Menetelmällisiä ja laadullisia muutoksia aineistoissa

Nyt tehdyissä laskelmissa käytettiin vuosien 2020-2021 ajankäyttötutkimusta ja vuoden 2022 kulutustutkimusta, mutta kummankin aineiston kanssa oli haasteita aiempiin laskelmiin verrattuna. Kulutustutkimuksen osalta haasteen aiheutti kansantalouden tilinpidon siirtyminen kassapääteaineistosta saataviin tietoihin, jolloin näiden kahden tilaston välisessä täsmäyttämisessä käytettävät kertoimet muuttuivat melkoisesti aiempiin laskelmiin verrattuna, ja kertoimet tuottivat aiempaa alhaisemman kotitaloustuotannon välituotekäytön, vaikka kokonaistasolla luvut ovat kasvaneet kansantalouden tilinpidossa. 

Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöihin käytetty aika väheni erityisesti naisilla, jotka tekevät edelleen suuremman osan kotitöistä. Näissä tuloksissa kotityöhön käytetty aika väheni merkittävästi enemmän - lähes kolmanneksella - mikä on selvästi enemmän kuin koko talouden tasolla. Osittain kyse voi olla myös kirjaamisesta, sillä korona-aikana etätöiden yhteydessä tehtiin varmasti samalla myös paljon kotitöitä, mutta ajankäyttötutkimuksesta huomioidaan vain päätoiminto, jollaiseksi ansiotyö aina tulkitaan, ei sen ohessa tehtyjä sivutoimintoja. Lisäksi tätä tilastoa varten tuotetut tiedot vuosien 2009-2010 ajankäyttötutkimuksesta eroavat vuosien 2020–2021 ajankäyttötutkimuksesta tuotetuista tiedoista, minkä vuoksi viimeisimmät tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien tulosten kanssa. 

Kotitaloustuotanto kansantalouden tilinpidossa

Kansainvälisesti sovitun käytännön mukaan palkatonta kotityötä eli kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita ei pääsääntöisesti lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen. Tälle kotitalouksien tekemälle työlle voidaan kuitenkin laskea arvo. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys kattaa kotitalouksien itselleen tekemän työn arvon ja tuotannossa käytetyn kiinteän pääoman kulumisen, ja se on bruttokansantuotetta vastaava käsite näissä laskelmissa. Kun puhutaan kotitaloustuotannosta, eikä pelkästään kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksestä, käsite sisältää sekä työajan että tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut, eli esimerkiksi myös ruoanvalmistuksessa käytetyt elintarvikkeet. Kotitaloustuotannon arvoa koskevat luvut lasketaan kansainvälisen ohjeistuksen mukaan. 

Kotitaloustuotanto kattaa sekä bruttokansantuotteeseen sisältyvän että sen ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon. Laskelmissa nämä kaksi erää pidetään erillään, jolloin BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen tai se voidaan summata bruttokansantuotteen kanssa niin kutsutun laajennetun bruttokansantuotteen laskemiseksi. 

Niin kutsuttu laajennettu BKT, eli BKT:n ja BKT:n ulkopuolelle jäävän kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäyksen summa, oli 319,2 miljardia euroa vuonna 2022. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys – eli nyt voidaan huomioida sekä BKT:hen jo sisältyvä että sen ulkopuolelle jäävä kotitaloustuotanto – on tästä laajennetusta BKT:stä vajaa neljännes eli 24,0 %. 

Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa ovat kansainvälisen suosituksen mukaisesti laaditut laskelmat vuosille 2009, 2012, 2016-2020 ja 2022 sekä koko talouden tasolla että kotitaloustyypeittäin. Aiemmat, Suomessa laaditun mallin mukaiset laskelmat vuosille 2001-2012 löytyvät arkiston puolelta.