Vuoden 2023 keskeiset muutokset

Siirtymä kohti puhtaampaa energiajärjestelmää otti harppauksen eteenpäin vuonna 2023: tuulivoimatuotannossa investoinnit jatkuivat, aurinkovoiman tuotanto kasvoi selvästi ja Olkiluoto 3 -ydinvoimala oli ensimmäisen kokonaisen vuoden käytössä, mikä vähensi osaltaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kysyntää sekä päästöjä. Myös vesivoimaa tuotettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. Polttoon perustumattomilla tuotantomuodoilla katettiin sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna 2023 peräti 79 %, kun vuonna 2022 vastaava osuus oli 61 %.

Sähköä tuotettiin vuonna 2023 ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla 13 terawattituntia (TWh = 1000 gigawattituntia, GWh) edellisvuotta enemmän, mikä osaltaan johti polttoon perustuvan sähkön tuotannon vähenemiseen 22 %:lla ja sähkön nettotuonnin supistumiseen 86 %:lla. Sähkön kysyntä väheni samaan aikaan 2 %.

Ydin-, tuuli- ja vesivoiman kasvu sähkön tuotannossa vähensi tarvetta tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP). Lämmöntarpeen vuoksi kaukolämmön erillistuotanto kasvoi, sillä yhteistuotannon puolelta saatiin lämpöä vähemmän. Kokonaisuudessaan kaukolämmön tuotannossa polttoaineilla tuotettu lämpö väheni, kun muiden lämmön lähteiden käyttö kasvoi (mm. savukaasupesurit, lämpöpumput ja sähkökattilat).

Polttoaineiden kulutus vähentyi kaikkiaan 6 % vuonna 2023. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni uusiutuvia polttoaineita (mm. puupolttoaineet, biokaasu, kierrätyspolttoaineen uusiutuva osa) enemmän.

Poikkeuksena fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisessä vuonna 2023 oli maakaasu, jonka käyttö energialähteenä kasvoi 9 % edellisvuodesta. Vuonna 2022 maakaasun käyttö romahti maakaasun sekä nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuuden heikkenemisen ja korkean hinnan vuoksi noin puoleen edeltävästä vuodesta. Vuonna 2023 maakaasun ja LNG:n tuonti yhteensä lisääntyi 43 % edeltävästä vuodesta.

Keväällä julkaistussa Suomen Venäjän energiariippuvuutta käsittelevässä katsauksessa esitettiin tarkemmin maakaasun tuonnissa vuoden 2023 aikana tapahtuneita muutoksia (katsaus 17.5.2024). Katsauksen tiedot perustuvat ennakkotietoihin.

Vähentynyt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus johti hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Kasvihuonekaasuinventaarion kevään pikaennakon mukaan polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt olivat 27,4 miljoonaa tonnia ja pudotus edellisvuoteen oli 14 %.

Uusiutuvien osuus kokonaisenergiasta 42 %

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2023 edellisvuodesta 3 %. Uusiutuvien osuus kokonaiskulutuksesta nousi lähes puolella prosenttiyksiköllä, mutta pysyi kuitenkin samassa 42 %:ssa. Uusiutuvassa energiassa suurimmat muutokset tapahtuivat aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotannoissa. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi 83 %, tuulivoiman 25 % ja vesivoiman 13 %. Vaikka aurinkovoima kasvoi suhteellisesti eniten, niin sen osuus kokonaiskulutuksesta jäi 0,2 %:iin, kun tuuli- ja vesivoiman osuudet olivat 4 %. Vesivoiman osuus pysyi hieman tuulivoimaa suurempana.

Uusiutuvien polttoaineiden kulutus laski prosentin. Näistä valtaosan kattavat puupolttoaineet, ja niiden kokonaismäärä väheni vastaavasti prosentin. Muita uusiutuvia polttoaineita ovat mm. biopolttonesteet, biokaasut, kierrätyspolttoaineen uusiutuva osa sekä muu bioenergia. Biopolttonesteitä käytetään yleensä sekoitettuna fossiiliseen öljyyn, ja suurimmat käyttökohteet ovat liikennepolttoaineissa. Kotimaisen biokaasun kulutus väheni 0,8 % vuonna 2023. Biokaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2023 oli 0,2 %.

Uuden Olkiluoto 3 -ydinvoimalan ensimmäinen kokonainen käyttövuosi nosti ydinvoiman tuotantoa vuonna 2023. Ydinenergia kattoi Suomen kokonaisenergiasta 27 %, ja kulutus kasvoi 35 % edellisvuodesta.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutuksen määrä laski 10 % kattaen kokonaiskulutuksesta 30 %. Suurimmat suhteelliset muutokset tapahtuivat turpeessa ja hiilessä: turpeen käyttö väheni 30 % vastaten kokonaiskulutuksesta 2 %:n osuutta ja hiilen käyttö väheni 22 % vastaten 5 %:n osuutta. Hiileen kuuluu kivihiilen lisäksi koksi sekä masuuni- ja koksikaasut. Kivihiilen kulutus väheni 41 %:lla, ja kivihiili jäi ensimmäistä kertaa energiatilaston aikasarjassa hiilen kokonaisuudessa alle puoleen.

