Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi reilun prosenttiyksikön edellisestä neljänneksestä ja oli heinä-syyskuussa 4,4 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Syyskuussa julkaistujen vuositilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä kotitalouksien kulutusmenoja korjattiin alaspäin vuodesta 2010 alkaen, lähemmäksi kulutustutkimuksen tuottamaa tasoa, ja tämän korjauksen myötä kotitalouksien säästö ja säästämisaste ovat kasvaneet selvästi koko aikasarjassa, mutta erityisesti uusimpina vuosina.

Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, mutta kulutusmenot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla, jolloin säästämisaste kasvoi.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 9,3 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit pysyivät käytännössä edellisen neljänneksen tasolla ja käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 0,6 miljardia euroa vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä saadut palkat pienenivät noin 0,2 miljardilla eurolla ja saadut omaisuustulot kasvoivat noin 0,2 miljardilla eurolla, yrittäjätulot kasvoivat arviolta 0,1 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat noin 0,3 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pienenivät noin 0,4 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Korkomenojen kasvu näyttäisi selvästi hidastuneen.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 2,6 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,8 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pysyivät käytännössä samalla tasolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Syyskuussa julkaistun aikasarjakorjauksen yhteydessä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta korjattiin erityisesti jakoa markkinatuotoksen ja muun markkinattoman tuotoksen välillä verottajan 6C-aineistoon perustuen, jolloin sektorin S15 kulutusmenot pienenivät ja säästö kasvoi.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voitot lievässä kasvussa

Heinä-syyskuussa yritysten kausitasoitettu voittoaste, eli toimintaylijäämän suhde arvonlisäykseen, oli 28,7 %. Voittoaste kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Voitto, jota kuvaa sektoritileillä toimintaylijäämä, kasvoi maltillisesti edellisestä neljänneksestä, koska maksetut palkansaajakorvaukset laskivat enemmän kuin arvonlisäys.

Yritysten kausitasoitettu investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien suhde yrityssektorin arvonlisäykseen, pysyi lähellä edellisen neljänneksen tasoa. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä investointiaste oli 27,7 %.

Vuoden kolmannella neljänneksellä yrityssektori oli 4,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna kasvua oli 3,1 miljardia euroa. Rahoitusylijäämää kuvaava nettoluotonanto kasvoi pitkälti voittojen kasvaessa ja investointien pienentyessä.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 1,1 % edellisestä neljänneksestä ja oli 2,3 miljardia euroa. Arvonlisäyksen laskun taustalla oli välituotekäytön kasvu 74 miljoonalla, eli 3,2 %, kun samalla tuotos kasvoi 1 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,3 miljardia euroa, ja se kasvoi 2,9 % verrattuna edeltävään neljännekseen. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 1 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuusmenot ja -tulot olivat kolmannella neljänneksellä pitkästä aikaa vuodentakaista pienemmät. Kehitykseen vaikuttaa erityisesti saatujen ja maksettujen korkojen lasku. Omaisuustulot laskivat 2,9 ja omaisuusmenot 0,8 % verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen.

Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen alijäämä lisääntyi

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen kokonaistulot kasvoivat heinä-syyskuussa käyvin hinnoin 0,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 1,9 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 5,7 miljardia euroa vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.

Vuonna 2023 toteutunut hyvinvointialueuudistus ja siihen liittyvät tiedonkeruu- ja laskentamenetelmien muutokset toivat merkittäviä muutoksia valtion ja paikallishallinnon eriin. Muutosten vuoksi julkisten yksilöllisten ja kollektiivisten kulutusmenojen jakauma ei ole vertailukelpoinen vuosien 2022 ja 2023 välillä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tavaroiden ja palveluiden tase vahvistui vuodentakaisesta neljänneksestä

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,2 miljardia ylijäämäinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, kun se vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli tasapainossa. Kansantalouden tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi ja tuonti pysyi ennallaan vuodentakaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erityisesti palveluiden viennin arvo jatkoi nousuaan.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 19,5 miljardia, mikä oli 0,7 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti supistui heinä-syyskuussa 1,1 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 17,7 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo kasvoi 16,2 % vuodentakaisesta 9,4 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 10,1 miljardia vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, mikä oli 2,0 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta heinä-syyskuussa saadut omaisuustulot olivat 1,5 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat muut tulonsiirrot olivat 0,5 miljardia pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin muiden tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 2,3 miljardia ylijäämäinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.