Äänenkäyttöaineisto

Tekstissä esitetyt tiedot äänestämisestä saadaan äänenkäyttötiedosta, joka perustuu merkintöihin sähköisessä äänioikeusrekisterissä. Äänenkäyttöaineisto on käyttökelpoinen erityisesti tarkasteltaessa eroja eri ryhmien äänestysaktiivisuudessa. Tätä tietoa ei saa muista rekisteriaineistoista.

Tarkastelun kohteena ovat europarlamenttivaaleissa 2024 äänioikeutetut, ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä kaikki äänestäneet sellaisissa kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin vaalipäivänä sähköistä äänioikeusrekisteriä. Tarkastellut äänestäjäryhmät ovat toisistaan erillisiä, mutta osittain päällekkäistä. Tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

Ryhmä 1. Kaikki vaaleissa ennakkoon äänestäneet koko maassa

Ryhmä 2. Ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Europarlamenttivaaleissa 2024 oli 4 293 213 Suomessa asuvaa äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakkoon 1 095 109, eli 25,5 % äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli 2 450 403 äänioikeutettua. Vaalipäivän äänestämisen sisältävä tieto saatiin 57,1 % äänioikeutetuista.

Sähköinen äänioikeusrekisteri on välttämätön vaalipäivän äänestysaktiivisuuden tarkasteluun. Tietoa vaalipäivän äänestämisestä saatiin 213 kunnasta. Kaikilta äänestysalueilta tieto saatiin 165 kunnasta. Osasta äänestysalueilta tieto saatiin 48 kunnasta.

Äänestysalueet ja kunnat, joissa sähköinen rekisteri oli käytössä, eivät jakaudu tasaisesti koko maan tasolla. Vaalipiireistä kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 93,0 % äänioikeutetuista. Kattavuus oli heikoin Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin kahdelta äänestysalueelta, jotka kattoivat 1,3 % vaalipiirin äänioikeutetuista.

Sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänioikeutetut eivät juuri eroa keskeisten sosioekonomisten taustatekijöiden suhteen kaikista äänioikeutetuista. Erot äänioikeutettujen iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan ja kielen suhteen ovat marginaalisia alueiden ja koko maan välillä. Suurin ero on ryhmien koulutusrakenteessa. Alueilla on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita hieman (2,1 prosenttiyksikköä) koko maata vähemmän.

Äänenkäyttöaineiston tulkitseminen

Äänenkäyttötietoon perustuva äänestäneiden lukumäärä ei ole täysin sama kuin vaalin tulostiedoissa. Aluekohtaisesti eri lähteistä poimituissa äänestäneiden lukumäärissä saattaa olla pieniä eroja. Tämä johtuu siitä, että vaalin tulostietojen äänestäneiden lukumäärä perustuu äänestyslippuihin, äänenkäyttötieto puolestaan sähköiseen äänioikeusrekisteriin tehtyihin merkintöihin äänestäneistä.

Eroja voi syntyä mm. seuraavista syistä: 1) tiettyä ennakkoäänestyksessä annettua ääntä ei vaalilain perusteella oteta huomioon, 2) ennakkoääni jää saapumatta ennen määräaikaa, 3) mahdolliset menettelyvirheet vaalipäivänä, esim. äänestäjä ei ole jättänyt vaalilippua tai äänestäjälle annettu kaksi yhteen takertunutta lippua tai 4) erilaiset kirjausvirheet. Näitä satunnaistekijöitä ei korjata äänenkäyttötietoihin.

Äänenkäyttötietoon liittyvistä tietokantataulukoista ei erityisesti summatasoilla voi poimia vaalin tarkkaa äänestäneiden lukumäärää tai äänestysprosenttia. Taulukoissa esitetyt äänestäneiden lukumäärät kuvaavat äänioikeusrekisterin merkintöjä. Jälkikäteen mahdollisten virhemerkintöjen korjaaminen on mahdotonta.

Äänestysaktiivisuuden merkittävät vaalipiirittäiset erot vaikuttavat osaltaan lukuihin. Korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (56,0 %), mikä oli 15,4 prosenttiyksikköä muun maan äänestysaktiivisuutta korkeampi. Ero Helsingin ja muun maan äänestysaktiivisuudessa yhdistettynä Helsingin matalaan vaalipäivän äänestystietojen kattavuuteen vaikuttaa eroon äänestysprosentissa äänenkäyttöaineiston ja vaalin tulosaineiston välillä.

Nuorten miesten äänestysaktiivisuus matalaa

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot äänesti 40,1 % äänioikeutetuista. Kuten mainittua, poikkeuksellisen suuri ero vaalin Suomessa asuvien äänestysprosenttiin (-2,3 prosenttiyksikköä) selittyy Helsingin yhtäältä muuta maata korkeammalla äänestysprosentilla, toisaalta tietojen selvästi muuta maata heikommalla kattavuudella.

Äänenkäyttö ikäluokan ja sukupuolen mukaan europarlamenttivaaleissa 2024

Sisältöä ladataan

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin kaikkien äänestäneiden osalta alueilla. Alueilla naisista äänesti 41,5 %, ero miehiin oli 2,9 prosenttiyksikköä. Miesten äänestysaktiivisuus ohitti naiset 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Ikäryhmistä matalin äänestysaktiivisuus alueilla oli 20–24-vuotiailla miehillä, 17,2 %.

Äänestäminen yleisempää ylemmissä tuloluokissa

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2022. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettujen tulot on jaettu kvintiileihin. Kvintiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko viiteen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 857 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli näin muodostetuissa ryhmissä noin 489 000 äänioikeutettua.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 7 800 äänioikeutetulta. Vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 3 200 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 24 400 euroa. Tarkastelluilla alueilla vastaava mediaanitulo oli noin 24 000 euroa.

Sisältöä ladataan

Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti yli 50 % äänioikeutetuita. Alimmassa kvintiilissä äänestysaktiivisuus jäi hieman yli 30 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten yli 23 prosenttiyksikköä.

Korkeasti koulutetut ja työlliset aktiivisia äänestäjiä

Keskimääräistä useammin äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 29,9 prosenttiyksikköä kaikkia ja 42,8 prosenttiyksikköä perusasteen koulutuksen suorittaneita suurempi.

Sisältöä ladataan

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Eläkeläisistä äänesti ennakkoon 36,8 %. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa.

Sisältöä ladataan

Eläkeläiset olivat aktiivisimpia äänestäjiä myös alueilla. Eläkeläisistä vaaleissa äänesti 48,6 %. Kaikissa muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä äänestysaktiivisuus jäi alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Niistä, joiden pääasiallinen toiminta oli tiedossa, matalin äänestysaktiivisuus oli työvoiman ulkopuolella olevilla, 23,2 %.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus matala

Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 40,1 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysaktiivisuus oli ruotsinkielisillä, yli 50 %. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli sen sijaan matala, alle 18 %.

Äänenkäyttö syntyperän ja kielen mukaan europarlamenttivaaleissa 2024

Sisältöä ladataan

Tarkastelu syntyperän mukaan ei muuta kieliryhmien perusteella muodostuvaa kuvaa. Ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli 22,6 prosenttiyksikköä.