Öljyjen osuus energian kokonaiskulutuksesta on 19 %. Öljyjä käytetään vähemmässä määrin sähkön ja lämmön tuotannossa, niiden kulutus muodostuu lähinnä teollisuudesta ja liikenteestä. Fossiilisten polttoaineiden osalta maakaasu (sis. LNG) oli poikkeus, sillä sen kulutus edellisestä vuodesta nousi 9 %. Tämä aiheutui korjauksesta edellisen vuoden maakaasun kulutuksen romahdukseen, kun maakaasun hinnat olivat vuonna 2022 ennätyskorkealla huonontuneen saatavuustilanteen vuoksi. Vuoden 2023 aikana maakaasun parantuneen saatavuuden johdosta hinnat laskivat ja maakaasun kulutus energialähteenä lisääntyi.

Tieliikenteen energiankulutus laski 2 %

Kotimaan liikenteen energiankulutus oli 161,4 petajoulea (PJ = 1000 TJ) vuonna 2023 laskien 2 % edellisvuodesta. Tästä määrästä tieliikenteen osuus oli 92 % (147,9 PJ). Tieliikenteen energiankulutus laski alimmalle tasolleen yli 20 vuoteen. Eniten tieliikenteen energiankulutuksen laskuun vaikutti dieselpolttoaineen 5 % vähentynyt kulutus. Moottoribensiinin kulutus tieliikenteessä sen sijaan kasvoi 1,5 %. Sähkön käyttö tieliikenteessä lisääntyi 67 %, sen osuus tieliikenteen energialähteistä nousi 1,6 %:iin. Kaasumaisten energialähteiden (maakaasu ja biokaasu) käyttö liikenteessä lisääntyi 13 %, niiden yhteisosuus tieliikenteen energiankulutuksesta kuitenkin jäi alle prosenttiin (0,9 %).

Nestemäisten biopolttoaineiden osuus tieliikenteen kaikista energianlähteistä oli 16 % nousten 1 %-yksikön verran vuoden takaisesta. Biokaasun osuus tieliikenteen energialähteistä oli 0,9 %. Tämä biokaasun määrä sisältää kaiken liikennepolttoaineeksi myydyn biokaasun, sisältäen kaasuverkon ulkopuoliset ja kaasuverkon kautta myydyt määrät.

Kotimaan lentoliikenteen energiankulutus lisääntyi 23 % jatkaen palautumistaan koronaviruspandemian vuosina 2020 ja 2021 aiheuttamasta lentoliikenteen merkittävästä vähenemisestä. Vuonna 2023 kotimaan lentoliikenteen energiankulutus oli 4,3 PJ, kun ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019 kotimaan lentoliikenne kulutti 5,2 PJ:n edestä lentopetrolia ja lentobensiiniä.

Raideliikenteen energialähteiden kulutus oli 3,1 PJ vuonna 2023 laskien 5,9 % edeltävästä vuodesta. Raideliikenteessä kevyen polttoöljyn käytössä on havaittavissa laskeva kehityssuunta koko 2000-luvun ajalla.

Sähkön ja kaukolämmön tuotannoissa muutoksia

Sähkön hankinnan rakenne jatkoi muuttumistaan vuonna 2023. Edellisenä vuonna alkanut tuonnin väheneminen jatkui, kun Suomessa tuotettiin kotimaista sähköä 13 % edellisvuotta enemmän. Kotimainen tuotanto nousi 78,3 TWh:iin. Sähkön tuotanto kasvoi lähinnä ydinvoiman kasvun (35 %) johdosta, sillä uusi Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden, vaikka kaupallinen käyttö koekäyttöjen loputtua alkoi huhtikuussa 2023. Tuulivoima jatkoi tuttua kasvua (25 %), mutta sähköntuotantomäärä ei vieläkään ylittänyt vesivoimaa, joka edellisen huonomman vesivuoden jälkeen kasvoi 13 %. Aurinkovoiman kasvuprosentit olivat suurimmat: 83 %, mutta osuus sähkön kokonaiskulutuksesta jää vielä alle prosenttiin.

Polttoon perustumattomilla tuotantomuodoilla, ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla, tuotettiin Suomen sähköntarpeesta 79 %. Vuonna 2022 näiden osuus ylsi 61 %:iin. Tuotantomäärä nousi 13 TWh, joten sähkön muuta tuotantoa ja tuontia voitiin vähentää.

