Katsauksessa tarkastellaan eduskuntavaaleissa 2023 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tieto äänestämisestä on ns. äänenkäyttötieto, eli äänenkäyttörekisteriin tehty merkintä äänestämisestä. Katsauksen tiedot perustuvat oikeusministeriön äänioikeus- ja äänenkäyttörekisteriin sekä Tilastokeskuksen yksilötason aineistoihin. Katsauksessa tarkastellaan vain Suomessa asuvia äänioikeutettuja ja äänestäneitä. Äänenkäyttöön vaikuttavia yksilötason taustatekijöitä esitetään ensimmäistä kertaa myös StatFin-tietokannassa.

Analyysin aineisto

Katsauksessa tarkastellaan yhtäältä eduskuntavaaleissa 2023 äänioikeutettuja ja ennakkoon äänestäneitä koko maassa. Toinen tarkasteltava ryhmä ovat äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet sellaisissa kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin sähköistä äänioikeusrekisteriä. Katsauksen tarkastellut äänestäjäryhmät ovat toisistaan erillisiä, mutta osittain päällekkäistä. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

Ryhmä 1. Ennakkoon äänestäneet:

• Kaikki vaaleissa ennakolta äänestäneet koko maassa

Ryhmä 2. Kaikki äänestäneet alueilla:

• Ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Eduskuntavaaleissa 2023 oli 4 277 487 Suomessa asuvaa äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta 1 730 789, eli 40,5 % kaikista äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli 2 098 135 äänioikeutettua. Vaalipäivän äänestämisen sisältävä tieto saatiin siten 49,1 % äänioikeutetuista.

Sähköinen äänioikeusrekisteri on välttämätön vaalipäivän äänestysaktiivisuuden tarkasteluun. Tietoa vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 182 kunnasta, kaikilta äänestysalueilta tieto saatiin 134 kunnasta, osasta äänestysalueita 48 kunnasta.

Äänestysalueet ja kunnat, joissa sähköinen rekisteri oli käytössä, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Vaalipiireistä kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 89,5 % äänioikeutetuista. Kattavuus oli heikoin Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin yhdeltä äänestysalueelta, joka kattoi 1,9 % vaalipiirin äänioikeutetuista.

Sähköisen äänioikeusrekisterin kattavilta alueilta saatuun aineistoon kuuluvat äänioikeutetut vastaavat hyvin kaikkia äänioikeutettuja. Tarkasteltavilla alueilla äänioikeutetut eivät juuri eroa keskeisten sosio-ekonomisten taustatekijöiden suhteen kaikista äänioikeutetuista. Erot äänioikeutettujen iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan ja kielen suhteen ovat marginaalisia alueiden ja koko maan välillä. Suurin ero on ryhmien koulutusrakenteessa. Alueilla on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita hieman (1,9 prosenttiyksikköä) koko maata vähemmän.

Aineiston tulkitseminen

On tärkeä huomata, että äänenkäyttötietoon perustuva äänestäneiden lukumäärä ei ole täysin sama kuin vaalin tulostiedoissa. Aluekohtaisesti eri lähteistä poimituissa äänestäneiden lukumäärissä saattaa olla pieniä eroja. Tämä johtuu siitä, että vaalin tulostietojen äänestäneiden lukumäärä perustuu äänestyslippuihin, äänenkäyttötieto puolestaan sähköiseen äänioikeusrekisteriin tehtyihin merkintöihin äänestäneistä.

Eroja näiden lähteiden välille voi syntyä mm. seuraavista syistä: 1) ennakkoäänestyksessä annettua ääntä ei vaalilain perusteella oteta huomioon, 2) ennakkoääni jää saapumatta ennen määräaikaa, 3) mahdolliset menettelyvirheet vaalipäivänä, esim. äänestäjä ei ole jättänyt vaalilippua tai äänestäjälle annettu kaksi yhteen takertunutta lippua tai 4) erilaiset kirjausvirheet. Koska em. satunnaistekijöitä ei korjata äänenkäyttötietoihin, voi niiden takia syntyä eroja äänestäneiden lukumääriin eri aineistoissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että katsaukseen liittyvistä tietokantataulukoista ei kaikissa tapauksissa voi poimia tarkkaa äänestäneiden lukumäärää, mikäli halutaan äänestyslippuihin perustuva vaalin tulostieto. Taulukoissa esitetyt äänestäneiden lukumäärät kuvaavat äänioikeusrekisterin merkintöjä. Jälkikäteen mahdollisten virhemerkintöjen korjaaminen on mahdotonta.

