Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua
Muutos
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, mikäli nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla. Alle 15-vuotiaiden määrä sen sijaan laskisi nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.
Keskeisiä poimintoja
- Ennuste on trendilaskelma ja tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida.
- Nykyinen nettomaahanmuutto lykkää, mutta ei estä väestöllisen huoltosuhteen nousua.
- Väkiluku pysyisi kasvussa 40 000 henkilön nettomaahanmuutolla.
- Nykyisellä syntyvyydellä alle 15-vuotiaita enää 700 000 vuonna 2070.
- Väkiluvun ennustetaan kasvavan 8 maakunnassa ja vähenevän 11 maakunnassa.
Työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan seuraavat 30 vuotta
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 15–64-vuotiaita eli työikäisiä henkilöitä 3,46 miljoonaa. Vuoden 2024 väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella ollen noin 3,84 miljoonaa.
Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä on tällä hetkellä noin 62 % väestöstä. Nykyisellä nettomaahanmuutolla työikäisten osuus väestöstä olisi noin 62 % aina 2050-luvun alkupuolelle asti. Tämän jälkeen osuus lähtisi laskuun ja vuonna 2070 työikäisten osuus olisi noin 58 % väestöstä.
Matalalla syntyvyydellä kauaskantoisia vaikutuksia
Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50 000 lasta. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä.
Vuoden 2023 aikana 31 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi. Havaitulla syntyvyyden tasolla vastaavanlaisia kuntia olisi 18 vuonna 2035 ja enää 13 vuonna 2045. Koko maan tasolla syntyneiden määrä kuitenkin kasvaisi tulevina vuosina hieman ja kääntyisi uudelleen laskuun vasta 2040-luvun alussa synnytysikäisten ikäluokkien pienentyessä.
Maahanmuutto lykkäisi, mutta ei estäisi väestöllisen huoltosuhteen nousua
Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti on maassamme tällä hetkellä 62. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyisi nykyisellä tasolla seuraavat 15 vuotta ja olisi vuoden 2039 lopussa 60. Tämän jälkeen huoltosuhde lähtisi nousuun ja olisi 72 vuoden 2070 lopussa.
Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, mutta ei estä sitä kokonaan. Matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat nykyisellä väestökehitykselläkin eteen viimeistään 2060-luvulla.
Alueelliset erot väestöllisessä huoltosuhteessa suuria
Jos havaittu väestökehitys jatkuu, väkiluku kasvaa vuoteen 2045 mennessä 8 maakunnassa ja vähenee 11 maakunnassa. Suurimman väestönkasvun saisivat Uusimaa ja Pirkanmaa. Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa väestön ennustetaan vähenevän nykyisestä yli kymmenesosalla.
Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2023 suurin Etelä-Savon maakunnassa (82,3) ja pienin Uudenmaan maakunnassa (51,3). Nykyisellä väestökehityksellä Uudenmaan väestöllinen huoltosuhde pysyy maakunnista matalimmalla ja Etelä-Savon korkeimmalla tasolla koko ennustekauden ajan.
Etelä-Savossa huoltosuhde kasvaisi noin kymmenessä vuodessa 88,8:aan ja lähtisi laskuun vuoden 2035 jälkeen. Uudellamaalla puolestaan väestöllinen huoltosuhde pysyisi melko vakaana. Ennusteen mukaan suurin väestöllisen huoltosuhteen kasvu nähtäisiin Ahvenanmaalla, 67,0:sta vuonna 2023 peräti 82,6:een vuonna 2045.
Kaksi miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä vuoden 2070 lopussa
Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä vuoden 2023 lopussa 1,3 miljoonaa. Heidän määränsä ennustetaan ylittävän 1,5 miljoonan rajan 2040-luvun alussa.
2060-luvun alkuun mennessä määrä ylittäisi 1,75 miljoonan rajan ja vuoteen 2070 mennessä kasvaisi 2 miljoonaan. 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuuden väestöstä ennustetaan nousevan nykyisestä 23 %:sta 31 %:iin vuoteen 2070 mennessä.
Vertailu aiempiin ennusteisiin
Vuoden 2024 väestöennusteen mukaan vuoden 2060 väkiluku olisi 6,34 miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen aiemmissa vuosien 2009–2021 välisenä aikana laadituissa väestöennusteissa väkiluku vuodelle 2060 on vaihdellut 5,3–6,2 miljoonan välillä.
Vaihteluväli kuvastaa väestöennusteisiin pitkällä aikavälillä liittyvää epävarmuutta. Suurin ero eri vuosina laadittujen ennusteiden välillä on liittynyt syntyvyysoletukseen. Vuoden 2024 väestöennusteessa on nähtävissä myös nettomaahanmuuttoon liittyvä epävarmuus.
Vuoden 2024 väestöennusteen oletukset
Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,26.
Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä vuoden 2025 aikana ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain. Nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy epävarmuutta esimerkiksi Ukrainan sodan vuoksi.
Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan koko ennustekauden ajan. Alle 50-vuotiaiden kuolleisuuden oletetaan alenevan samalla tavoin, kuten sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1989–1993 ja 2018–2023 kuolleisuutta. 50 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien kuolleisuuden oletetaan alenevan samalla tavoin, kuten sen on havaittu alentuneen vertailtaessa periodien 1999–2003 ja 2018–2023 kuolleisuutta. Vertailuperiodista 2018–2023 on jätetty vuosi 2022 pois sen poikkeuksellisen korkean kuolleisuuden vuoksi.
Miesten elinajanodotteen ennustetaan pitenevän vajaalla neljällä ja naisten vajaalla kolmella vuodella vuoteen 2040 mennessä.
Ennuste on trendilaskelma ja tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa projisoidaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Ennustetta laadittaessa ei oteta kantaa siihen, miten väestön määrän tulisi kehittyä. Väestöennustelukuja tarkasteltaessa onkin hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet.
Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa. Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.
Vuoden 2024 väestöennuste on laadittu koko maan osalta vuoteen 2075 ja alueittain vuoteen 2045 asti.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Sukupuoli
- Ikä
- Väestöennuste
- Sukupuoli
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Alue
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon