Kertyneet eläkevastuut olivat 838 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa

Tiedote liittyy aiheisiin:Kansantalous
tiedote | Kansantalouden rahoitustilinpito 2020

Korjaus

Kansantalouden rahoitustilinpito 2020 taulukkoa on korjattu.
Lue lisää korjauksesta

Tilastokeskuksen mukaan Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2020 lopussa reaalisella kahden prosentin diskonttokorko-oletuksella 837,7 miljardia euroa eli 352 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuodesta 2019 eläkevastuut kasvoivat 15,9 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän yksityisten alojen eläkevastuut olivat 571,5 miljardia euroa ja julkisten alojen 266,2 miljardia euroa.

Keskeisiä poimintoja

  • Suomen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2020 lopussa 837,7 miljardia euroa.
  • Yksityisten alojen eläkevastuut olivat 571,5 miljardia euroa ja julkisten alojen 266,2 miljardia euroa.
  • Vuodesta 2019 eläkevastuut kasvoivat 15,9 miljardia euroa.

Eläkevastuiden määrä riippuu laskelmissa käytetystä diskonttokorosta

Eläkevastuut tarkoittavat rahamäärää, joka riittäisi kyseiseen hetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen diskontattuna nykyarvoon. Työeläkejärjestelmän eläkevastuiden määrä riippuu ratkaisevasti laskelmissa käytetystä diskonttokorosta: reaalisella yhden prosentin diskonttokorolla eläkevastuut olivat 1010,9 miljardia euroa eli 425 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja reaalisella kolmen prosentin diskonttokorolla 708,0 miljardia euroa eli 297 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työeläkevarojen määrä oli rahoitustilinpidon mukaan 224,7 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa. Rahastointiaste eli eläkevarojen ja eläkevastuun suhde oli 27 %.

Eläkelisätaulu täydentää rahoitustilinpitoa

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistuksessa (EKT 2010) eläkevastuiden tilastointia laajennettiin ”ydintilinpidon” ulkopuolisella eläkelisätaululla, joka sisältää tiedot kaikista sosiaalivakuutukseen kuuluvista eläkevastuista. Vuoden 2020 tiedot on julkaistu kaikkien EU-maiden osalta Eurostatin sivustolla. Suomen tapauksessa uutta tilastotietoa olivat yllä mainitut lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut, jotka eivät sisälly rahoitustilinpitoon, mutta jotka tilastoidaan eläkelisätaulussa. Tietoa työeläkejärjestelmän eläkevastuista on julkaistu myös Eläketurvakeskuksen raporteissa Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän lisäksi eläketaulu sisältää tiedot vapaaehtoisten työntekoon perustuvien lisäeläkejärjestelmien eläkevastuista, jotka sisältyvät jo nyt rahoitustilinpidossa vakuutuslaitosten ja vapaaehtoisten eläkerahastojen eläkevastuuseen. Vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelmien eläkevastuiden määrä kuvaa vakuutusteknistä vastuuvelkaa. Se oli vuoden 2020 lopussa 9,1 miljardia euroa eli 4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Eläkelisätaulu kuvaa sosiaalivakuuttamiseksi luokiteltuja eläkkeitä. Kansaneläkelaitoksen (Kela) kansan- ja takuueläkkeet luokitellaan kansantalouden tilinpidossa sosiaaliavuksi, joka ei sisälly eläkelisätauluun. Keskeisenä erona sosiaalivakuutuksen ja sosiaaliavun välillä on, että sosiaaliavun tapauksessa eläkkeet maksetaan eläkkeensaajille riippumatta siitä osallistuvatko he järjestelmään suorittamalla eläkemaksuja.

Laskettaessa lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneita eläkevastuita on lähtökohtana kuvitteellinen tilanne, jossa vakuutetuille maksetaan kaikki tarkasteltavaan hetkeen mennessä karttuneet eläkkeet, mutta uusia eläkkeitä ei kartu. Eläkevastuiden määrä ei kuvaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Käsite kuvaa tulevaisuuden eläkemenoja eli eläkkeensaajille maksettavia eläkkeitä, joiden määrään vaikuttavat työtulojen ja karttumaprosenttien lisäksi muun muassa elinajanodotteet ja muut laskentamallin oletukset. Työeläkejärjestelmän tuloja eli eläkemaksuja ja työeläkevarojen tuottoja ei oteta huomioon laskelmassa.

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa laskemissa taustaoletuksilla, kuten diskonttokorolla sekä väestö- ja talouskehityksellä on merkittävä vaikutus lopputuloksiin. Lopputulosten herkkyys diskonttokorko-oletukseen nähden on tuotu esiin julkistamalla lopputulokset yllä mainituilla kolmella reaalisella korolla.

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Eläkevastuu vuoden 2020 lopussa

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Eläkejärjestelmä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2020. ISSN=2954-0895. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
rahoitus.tilinpito@stat.fi
Miika Saksa
yliaktuaari
029 551 3932

Muut asiantuntijat

Matias Hämäläinen
yliaktuaari
029 551 3737

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.