Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pysyi samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä ja oli huhti-kesäkuussa 3,0 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Nyt julkaistujen vuositilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä kotitalouksien kulutusmenoja on korjattu alaspäin vuodesta 2010 alkaen, lähemmäksi kulutustutkimuksen tuottamaa tasoa, ja tämän korjauksen myötä kotitalouksien säästö ja säästämisaste ovat kasvaneet selvästi koko aikasarjassa, mutta erityisesti uusimpina vuosina.

Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot laskivat saman verran, jolloin säästämisaste pysyi ennallaan. 

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 9,3 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit laskivat edellisen neljänneksen tasosta suhteessa enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi. 

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 0,4 miljardia euroa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuoden 2024 toisella neljänneksellä saadut palkat pienenivät noin 0,4 miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot kasvoivat noin 0,7 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät arviolta 0,4 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,7 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat noin 0,2 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pienenivät noin 0,4 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös korkomenot kasvoivat edelleen edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, mutta selvästi vähemmän kuin muutamana aikaisempana neljänneksenä. 

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin.

Vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 1,2 % ja hintamuutoksista puhdistettuna se pysyi samana edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta. 

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset laskivat noin prosentin vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Aikasarjakorjauksen yhteydessä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta korjattiin erityisesti jakoa markkinatuotoksen ja muun markkinattoman tuotoksen välillä verottajan 6C-aineistoon perustuen, jolloin sektorin S15 kulutusmenot pienenivät ja säästö kasvoi. 

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta. 

Yritysten investoinnit vähenivät, voittoaste kasvoi

Yrityssektorin kausivaihtelusta puhdistettu voittoaste oli 28,1 % ja se kasvoi 3,6 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Sektorin voittoja kasvatti mm. maksettujen palkansaajakorvausten sekä tuotannossa välituotteena käytettyjen tavara- ja palvelumenojen pieneneminen. Kausitasoitettu investointiaste oli 27,6 % ja se supistui 2,0 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Tiedot tarkentuvat aineistojen kertyessä.

Voittoaste lasketaan yritysten toimintaylijäämän ja sektorin tuottaman arvonlisäyksen suhteena. Toimintaylijäämä kuvaa sektorin voittoja. Se saadaan vähentämällä nettoarvonlisäyksestä sektorin maksamat palkansaajakorvaukset sekä muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut muut tuotantotukipalkkiot. Investointiaste kuvaa kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuutta sektorin arvonlisäyksestä.

Kansantalouden tilinpidon aikasarjajojen tasoja on tarkastettu syyskuun 2024 julkistuksen yhteydessä. Tuotantoverojen ja muiden juoksevien verojen käsittelyyn tehty menetelmäuudistus pienentää merkittävästi yritysten toimintaylijäämää ja voittoastetta vuodesta 2010 eteenpäin. Muutoksen vuoksi tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2009 ja 2010 välillä.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot edelleen laskussa

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 2,4 % edellisestä neljänneksestä ja oli 2,3 miljardia euroa. Arvonlisäyksen laskun taustalla oli pääosin tuotoksen pienentyminen 66 miljoonalla, eli 1,4 %, kun taas välituotekäyttö oli pysynyt lähes samalla tasolla. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,3 miljardia euroa, eli se on pienentynyt 5,5 % verrattuna edeltävään neljännekseen. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 2,2 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuusmenot kasvoivat tällä neljänneksellä enemmän kuin omaisuustulot verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen. Toisella neljänneksellä erityisesti osingot vaikuttavat omaisuustulojen ja –menojen kehitykseen. Omaisuustulot kasvoivat 46,7 ja omaisuusmenot 30,9 % verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen. Sekä saatujen että maksettujen kausitasoittamattomien korkojen kasvu on pysähtynyt ja lähtenyt maltilliseen laskuun ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana.

Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen tulot vähenivät huhti-kesäkuussa käyvin hinnoin 0,1 miljardia euroa ja menot lisääntyivät 1,6 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,0 miljardia euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tavaroiden ja palveluiden tase vahvistui vuoden takaisesta neljänneksestä

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,9 miljardia ylijäämäinen, kun se vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli 0,2 miljardia alijäämäinen. Tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi ja tuonti supistui huhti-kesäkuussa vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Erityisesti palveluiden viennin arvo nousi.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 20,6 miljardia, mikä oli 2,8 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti supistui huhti-kesäkuussa 3,0 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 18,3 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo kasvoi 12,6 % vuodentakaisesta 9,0 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,4 miljardia vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mikä oli 0,4 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta huhti-kesäkuussa saadut omaisuustulot olivat 2,3 miljardia pienemmät kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat muut tulonsiirrot olivat 0,7 miljardia pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin muiden tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 2,0 miljardia alijäämäinen vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin on tehty tasotarkastuksia

Kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin on tehty tasotarkistuksia syyskuussa 2024. Yritysten voittoasteen ja kotitalouksien säästämisasteen muutokset kesäkuussa 2024 julkaistuihin tietoihin nähden ovat katsottavissa tämän julkistuksen revisiotaulukoista. Lisätietoa muutoksista löytyy kansantalouden vuositilinpidon syyskuun julkistuksesta.