Työllisiä miehiä enemmän ja naisia vähemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 marraskuussa 2 570 000 (virhemarginaali ±29 000), mikä oli 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 16 000 enemmän ja työllisiä naisia 49 000 vähemmän edellisvuoden marraskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli marraskuussa 75,7 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,9 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste pysyi edellisvuoden tasolla 75,9 %:ssa, ja naisten työllisyysaste laski 2,4 prosenttiyksikköä 75,6 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden marraskuusta 0,8 prosenttiyksikköä 70,3 %:iin.

Etenkin naisten työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2024 marraskuussa 226 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 36 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 117 000 ja työttömiä naisia 109 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli marraskuussa 8,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,8 %. Miesten työttömyysaste oli 8,2 %, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 8,0 %, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa 15,5 %, mikä oli 2,1 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,0 %.

Naisia työvoiman ulkopuolella enemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 marraskuussa 1 367 000, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 10 000 vähemmän ja naisia 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)