrd. euroa.

Sijoitusten nettotuotot ennätystasolla

Ulkomaisille omistajille suorista sijoituksista Suomeen kertynyt tuotto oli 7,9 mrd. euroa. Osinkoina ulkomaille maksettiin 6,3 mrd. euroa ja korkoina 0,7 mrd. euroa. Uudelleen sijoitettujen voittojen osuus oli 0,9 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten tuottoja Suomesta kertyi ruotsalaisille (3,8 mrd. €), alankomaalaisille (1,4 mrd. €) ja luxemburgilaisille (0,5 mrd. €) sijoittajille.

Ulkomaisille omistajille kertynyt tuotto tuli suurimmaksi osaksi teollisuuden (3,6 mrd. €, toimialaluokka C) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (1,5 mrd. €, K) aloilta. Toimiala tilastoidaan omistusketjussa ensimmäisen suomalaisen yhtiön toimialan mukaan. Näin ollen esimerkiksi teollisuuteen kohdistuva ulkomainen sijoitus voi kirjautua tilastossa rahoitusalalle, jos suomalaisen alakonsernin ylimmän emoyhtiön toimiala on rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta (K642). Suomesta ulkomaille suuntautuvat sijoitukset tilastoidaan suomalaisen omistajan toimialan mukaisesti

Kiinnostava poiminta tiedoista on korkotuottojen korkeampi taso sijoituksissa ulkomailta Suomeen: Vaikka kokonaistuotto oli vain vähän yli puolet Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten tuotosta (7,9 / 14,8 mrd. €), korkoina maksettiin ulkomaisille sijoittajille noin kaksinkertainen summa (660 / 331 milj. €). Tämä näyttäisi selittyvän ainakin osittain sillä, että ulkomaiset sijoittajat lainoittavat omistamiaan suomalaisyhtiöitä ja saavat vastineeksi korkotuottoa, mikä lisää kohdeyhtiön rahoituskuluja ja pienentää osakkeiden tuotoksi kirjautuvaa tilikauden tulosta.

Ilmiö ei tietenkään koske kaikkia ulkomaisia sijoittajia, mutta on sen verran yleisempi ulkomailta Suomeen kohdistuvissa sijoituksissa kuin Suomesta ulkomaille kohdistuvissa, että vaikutus näkyy aggregaattiluvuissa. Korkojen osuus Suomeen kohdistuvien sijoitusten kokonaistuotosta on vuosina 2019–2022 vaihdellut noin kuuden ja kahdeksan prosentin välillä, kun taas vastaava luku Suomesta ulkomaille kohdistuneissa sijoituksissa on jäänyt kahdesta kolmeen prosenttiin.

Vuoden 2022 aikana suorista sijoituksista ulkomaille kertyi tuottoja suomalaisille sijoittajille yhteensä 14,8 mrd. euroa. Kokonaistuotosta osinkoina maksettiin Suomeen 8,2 mrd. euroa ja korkoina 0,3 mrd. euroa. Uudelleen sijoitettujen voittojen osuus oli 6,2 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten tuottoa suomalaisille sijoittajille kertyi sijoituksista ruotsalaisiin (6,3 mrd. €), alankomaalaisiin (2,1 mrd. €) ja norjalaisiin (1,0 mrd. €) yhtiöihin.

Toimialoista suurimmat tuotot kertyivät teollisuuden (6,0 mrd. €) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (5,4 mrd. €) aloille. Monet suuret suomalaiskonsernit hyötyivät tuottamiensa hyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen noususta enemmän kuin kärsivät kustannusinflaatiosta, mikä näkyi suomalaisille sijoittajille kertyneiden tuottojen kasvuna. Erityisen hyvä vuosi oli sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden (C16–18) tuottajille korkeiden maailmanmarkkinahintojen takia: tuotot yli tuplaantuivat vuoden 2021 1,0 mrd. eurosta 2,2 mrd. euroon.

Suomalaiset sijoittajat ovat viime vuosina saaneet jatkuvasti selvästi enemmän tuottoa sijoituksistaan ulkomaille kuin ulkomaiset sijoittajat sijoituksistaan Suomeen. Pääosin tämä selittyy suuremmalla sijoituskannalla, ja sijoitusten tuotot molempiin suuntiin kannan arvoon nähden ovat olleet viime vuosina hyvin lähellä toisiaan vaihteluvälin ollessa noin 9–11 %. Iso osa suorien sijoitusten tuotosta maksetaan kuitenkin lopulta osinkoina ulkomaille portfoliosijoitusten muodossa, koska suomalaisilla pörssiyhtiöillä on paljon ulkomaisia omistajia. Tästä on tarkempi kuvaus vuoden 2021 katsauksessa.

