Vaihtotase

Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 3,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,4 miljardia euroa ylijäämäinen kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 1,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 16 % vuodentakaisesta ja oli 19,2 miljardia euroa. Maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski 21 % vuodentakaisesta 17,8 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski prosentin verran vuodentakaisesta ja oli 8,1 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan laski 2 % vuodentakaisesta 9,7 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,2 miljardia euroa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 5,6 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen 6,9 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli omaisuustuloja. Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,2 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen omaisuustuloja maksettiin 6,5 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,4 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 915,4 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 904,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 11,5 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edellisestä neljänneksestä 2,8 miljardilla eurolla. Saamis- ja velkakanta kasvoivat molemmat 2 %. Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä (424,4 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (451,1 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (49,8 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoituksissa (26,7 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Kolmannella neljänneksellä pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 0,8 miljardia euroa. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten suorina sijoituksina (1,7 miljardia euroa). Pääomaa virtasi Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa (0,9 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sijoittajasektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli sosiaaliturvarahastoilla (189,9 mrd. euroa), sijoitusrahastoilla (71,1 mrd. euroa) ja keskuspankilla (68,3 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (179,4 mrd. euroa), yrityksillä (85,6 mrd. euroa) ja valtiolla (73,0 mrd. euroa).