Ulkomaisille sijoittajille kertynyt sijoitustulo notkahti

Sijoitustulon ennätyskorkeaan nettotasoon vaikutti ennen kaikkea ulkomailta Suomeen kohdistuvien sijoitusten heikko tuotto: Ensimmäistä koronavuotta 2020 lukuun ottamatta sijoitukset ovat tuottaneet näin kehnosti viimeksi vuonna 2016. Kun samalla Suomesta ulkomaille kohdistuvien sijoitusten tuotto laski vain hieman vuoden 2022 korkealta tasolta, netto eli ulkomailta saatu sijoitustulo miinus ulkomaille maksettu sijoitustulo, nousi ennätystasolle.

Sisältöä ladataan

Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten heikon tulosvuoden taustalla on kaksi pääsyytä. Suomessa toimii valmistavan teollisuuden aloilla paljon yrityksiä, jotka hyötyivät vuoden 2022 aikana lopputuotteidensa huippukorkeista maailmanmarkkinahinnoista. Vuonna 2023 kysyntä hiipui ja hinnat laskivat asiakkaiden varastojen täytyttyä. Seurauksena teollisuuden (toimialaluokka C) tuotto laski yli miljardin edellisvuodesta 2,9 mrd. euroon. Toimiala tilastoidaan omistusketjussa ensimmäisen suomalaisen yhtiön toimialan mukaan (ks. lisätietoja vuoden 2022 katsauksesta).

Toisena merkittävänä syynä Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten alhaiseen tuottoon voi pitää sijoituksia alkuvaiheen yrityksiin, joilla on tällä hetkellä vasta suuret kulut isojen t&k-panostusten tai voimakkaan laajenemisen takia, mutta ei vielä merkittävää tulovirtaa. Vastaavaa ilmiötä ei ole havaittavissa samassa mittakaavassa sijoituksissa Suomesta ulkomaille, vaan investointeja on tehty enimmäkseen kypsille aloille olemassa olevan toiminnan laajentamiseksi.

Vaikka myös suurin osa Suomesta ulkomaille kohdistuvista sijoituksista on teollisuuden aloilla, kokonaisuutena teollisuuden tuotto jopa parani hieman vuoden takaisesta ja oli 6,2 mrd. euroa. Ero selittyy erityisesti tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen (toimialaluokka C26) ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen (C28) hyvällä vireellä. Teollisuuden ohella merkittävä osa (5,2 mrd. euroa) tuotosta kertyi taas rahoitus- ja vakuutustoiminnasta (toimialaluokka K), joka on ollut tärkeä sijoitustulon lähde suomalaisille suorille sijoittajille erityisesti vuodesta 2019 alkaen.

Yrityskaupat ja uudelleen sijoitetut voitot kasvattivat sijoituskantoja

Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten kannan arvo kasvoi vuoden 2023 aikana 3,3 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 81,6 mrd. euroa. Suurimmat sijoituskannat Suomeen kohdistuivat Ruotsista, Alankomaista ja Luxemburgista. Kantaa kasvattivat lähinnä yrityskaupat: Vuoden aikana Helsingin pörssistä ostettiin ulkomaiseen omistukseen useita yhtiötä, ja nämä kaupat kirjautuvat tilastoihin suorina sijoituksina, kun ulkomaisen omistajan osuus äänivallasta ylittää 10 %. Mahdollinen aiempi ulkomainen omistus, jossa yksittäisen omistajan osuus äänivallasta on ollut alle 10 %, huomioidaan vastaavasti maksutaseessa portfoliosijoitusten laskuna.

Sisältöä ladataan

Suomesta ulkomaille kohdistuvien suorien sijoitusten kannan arvo kasvoi vuoden aikana 4,6 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 139,2 mrd. euroa. Tärkeimmät kohdemaat olivat Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat. Kantaa on viime vuosina kasvattanut erityisesti uudelleen sijoitettujen voittojen kertymä: vuosien 2019–2023 aikana noin 25 mrd. euroa.

Lisäksi sijoituskannan nettoarvoon on vaikuttanut positiivisesti velkavarojen taseen kääntyminen miinukselta plussalle: Muutos vuoden 2021 -3,6 mrd. eurosta vuoden 2023 5,3 mrd. euroon nostaa sijoituskantaa noin yhdeksän miljardia. Taustalla on käänteisten sijoitusten väheneminen, mikä liittyy ensisijaisesti suuryritysten sisäisiin pääoma- ja rakennejärjestelyihin.

Trendinomaista kannan kasvua ei siis voi tulkita suoraviivaisesti siten, että käynnissä olisi massiivinen investointiaalto Suomesta ulkomaille.

Julkisuudessa esitetään toisinaan huolestuneita puheenvuoroja Suomen muuttumisesta tytäryhtiötaloudeksi, kun menestyvät yritykset ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ulkomaisten suorien sijoitusten tilaston tietojen valossa huoli vaikuttaa vähintäänkin ennenaikaiselta: sijoituskanta Suomesta ulkomaille oli vuoden 2023 lopussa 57,6 mrd. euroa suurempi kuin sijoituskanta ulkomailta Suomeen.

Konserninsisäiset rakennejärjestelyt näkyivät rahoitustaloustoimissa

Pääomaa virtasi suorien sijoitusten muodossa ilman uudelleen sijoitettuja voittoja suuntaperiaatteen mukaan ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 6,0 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 0,8 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten sijoituksia Suomeen virtasi nettomääräisesti Sveitsistä ja Luxemburgista. Suomesta ulkomaille suurimmat transaktiot kohdistuivat Yhdysvaltoihin ja Belgiaan. Kuten aiemmin todettiin, nettomääräinen tarkastelu sisältää käänteiset sijoitukset. Kun netto = saamiset - velat, velkojen väheneminen nostaa nettoa saamisten pysyessä ennallaan.

Sisältöä ladataan