Tilastokeskus laskee tuottoluvut kansainvälisen käytännön mukaisesti jatkuvan operatiivisen toiminnan periaatteella, mikä tarkoittaa, että tilikauden tuloksesta vähennetään poikkeuksellisten erien vaikutus. Poikkeuksellisiin eriin luetaan mm. käyttöomaisuuden myynnistä syntyneet voitot ja tappiot, tulokseen kirjatut omaisuuserien arvonalennukset ja -korotukset sekä muut varsinaiseen toimintaan kuulumattomat huomattavat voitot ja tappiot. Muun muassa tästä johtuen tilastoihin kirjautuvat tuottotiedot eivät aina kuvaa voittoja ja tappioita samalla tavalla kuin mediassa esillä olevat tiedot.

Tietokantataulukossa 12gu osingot ja uudelleen sijoitetut voitot on niputettu saman muuttujan alle. Vuoden 2020 suorien sijoitusten katsauksen luvussa 1.3 on laskukaava, jonka avulla osinkojen ja uudelleen sijoitettujen voittojen maa- tai toimialakohtaisista tasoista kiinnostuneet voivat itse laskea ne auki. Korkotuottojen tiedot saa näkyviin valitsemalla ”Vara”-muuttujaksi ”Velkavarat (FDI)”.

Sijoituskannat ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille kasvoivat

Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten kannan arvo kasvoi vuoden 2022 aikana 1,7 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 77,8 mrd. euroa. Tästä oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo oli 66,5 mrd. euroa ja vieraan pääoman 11,3 mrd. euroa.

Välittömän vastapuolimaan mukaan sijoituksista 91 % tuli Euroopasta ja 42 % euroalueelta. Tietokantataulukossa 12pi tiedot esitetään perimmäisen sijoittajamaan mukaan, ja siinä vastaavat osuudet olivat 63 % ja 25 %. Kauempaa tulevia sijoituksia siis hallinnoidaan usein lähellä kohdemaata olevan holdingyhtiön kautta. Perimmäisen ja välittömän kohdemaan mukaisten tilastojen eroja on kuvattu tarkemmin vuoden 2020 katsauksessa.

Välittömän vastapuolimaan mukaan tarkasteltuna sijoituksia kohdistui Suomeen eniten Ruotsista (22,3 mrd. €), Alankomaista (11,1 mrd. €) ja Luxemburgista (10,2 mrd. €). Perimmäisen sijoittajamaan mukainen kolmen kärki oli Ruotsi (16,4 mrd. €), Yhdysvallat (14,2 mrd. €) ja Saksa (6,3 mrd. €).

Sijoituskanta Suomesta ulkomaille oli vuoden 2022 lopussa 130,4 mrd. euroa, josta oman pääoman ehtoisten sijoitusten osuus oli 130,6 mrd. euroa ja vieraan pääoman -0,2 mrd. euroa. Velkavarojen negatiivinen etumerkki tarkoittaa, että suomalaisyhtiöiden velat ulkomaisille tytäryhtiöilleen ylittivät saamisten arvon. Sijoituskannan arvolla mitattuna suurimmat välittömät vastapuolimaat olivat Ruotsi (33,3 mrd. €), Alankomaat (24,3 mrd. €) ja Irlanti (13,4 mrd. €). Tiedot olisi mahdollista esittää myös perimmäisen kohdemaan mukaisesti, mutta Tilastokeskus julkaisee Suomesta ulkomaille kohdistuvien sijoitusten tiedot toistaiseksi vain välittömän vastapuolimaan mukaan.

Sijoituskanta kasvoi vuoden aikana 5,6 mrd. euroa. Kantaa kasvattivat uudelleen sijoitetut voitot 6,2 mrd. euroa ja rahoitustaloustoimet 6,4 mrd. euroa. Vuosien 2019–2022 aikana uudelleen sijoitetetut voitot ovat kasvattaneet sijoituskantaa Suomesta ulkomaille selvästi enemmän kuin kantaa ulkomailta Suomeen. Toisin sanoen ulkomaiset sijoittajat kotiuttavat sijoitustensa tuottoja osinkoina ja korkoina selvästi suomalaisia sijoittajia enemmän.

