Energiakriisistä huolimatta uusiutuvien osuus energian kokonaiskulutuksesta säilyi ennallaan vuonna 2022

katsaus | Energian hankinta ja kulutus 31.12.2022

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2022 oli 1,29 miljoonaa terajoulea (TJ). Kokonaiskulutus laski edellisvuodesta 5 %. Uusiutuvien energialähteiden käyttö laski 6 %, mutta osuus kokonaisuudesta pysyi 42 %:ssa. Myös fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö laski yhteensä 6 %. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt olivat 32,2 miljoonaa tonnia ja laskivat edellisvuodesta 3 %.

Vuoden 2022 keskeiset muutokset

Energiamarkkinalla tapahtui vuonna 2022 useita suuria muutoksia. Alkuvuodesta Suomessa oli metsäteollisuuden lakko, joka laski puupolttoaineiden käyttöä ja katkaisi uusiutuvan energian kasvutrendin.

⁠Reaktiona Venäjän laajamittaiselle hyökkäykselle Ukrainaan Euroopan unioni asetti Venäjän kanssa käytävälle kaupalle erilaisia rajoitteita. Vuonna 2022 Venäjältä tuodun energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 18 %, kun se vuotta aiemmin oli ollut 32 %. Sähkön ja putkikaasun tuonti Venäjältä Suomeen loppui kokonaan toukokuussa. Nesteytetyn maakaasun (LNG:n) tuonti Venäjältä lisääntyi 31 % vuonna 2022.

Kaasun ja sähkön markkinahinnat nousivat Euroopassa poikkeuksellisen korkeiksi syksyllä 2022, mikä heijastui myös energian hintaan Suomessa. Korkean hinnan Euroopassa aiheuttivat maakaasun tuonnin väheneminen Venäjältä ja maakaasun varastointitarve sekä kuiva kesä ja Ranskan ydinvoiman huoltoseisokit.

Suomessa sähkön kotimainen tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla, mutta tuotannon rakenne muuttui. Tuulivoima kasvoi 41 % ja ydinvoima 7 %. Polttoaineperäinen tuotanto laski 13 %.

Energian loppukulutus laski 5 % säästötoimien, korkean hinnan, lauhan sään ja heikentyneiden suhdannenäkymien vaikutuksesta.

Venäjältä tuodun energian osuus energian kokonaiskulutuksesta laski 16 prosenttiyksikköä vuonna 2022

Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus laskivat yhteistyössä keväällä 2023 Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuonna 2022. Venäjältä tuodun energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 18 % vuonna 2022. Osuus laski 16 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2021. Venäjän tuonnin osuus laski kaikissa energialähteissä. Suhteellisesti eniten laski puupolttoaineiden osuus ja määrällisesti eniten öljytuotteet. Laskennan tarkemmat tulokset on esitetty 17.5.2023 julkaistussa katsauksessa "Venäjältä tuodun energian osuus 18 % energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2022".

Öljytuotteet merkittävimpiä energiatuotteiden tuonnissa ja viennissä

Vuonna 2022 Suomeen tuotavista energiatuotteista tuonnin arvon perusteella merkittävin oli raakaöljy, jota tuotiin 7 miljardin euron arvosta. Viennin osalta merkittävin energiatuote oli puolestaan moottoribensiini, jonka viennin arvo oli 3 miljardia euroa. Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi yhteensä 86 % ja viennin arvo nousi 74 %.

Suomessa varauduttiin tuottamaan sähköä kivihiilellä syksyllä 2022. Sähkön tuotanto kivihiilellä kasvoi vuositasolla edellisestä vuodesta 10 %. Tämä näkyi kivihiilen tuonnissa, joka oli edellisvuoteen verrattuna kaksinkertainen.

Uusiutuvien käyttö 42 % kokonaisuudesta

Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö väheni vuonna 2022 edellisvuodesta 6 %. Uusiutuvien osuus kokonaiskulutuksessa pysyi kuitenkin samana 42 %:ssa. Puupolttoaineiden käyttö väheni selkeästi edellisen vuoden puuenergian käytön ennätyksestä. Puun käytön vähenemistä kompensoi tuulivoiman voimakas kasvu.

