Kotitalouksien talletuskanta jatkoi supistumista

Kotitalouksien lainavelat pysyivät lähes samana kuin edeltävänä neljänneksenä ja olivat 173,3 miljardia euroa vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Kotitalouksien velkaantumisaste laski 1,7 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 124,8 %:iin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Vuoden 2023 neljännen neljänneksen aikana kotitaloudet vähensivät sijoituksiaan rahoitusvaroihin nettomääräisesti 0,2 miljardilla eurolla. Siirtokelpoiset talletukset jatkoivat laskua kun kotitaloudet vähensivät niitä nettomääräisesti 4,0 miljardilla eurolla. Vastaavasti positiivinen trendi jatkui muissa talletuksissa, jotka kasvoivat nettomääräisesti 2,7 miljardilla eurolla. Vaikka sijoitukset rahoitusvaroihin pysyivät edellisen neljänneksen tasolla, sijoituskanta kasvoi positiivisten hallussapitomuutosten myötä 4,8 miljardilla eurolla 311,3 miljardiin euroon.

Julkisyhteisöjen varallisuusasema heikentyi

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, olivat 155,0 miljardia euroa vuoden 2023 neljännen neljänneksen lopussa. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat vähenivät yhteensä 3,5 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat edellisestä neljänneksestä 1,7 miljardia euroa. Sektorin rahoitusvarat nousivat kokonaisuudessaan 5,3 miljardia euroa ja velat kasvoivat yhteensä 6,9 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näiden muutosten seurauksena valtiolla oli 85,1 miljardia euroa enemmän velkaa kuin varoja neljänneksen lopussa. Valtionhallinnon talletuksiin virtasi nettomääräisesti 3,7 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat vähenivät

Paikallishallintosektori (S1313) uudistui vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Uudistunut sektori sisältää kaksi alasektoria: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille (pl. Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen varat ja velat).

Paikallishallintosektorin (S1313) rahoitusvarat pienenivät kokonaisuudessaan 0,5 miljardia euroa ja velat kasvoivat yhteensä 2,5 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näin ollen paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat pienenivät edellisestä neljänneksestä 3,0 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin yhteenlasketut nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, olivat 10,0 miljardia euroa negatiiviset vuoden 2023 lopussa. Uuden niin sanotun kuntasektorin (S13131) nettorahoitusvarat olivat 3,2 miljardia euroa negatiiviset ja hyvinvointialuehallintosektorin (S13132) 6,8 miljardia euroa negatiiviset.

Sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat kasvoivat

Työeläkelaitosten rahoitusvarat ylittivät niiden velat 247,0 miljardilla eurolla vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Edelliseen neljännekseen verrattuna työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 7,9 miljardilla eurolla. Työeläkelaitosten osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli 201,6 miljardia neljännen neljänneksen lopussa. Työeläkelaistosten velkapaperisaamiset vähenivät 0,4 miljardilla eurolla ja niiden arvo oli 29,9 miljardia euroa neljännen neljänneksen lopussa. Johdannaiskaupankäyntiin liittyvien annettujen käteisvakuuksien, jotka kirjataan lyhytaikaisiksi lainasaamisiksi, kanta pieneni neljänneksen aikana 1,7 miljardilla eurolla 0,4 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten talletukset vähenivät 1,9 miljardia euroa. Talletukset olivat arvoltaan 7,1 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat olivat 3,2 miljardia euroa neljännen neljänneksen lopussa, mikä on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin edellisellä neljänneksellä.