Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 1,7 miljardia euroa vuoden takaisesta huhti-kesäkuussa 2024

Tiedote liittyy aiheisiin:Kansantalous
tiedote | Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2024, 2. vuosineljännes

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen tulot vähenivät huhti-kesäkuussa käyvin hinnoin 0,1 miljardia euroa ja menot kasvoivat 1,6 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,0 miljardia euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Keskeisiä poimintoja

  • Valtion rahoitusasema heikkeni hieman vuoden takaisesta huhti-kesäkuussa 2024.
  • Paikallishallinnon rahoitusasema parani vuoden takaisesta kasvaneiden kokonaistulojen myötä.
  • Työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni vuodentakaiseen verrattaessa työeläkkeisiin kohdistuneiden suurten indeksikorotusten myötä.
  • Muut sosiaaliturvarahastot olivat reilusti alijäämäisiä saatujen sosiaaliturvamaksujen laskettua.
  • Kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin on tehty tasotarkastuksia.

Valtion nettoluotonotto kasvoi 0,2 miljardia vuoden takaisesta neljänneksestä

Valtionhallinnon käypähintaiset kokonaistulot kasvoivat 0,4 miljardia euroa (1,9 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,7 miljardia euroa (2,8 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Koska menot kasvoivat enemmän kuin tulot, valtion käypähintainen nettoluotonotto kasvoi 0,2 miljardia euroa.

Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat tuotos perushintaan, tuloverot sekä tuoteverot. Menoista eniten kasvoivat tulonsiirrot paikallishallinnolle, kiinteän pääoman bruttomuodostus sekä kulutusmenot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 2,0 miljardia euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Paikallishallinnon nettoluotonanto kasvoi vuoden takaisesta neljänneksestä

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla (3,9%) ja kokonaismenot 0,4 miljardilla eurolla (2,4%) vuoden takaisesta neljänneksestä. Kokonaistuloista rahamääräisesti eniten nousivat saadut verot sekä saadut tulonsiirrot. Menoista rahamääräisesti eniten nousivat palkat ja palkkiot sekä investoinnit (kiinteän pääoman bruttomuodostus). Paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) vuoden toisella neljänneksellä oli 294 miljoonaa euroa.

Paikallishallintosektori on vuoden 2023 alusta jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132).

Paikallishallinnon saamiin tuotantoverojen ja muiden juoksevien verojen vertailukelpoisuuteen on tilastoa käytettäessä hyvä kiinnittää huomiota. Vuodesta 2010 eteenpäin tehty menetelmäuudistus aiheuttaa aikasarjakatkoksen vuosien 2009 ja 2010 välille. Lisäksi paikallishallinnon tuotoksen ja välituotekäytön tasoja on tarkastettu vuodesta 2015 eteenpäin.

Vuosineljänneksittäisiä tietoja on tarkastettu muun paikallishallinnon osalta kuntien ja kuntayhtymien Valtiokonttorille vuodesta 2021 alkaen raportoimien neljännesvuosiaineistojen perusteella. 

Sosiaaliturvarahastosektori alijäämäinen

Työeläkelaitosten kokonaistulot laskivat 0,1 miljardia euroa (-0,7 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,6 miljardia euroa (7,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat omaisuustulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, joiden nopean kasvun taustalla on eläkemaksuihin kohdistuneet suuret indeksikorotukset. Työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni vuodentakaisesta 0,7 miljardia euroa, ollen vuoden 2024 toisella neljänneksellä 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot pienenivät 0,64 miljardia euroa (-11,8 %) ja kokonaismenot nousivat 0,36 miljardia euroa (7,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen merkittävä lasku johtuu vuodenvaihteessa alennetuista sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuprosenteista. Menojen kasvu selittyy pitkälti rahamääräisten sosiaaliavustusten kasvulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,5 miljardia euroa.

Aikasarjoihin on tehty tasotarkastuksia

Kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin syyskuussa 2024 tehdyillä tarkastuksilla on vaikutusta sekä aikasarjojen vuositasoihin että neljännesten väliseen jakaumaan. Aikasarjoihin vuositasolla tehtyjä korjauksia on kuvattu tarkemmin kansantalouden vuositilinpidon syyskuun julkistuksessa.

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen muutos 2024Q2

Tietojen tarkentuminen (revisiot)

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Kausitasoitettu muutos edellisestä neljänneksestä, %

Muutos vuoden takaisesta neljänneksestä, %

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Taloustoimi
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2024, 2. vuosineljännes. ISSN=1797-9366. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
rahoitus.tilinpito@stat.fi
Elina Ikola
yliaktuaari
029 551 3364

Muut asiantuntijat

Jouni Pulkka
yliaktuaari
029 551 3532

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.