Nuoret miehet passiivisia äänestäjiä

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, vaaleissa äänesti 70,9 % äänioikeutetuista. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin alueillakin, lukuun ottamatta vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 42,4 %, eli 4,0 prosenttiyksikköä miehiä enemmän.

Äänestäneet alueilla ja ennakkoon äänestäneitä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan eduskuntavaaleissa 2023 (ml. äänenkäyttötieto eduskuntavaaleissa: kattavuus, %)

Sisältöä ladataan

Myös kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti oli naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 71,9 %, eli 2,1 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli ikäjakauman nuoremmassa päässä. Naisten äänestysprosentti oli 19-vuotiaiden ikäryhmässä yli 10 prosenttiyksikköä ja 20–24-vuotiaissa lähes 10 prosenttiyksikköä miesten vastaavaa suurempi.

Äänestäminen yleisempää ylemmissä tuloluokissa

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2021. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettujen tulot on jaettu kvintiileihin. Kvintiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko viiteen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 854 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli näin muodostetuissa ryhmissä noin 418 000 äänioikeutettua.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 7 300 äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 3 500 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 23 500 euroa. Tarkastelluilla alueilla vastaava mediaanitulo oli noin 23 100 euroa.

Tuloilla ei ollut suurta vaikutusta ennakkoon äänestämisen yleisyyteen. Alimmassa tulokvintiilissä ennakkoon äänestäminen oli suhteellisesti vähäisempää ja ylimmässä yleisempää kuin muissa tuloluokissa.

Sisältöä ladataan

Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen on selvä. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti 85,1 %. Sen sijaan alimmassa kvintiilissä äänestysaktiivisuus oli 58,4 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten lähes 27 prosenttiyksikköä.

Korkea koulutus lisäsi äänestämisen todennäköisyyttä

Koulutuksella oli selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen. Eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 19,9 prosenttiyksikköä kaikkia ja 35,9 prosenttiyksikköä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Koulutusryhmissä miesten kaikki äänestäneet huomioiva äänestysaktiivisuus oli naisia korkeampi alimman ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden joukossa. Perusasteen ja vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden kohdalla sukupuolten äänestysaktiivisuudessa ei ollut käytännössä eroa. Naisten kaikkiaan 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi äänestysaktiivisuus tulee siis käytännössä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ryhmästä. Tämä koulutusryhmä on selvästi suurin. Siihen kuuluu 45,6 % alueilla äänioikeutetuista ja 44,1 % kaikista äänioikeutetuista.

Sisältöä ladataan

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa, joista 51,1 % äänesti ennakkoon. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa.

Kaikista äänioikeutetuista aktiivisimpia äänestäjiä olivat työlliset, joista äänesti tarkastelluilla alueilla 75,2 %. Eläkeläisten äänestysaktiivisuus oli kaikkien äänioikeutettujen tasolla (70,7 %). Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä äänestysaktiivisuus jäi alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Niistä, joiden pääasiallinen toiminta oli tiedossa, passiivisimpia äänestäjiä olivat työvoiman ulkopuolella olevat (49,3 %).

Sisältöä ladataan

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus oli matala

Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampi. Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 0,6 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 5,6 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän.

Eduskuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa kansalaisuuteen, joten muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on vähemmän kuin esim. kuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomen- ja saamenkielisiä oli 91,6, ruotsinkielisiä 5,2 ja muunkielisiä 3,1 %. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä, suomenkielisiä äänioikeutettuja on hieman enemmän ja ruotsin- sekä vieraskielisiä hieman vähemmän kuin kaikissa äänioikeutetuissa.

Sisältöä ladataan

Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ennakkoon koko maassa vieraskielisistä äänesti 17,3 %. Vastaavasti kaikista alueilla äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 39,1 %, lähes 32 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän.

Sisältöä ladataan

Syntyperän mukaan tarkasteltuna äänestysaktiivisuus näyttäytyy hyvin samankaltaisena kuin kieliryhmien kohdalla. Kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli yli 32 prosenttiyksikköä.