Sijoituskantaa puolestaan pienensivät muut kannan muutokset, joihin sisältyvät mm. valuuttakurssimuutokset ja muut hinnanmuutokset. Esimerkiksi ruotsalaisen tytäryhtiön kruunumääräisen arvon pysyessä ennallaan sen euromääräinen arvo pienenee kruunun heikentyessä euroa vastaan. Muihin hinnanmuutoksiin kirjataan omaisuuserien arvonalennukset ja -korotukset.

Sijoitukset Venäjältä Suomeen ja Suomesta Venäjälle

Sijoituskanta Venäjältä Suomeen (2,0 mrd. €) kasvoi hieman vuoden 2022 aikana, mikä johtui enimmäkseen vieraan pääoman ehtoisten velkojen arvon kasvusta: venäläisomisteiset suomalaisyhtiöt velkaantuivat lisää emoilleen. Uusia investointeja ei Venäjältä Suomeen tehty.

Suomesta Venäjälle tehtyjen sijoitusten arvo pieneni 1,9 mrd. eurosta 1,4 mrd. euroon, ja ensimmäistä kertaa nykymuotoisen tilaston historiassa (2013–) Venäjältä Suomeen kohdistuvan sijoituskannan arvo ylitti Suomesta Venäjälle tehtyjen sijoitusten arvon.

Venäjälle suuntautuvien sijoitusten olisi ehkä voinut kuvitella laskeneen enemmänkin useiden suomalaisyhtiöiden julistettua näyttävästi poistumistaan maasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Maltillista laskua selittää maasta poistumisen vaikeus: pienempien toimijoiden on ollut suhteellisesti helpompi luopua Venäjän-liiketoiminnoistaan vaikka ilmaiseksi ja kärsiä kertaluonteinen tappio, mutta merkittävien omaisuuserien haltijoiden tilanne oli tukalampi, ja vuoden 2022 lopussa saamisia oli vielä jumissa huomattava määrä.

Seuraavassa taulukossa näkyvä positiivinen pääomavirtojen nettoluku Suomesta Venäjälle selittyy sillä, että suomalaisten sijoittajien velat venäläisille tytäryhtiöilleen pienenivät enemmän kuin saamiset venäläisiltä tytäryhtiöiltä. Näin ollen nettovaikutus oli positiivinen, vaikka uusia sijoituksia ei tehty käytännössä lainkaan.

Suomalaisyhtiöiden poistuminen Venäjältä ei juuri näy negatiivisina pääomavirtoina. Normaalisti ulkomaisten omaisuuserien myynti aiheuttaa tilastoihin kauppahinnan suuruisen pääomavirran. Nyt kun omaisuudesta on luovuttu enimmäkseen ilman merkittäviä korvauksia, arvonalennuksesta johtuva sijoituskannan pieneneminen tilastoituu hinnanmuutokseksi, mikä sisältyy tietokantataulukon 12gu muuttujaan ”Muut kannan muutokset”.

Nettomääräiset pääomavirrat positiivisia

Pääomaa virtasi suorien sijoitusten muodossa suuntaperiaatteen mukaan ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 4,6 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 6,4 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten sijoituksia Suomeen virtasi nettomääräisesti Caymansaarilta (3,9 mrd. €) ja Yhdysvalloista (2,9 mrd. €). Suomesta sijoitettiin eniten Alankomaihin (1,9 mrd. €) ja Ruotsiin (1,7 mrd. €). Tässä katsauksessa termi ”virta” viittaa tilaston tietokantataulukoista löytyvään ”Rahoitustaloustoimet pl. uudelleen sijoitetut voitot”-muuttujaan.

Caymansaarten ja Hongkongin kohdalla näkyy konsernien sisäisen pääoman hallinnan vaikutus tilastoihin. Kyseessä ei siis ole yllättävä investointibuumi Caymansaarilta Suomeen eikä vastaavasti hongkongilaisten sijoittajien joukkopako Suomen markkinoilta. Muuten tietojen taustalla ei ollut yhtä selvästi korostuvaa tekijää, kuten yrityskaupat tai uusinvestoinnit, vaan virrat koostuivat tasaisesti erilaisista rahoitustaloustoimista.

Kuviot

Katso keskeiset tilastotiedot kuvioista.

Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2022

Ulkomaisten suorien sijoitusten sijoituskannat 2013-2022

Ulkomaisten suorien sijoitusten nettovirrat suuntaperiaatteen mukaan 2022

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Maa
  • Toimiala
  • Vara
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Maa
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulkomaiset suorat sijoitukset [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 31.12.2022. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
maksutase@stat.fi
Petri Kinnarinen
yliaktuaari
029 551 3428

Muut asiantuntijat

Aleksi Virkki
yliaktuaari
029 551 3971

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.