Kotitalouksien säästämisaste oli nollan tuntumassa vuoden 2023 toisella neljänneksellä

Tiedote liittyy aiheisiin:Kansantalous
tiedote | Kansantalouden sektoritilit neljännesvuosittain 2023, 2. vuosineljännes

Tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste säilyi suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Huhti-kesäkuussa säästämisaste oli 0,9 %. Kulutusmenot, joihin korkea inflaatio suoraan vaikuttaa, kasvoivat käytännössä lähes saman verran kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien investointiaste laski hieman edellisestä neljänneksestä.

Keskeisiä poimintoja

  • Yritysten kausitasoitettu voittoaste laski -0,4 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ollen 28,7 %. Yritysten investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla, 29,6 %.
  • Rahoitus- ja vakuutuslaitoksien kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 8,4 % ja toimintaylijäämä kasvoi 13,8 % edelliseen neljännekseen verrattuna.
  • Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 1,7 miljardia euroa vuoden takaisesta neljänneksestä.
  • Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 10,2 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 4,9 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.
  • Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen vienti supistui 7,8 % ja tuonti 11,9 % vuodentakaisesta neljänneksestä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, ja oli huhti-kesäkuussa 0,9 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot kasvoivat hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Kulutusmenojen kasvuun vaikuttaa erityisesti voimakas inflaatio, mutta kun myös käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin säästämisaste pysyi suunnilleen samana kuin edellisellä neljänneksellä.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 12,8 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi reilulla kolmella miljardilla eurolla vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä sekä saadut palkat että saadut omaisuustulot kasvoivat 1,7 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät arviolta 0,5 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,7 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat 0,1 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,3 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 10,2 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 4,9 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat peräti 5,5 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste supistui vuoden toisella neljänneksellä

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste laski -0,4 prosenttiyksikköä 28,7 %. Sekä kausitasoitettu arvonlisäys (0,4 %) että palkansaajakorvaukset (0,2 %) kasvoivat hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Merkittävämpänä syynä voittoasteen hienoiseen laskuun on yritysten saamat muut tuotantotukipalkkiot. Saadut tuotantotukipalkkiot alenivat reilusti tammi-maaliskuuhun verrattuna. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, säilyi edellisen neljänneksen tasolla ollen 29,6 %.

Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna palkansaajakorvausten suhteellinen kasvu oli arvonlisäystä nopeampi. Palkansaajakorvaukset kasvoivat huhti-kesäkuussa 5,3 % heijastellen edelleen hyvää työllisyystilannetta mutta myös palkankorotuksista johtuvaa kasvua. Yrityssektorin arvonlisäys kasvoi 3,7 %. Yrityssektorin saamat tuotantotukipalkkiot supistuivat. Vuoden 2021 loppupuoliskosta asti jatkunut yrityssektorin voittojen kasvujohteinen vire hiipui. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä toimintaylijäämä supistui 3,3 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Pitkään jatkunut nollakorkojen tilanne päättyi vuoden 2022 loppupuoliskolla. EKP:n vastatoimet inflaation hillitsemiseksi näkyivät ensisijaisesti yrityssektorin maksettujen korkojen nousuna. Maksetut korot kasvoivat voimakkaasti (3,5 miljardia euroa) myös 2023 huhti-kesäkuussa. Poikkeuksena aiempaan kehitykseen, myös saadut korot lähtivät nousuun. Vuoden toisella neljänneksellä yrityssektorin saamat korot kasvoivat 1,4 miljardia euroa 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sektori jäi alijäämäiseksi noin 3,3 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 8,4 % edellisestä neljänneksestä. Tuotos kasvoi 5,3 % ja välituotekäyttö 1,8 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,3 miljardia euroa, se kasvoi 13,8 %. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 4,5 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot kasvoivat merkittävästi, kuten myös omaisuusmenot, verrattuna edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 89 %, ja omaisuusmenot 47 %. Tähän vaikutti erityisesti sekä saatujen korkotulojen että maksettujen korkomenojen suuri kasvu. Näiden erien lisäksi omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot ja uudelleen sijoitetut voitot.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 1,7 miljardia euroa vuoden takaisesta neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat käyvin hinnoin 1,7 miljardia euroa ja kokonaismenot 3,4 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,1 miljardia euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen vienti ja tuonti supistuivat vuodentakaisesta

Tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti supistuivat vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Palveluiden tuonti kasvoi, mutta tavaratuonnin voimakkaan supistumisen myötä kokonaistuonti laski toisena perättäisenä neljänneksenä. Tavaroiden ja palveluiden taseen huhti-kesäkuussa kertynyt alijäämä supistui edellisvuoden vastaavan ajankohdan 2,3 miljardista 0,7 miljardiin.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 20,7 miljardia, mikä oli 9,1 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo supistui 3,8 % vuodentakaisesta 7,5 miljardiin euroon. Tavaroiden tuonti supistui huhti-kesäkuussa 18,7 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 18,8 miljardia euroa. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,1 miljardia, mikä oli 4,2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Tavaratuonnin lasku selittyy mm. energiatuotteiden euromääräisen tuonnin laskun jatkumisella. Tavaraviennin arvoa laski esimerkiksi puu- ja paperituotteiden viennin supistuminen. Palvelutuontia kasvatti erityisesti suomalaisten ulkomaille kohdistuva matkailu, joka kirjataan matkailutuontina. Tarkempaa tietoa ulkomaankaupasta on saatavilla tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilastosta.

Ulkomailta huhti-kesäkuussa saadut omaisuustulot olivat 2,1 miljardia pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Alijäämä supistui edellisvuodesta osinkojen osalta, mutta sitä kasvattivat korkomenot, jotka ylittivät korkotulot 1,6 miljardilla vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,6 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 3,3 miljardia alijäämäinen vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Tietojen tarkentuminen (revisiot)

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Tietojen tarkentuminen

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Taloustoimi
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Taloustoimi
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Kansantalouden sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2023, 2. vuosineljännes. ISSN=2954-0909. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Natael Kivari
yliaktuaari
029 551 3361

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.