Metsäteollisuudessa oli alkuvuonna 2022 lähes 4 kuukautta kestänyt lakko, joka vähensi mm. mustalipeän käyttöä 14 %:lla edellisvuodesta. Myös vuonna 2020 puupolttoaineiden käyttö väheni metsäteollisuuden supistuessa. Edellisvuotta lämpimämpi sää vähensi lämmitysenergian tarvetta. Kaukolämmön kulutus laski 6 %:lla edellisvuodesta, mikä laski puupolttoaineen käyttöä lämmöntuotannossa. Myös kierrätyspolttoaineiden käyttö väheni.

Tuulivoima puolestaan kasvoi jopa 41 % edellisvuodesta, kun uutta tuulivoimaa rakennettiin vuoden 2022 aikana Tuulivoimayhdistyksen tiedon mukaan merkittävästi eli 2 430 megawatilla eli 437 tuulivoimalalla. Huono vesivuosi sen sijaan laski uusiutuvan vesivoiman tuotantoa.

Ydinvoima osuus ja määrä kasvoivat vuodeksi 2022. Ydinenergia kattoi vuonna 2022 Suomen kokonaisenergiasta 20 %, ja kulutus kasvoi 7 % edellisvuodesta. Ydinvoiman määrä on yleensä pysynyt melko vakiona, kun Suomen neljä ydinvoimalaa ovat tuottaneet tasaisesti sähköä. Ydinvoiman tuotantoa kasvatti vuonna 2022 viidennessä ydinvoimalassa, Olkiluoto 3:ssa, alkaneet koekäytöt. Säännöllinen sähköntuotanto alkoi huhtikuussa 2023.

Fossiilisten ja turpeen osuus pysyi uusiutuvien tapaan ennallaan, 34 %:ssa. Myös näiden polttoaineiden kulutusmäärät vähenivät edellisvuodesta 6 %. Polttoainekohtaisissa kulutusmäärissä erot olivat suuret: maakaasun käyttö romahti putkikaasun tulon loppumisen vuoksi 46 %:lla hiilen kulutuksen pysyessä lähes ennallaan. Hiileen lasketaan mukaan kivihiili, koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Koksin ja hiilikaasujen kulutukset vähenivät, mutta kivihiilen kulutus kasvoi 8 % edellisvuodesta. Kivihiilen kulutus kasvoi poikkeuksellisesti sähkön- ja lämmön tuotannossa, kun sen käyttöä kriisivuonna jouduttiin kasvattamaan, jotta Suomessa riitti asukkaille sähköä ja lämpöä.

Turpeen käyttö väheni 4 % edellisvuodesta. Öljyä puolestaan kului edellisvuotta enemmän, kun sähkön- ja lämmöntuotannossa öljyn käyttö edellisvuodesta puolitoistakertaistui ja teollisuuden käyttämien öljyperäisten kaasujen kulutukset kasvoivat myös.

Sähköä käytettiin säästeliäästi, ja lämmöntarve väheni

Suomen oma sähköntuotanto pysyi edellisvuoden tasolla, mutta Venäjän tuonti loppui toukokuussa 2022. Sähkön hinta nousi elokuussa ja pysyi poikkeuksellisen korkeana loppuvuoden. Syksyn säästökampanjointi tuotti tulosta ja vuositasolla sähköä käytettiin 6 % edellisvuotta vähemmän.

Suomen sähköntuotannon tuotantotavoissa tapahtui suuria muutoksia: tuuli- ja ydinvoima kasvoivat (41 ja 7 %), vesivoima puolestaan väheni (15 %). Polttoaineilla tuotetun sähkön määrä väheni 13 %. Maakaasun käyttö ei Suomessa aiemminkaan ole ollut merkittävää sähköntuotannossa, mutta sen käyttö romahti putkikaasun tuonnin loputtua Venäjältä. Puulla tuotettu sähkö väheni, kun osa massa- ja paperitehtaiden yhteydessä olevista voimalaitoksista oli lakon vuoksi suljettuina lähes 4 kuukautta vuoden 2022 alussa. Puuttuvaa sähköä tuotettiin kivihiilellä, ja öljyn kulutus myös kasvoi.

Vuosi 2022 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lämpimämpi. Talvikuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä, keväällä huhtikuu oli tavanomaista viileämpi ja syksy tavanomaista lämpimämpi. Näiden lämmityskuukausien tavanomaista lämpimämpi sää johti kaukolämmön tarpeen 6 %:n laskuun.

