Valtion nettoluotonotto pieneni 0,3 miljardia vuoden takaisesta neljänneksestä

Valtionhallinnon käypähintaiset kokonaistulot kasvoivat 0,9 miljardia euroa (4,5 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,6 miljardia euroa (2,6 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Koska tulot kasvoivat enemmän kuin menot, valtion käypähintainen nettoluotonotto pieneni 0,3 miljardia euroa.

Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat valtion saamat tuloverot ja tuoteverot. Menoista eniten kasvoivat kulutusmenot sekä tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 4,5 miljardia euroa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

Hyvinvointialueille tammikuussa 2024 maksettu, vuoden 2023 rahoitusta korjaava puolen miljardin euron suuruinen kertakorvaus kirjattiin hyvinvointialueiden tuloksi ja valtionhallinnon menoksi vuoden 2023 viimeiselle neljännekselle.

Paikallishallinnon rahoitusasema heikkeni vuoden takaisesta neljänneksestä

Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla (4,0 %) vuoden takaiseen neljännekseen nähden. Kokonaistulot olivat vuoden takaisella tasolla. Rahamääräisesti eniten menoista kasvoivat palkansaajakorvaukset sekä luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot (ostettu markkinatuotanto). Paikallishallinnon ylijäämä oli 2,1 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Paikallishallintosektori on vuoden 2023 alusta jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Muutos aiheuttaa aikasarjakatkoksen paikallishallinnon luvuissa. Paikallishallinnon uusien alasektoreiden tiedot tulevat tarkentumaan uusien lähdeaineistojen parantuessa ja tilastovuoden 2023 vuositilinpidon tietojen tarkentuessa.

Sosiaaliturvarahastojen ylijäämät sulivat

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,1 miljardia euroa (1,1 %) ja kokonaismenot 0,6 miljardia euroa (7,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat omaisuustulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, joiden nopean kasvun taustalla on eläkkeiden suuret indeksikorotukset. Työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,1 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot pienenivät 0,22 miljardia euroa (-3,8 %) ja kokonaismenot nousivat 0,24 miljardia euroa (4,6 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista eniten vähenivät kotitalouksien maksamat sosiaaliturvamaksut. Menojen kasvu selittyy pitkälti rahamääräisten sosiaaliavustusten kasvulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,2 miljardia euroa.