Sähkön tuonti Venäjältä loppui toukokuussa 2022. Tuonti toisesta suuresta tuontimaasta Ruotsista väheni 40 % vuonna 2023. Vientiä Suomesta on suuremmassa määrin vain Viroon, mutta vuonna 2023 vietiin myös Ruotsiin normaalia enemmän sähköä. Sähkön nettotuonti saadaan, kun tuonneista vähennetään viennit. Nettotuonnin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta putosi 2 %:iin, kun sen osuus lähivuosikymmeninä on keskimäärin vaihdellut 15–20 %:n välillä.

Sähkön tuotannon rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos: polttoon perustumattoman sähkön tuotannon noustessa on polttoon perustuvaa tuotantoa vähennetty. Polttoaineiden polttamisen vähentämistä on tehty enemmän fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osalta (-40 %) kuin uusiutuvien polttoaineiden osalta (-11 %).

Kotimaisesta sähköntuotannosta on viime vuosikymmeninä perinteisesti tuotettu sähköä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) noin kolmasosa. 2020-luvulla osuudet ovat tasaisesti pienentyneet ja nyt vuonna 2023 jäätiin 17 %:iin. CHP:n vähentyessä myös sen yhteydessä tuotettu lämpömäärä on vastaavasti pienentynyt, joten lämmön tuotannon puolella on ollut tarve lisätä erillistä tuotantoa mm. polttamalla polttoaineita lämpökattiloissa tai hyödyntämällä muita lämmön lähteitä.

Kaukolämmössä on viime vuosikymmeninä hyödynnetty ns. savukaasupesureita, joilla otetaan voimalaitoksista ja lämpökattiloista tehokkaammin lämpöä talteen. Tätä ei tilastoinnissa lasketa kuuluvaksi polttoainekäyttöön, sillä muutoin joistakin laitoksista saataisiin enemmän lämpöä talteen kuin niihin laitetaan polttoainetta. Tämä perustuu tilastoinnissa käytettävään alempaan lämpöarvoon, jossa ei mm. huomioida puupolttoaineissa mukana olevan kosteuden vaikutusta. Käyttöön on otettu myös polttoon perustumattomia lämmön lähteitä, kuten lämpöpumppuja ja sähkökattiloita. Sähkökattiloita otettiin vuoden 2023 aikana paljon käyttöön. Kaukolämmön tuotannosta noin 82 % tuotettiin polttoaineilla, kun vastaava osuus oli edellisenä vuonna 87 %.

Sähkön kulutus väheni, lämmityksen tarve hieman suurempi

Vuonna 2023 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 80,0 TWh laskien 2 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuus käyttää Suomessa sähköstä 43 %, kun vielä viime vuosituhannen puolella yli puolet sähköstä kului teollisuudessa. Metsäteollisuudessa sähköä kulutettiin 7 % vähemmän johtuen metsäteollisuustuotteiden kysynnän merkittävästä laskusta. Metsäteollisuus kulutti sähköstä 18 %, metalliteollisuus 10 % ja kemianteollisuus 8 %.

Kaukolämmön tarve kasvoi edellisvuodesta prosentin, sillä kokonaisuudessaan vuodet olivat lämmöntarpeiltaan melko samantyyppiset. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vuodet 2022 ja 2023 olivat tavanomaista lämpimämpiä. Talvi 2023 oli tavanomaista lauhempi, kun vuoden 2022 talvi oli tavanomainen. 2023 syksy ja varsinkin joulukuu oli tavanomaista kylmempi, ja nämä lisäsivät lämmöntarpeen vuonna 2023 edellisvuotta hieman suuremmaksi.

Tuonnin arvo laski lähes kaikilla energiatuotteilla

Suomeen tuotiin energiatuotteita 11,5 miljardin euron arvosta vuonna 2023 eli 39 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes kaikkien energiatuotteiden tuonnin arvo laski. Poikkeuksena oli nesteytetty maakaasu, jonka arvo nousi 289 %. Tärkeimpiä energian tuontituotteita arvon perusteella olivat raakaöljy, keskitisleet ja muut öljytuotteet. Energiatuotteiden viennin arvo oli 6,6 miljardia euroa eli 16 % vähemmän kuin 2022. Moottoribensiinin (-23 %) ja muiden öljytuotteiden (-32 %) arvot laskivat, keskitisleiden arvo nousi 13 %. Suurin arvonnousu vientituotteilla oli maakaasulla, jonka vientiarvo nousi 142 %.

Energian loppukulutus laski kaikilla sektoreilla

Energian loppukulutus laski kaikilla sektoreilla yhteensä 2 % vuonna 2023. Teollisuus kattoi loppukulutuksesta 44 %, liikenne 16 %, rakennusten lämmitys 28 % ja muut 13 %.