Teollisuuslämmön tuotanto väheni edellisvuodesta 9 %. Tämä oli seurausta metsäteollisuuden lähes neljä kuukautta kestäneestä lakosta. Puupolttoaineilla tuotettu teollisuuslämpö väheni eniten, sillä metsäteollisuuslaitosten voimaloissa ja lämpökattiloissa tämä on yleisin polttoaine. Vain öljyä käytettiin edellisvuotta enemmän.

Energian loppukäyttö laski kaikilla sektoreilla

Energian loppukäyttö laski kokonaisuutena 5 % vuonna 2022. Teollisuudessa lasku oli 9 %, liikenteessä 4 % ja rakennusten lämmityksessä 6 %. Muu energiankäyttö laski 2 %.

Teollisuuden energiankäytön laskuun vaikuttivat useat tekijät. Inflaation ja korkotason voimakas nousu ja yleisen epävarmuuden kasvu heikensivät teollisuustuotteiden kysyntää. Energian kulutukseltaan merkittävässä metsäteollisuudessa alkuvuoden tuotantoa ja energiankulutusta kulutusta supisti työntekijöiden lähes neljän kuukauden työnseisaus. Loppuvuodesta metsäteollisuuden keskeisen vientituotteen, sellun, hinta romahti samalla kun toimialalle merkittävän polttoaineen maakaasun hinta nousi voimakkaasti.

Teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden käyttö laski edelleen. Poikkeuksellisesti uusiutuvien polttoaineiden käyttö laski fossiilisia enemmän.

Vuosi 2022 oli vuotta 2021 lauhempi, mikä laski rakennusten lämmityksen energiankulutusta. Lisäksi syksyn energiakriisi korkeine hintoineen johti säästötoimiin. Asumisen energiatilaston mukaan tilojen lämmityksen kulutus vuonna 2022 oli 8 % edellisvuoden kulutusta pienempi.

Syksyn energiakriisi voimisti asumisen lämmitystapojen muutosta. Lämpöpumppujen tuottaman energian osuus asuintilojen lämmityksestä nousi 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Kevyen polttoöljyn osuus asuintilojen lämmitysenergiasta laski prosenttiyksikön vuodesta 2021 vuoteen 2022. Myös muiden fossiilisten polttoaineiden kuten maakaasun käyttö laski.

Polttoaineperäiset päästöt laskivat hieman

Vuoden 2022 ennakollisen tiedon mukaan polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt olivat 32,2 miljoonaa tonnia. Ne laskivat edellisvuoteen verrattuna 3 %. Lisätietoa päästöistä löydät Kasvihuonekaasut-tilaston ”Kasvihuonekaasut 2022, ennakko” tiedotteesta tai katsauksesta.

Kuviot

Katso keskeiset tilastotiedot kuvioista.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2021-2022

Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1990-2022

Energian loppukulutus sektoreittain 2020-2022

Energian loppukulutus 1990-2022

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Tuotanto/kulutus
  • Laitostyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
kaksi kertaa vuodessa
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sähkön tuotanto/hankinta
Viiteajankohtien sykli:
kuukausi
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Energialähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sähkön tuotanto/hankinta
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Liikenteen energialähde
  • Liikenteen sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
kaksi kertaa vuodessa
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Öljytuote
Viiteajankohtien sykli:
kuukausi
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Öljytuotteiden myynti ulkomaanliikenteeseen (m3)
Viiteajankohtien sykli:
kuukausi
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Energialähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sähkön hankinnan energialähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sähkön kulutuksen sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kaukolämmön kulutuksen sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Energian loppukäytön sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Päästön sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Päästön sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Suunta
  • Energiatuote
  • Maa
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Suunta
  • Energiatuote
  • Maa
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus, Teollisuuden energiankäyttö, Asumisen energiankulutus, Kivihiilen kulutus, Sähkön ja lämmön tuotanto [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 31.12.2022. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 25.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
energia@stat.fi
Sami Heikkinen
yliaktuaari
029 551 3494

Muut asiantuntijat

Ville Maljanen
yliaktuaari
029 551 2691
Minna Niininen
yliaktuaari
029 551 3549

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.