Miehillä naisia vähemmän vaikutusmahdollisuuksia työn ekologiseen kestävyyteen

Palkansaajien kokemuksia työn ekologisesta kestävyydestä selvitettiin ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimuksessa. Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa asiaan paljon ja 9 % melko paljon. Jonkin verran työn ekologiseen kestävyyteen pystyi vaikuttamaan lähes puolet (47 %) palkansaajista.

Naiset kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työnsä ekologisuuteen miehiä yleisemmin. Miehistä 27 % koki, ettei heillä ollut lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työn ekologiseen kestävyyteen. Naisista vastaava osuus oli 21 %. Vajaa viidennes kaikista 18–67-vuotiaista palkansaajista ilmoitti, ettei ollut ajatellut asiaa lainkaan.

Teollisuuden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä julkisen hallinnon toimialoilla työskentelevät kokivat muita yleisemmin, ettei heillä ollut lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työn muuttamiseen ekologisesti kestävämmäksi. Vajaa kolmannes näillä toimialoilla työskentelevistä palkansaajista koki näin.

Työntekijätason ammateissa toimivissa oli eniten (29 %) niitä, joilla ei oman kokemuksensa mukaan ollut lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työn ekologiseen kestävyyteen. Vastaavat osuudet olivat alemmilla toimihenkilöillä 24 % ja ylemmillä toimihenkilöillä 20 %.

Ylemmät toimihenkilöt kertoivat muita useammin muuttaneensa työtapojaan ekologisesti kestävämmiksi

Varsin pieni osuus kaikista palkansaajista (8 %) oli merkittävästi muuttanut omaa toimintaansa työssään ekologisesti kestävämmäksi. Niiden osuus, jotka olivat jossain määrin muuttaneet työtapojaan ekologisemmaksi, oli selvästi suurempi (48 %). Naiset olivat toimineet näin miehiä useammin.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan, muun palvelutoiminnan sekä koulutuksen toimialoilla työskentelevät olivat tehneet yleisimmin muutoksia työhönsä ekologisuuden parantamiseksi. Noin 70 % kyseisten toimialojen palkansaajista oli muokannut työtään ekologisesti kestävämmäksi joko merkittävästi tai jossain määrin. Muita harvemmin muutoksia olivat tehneet informaation ja viestinnän, teollisuuden sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla työskentelevät. Näidenkin toimialojen palkansaajista kuitenkin noin puolet oli joko merkittävästi tai jossain määrin muuttanut toimintatapojaan työssään ekologisesti kestävämmäksi.

Ylemmät toimihenkilöt (59 %) olivat muuttaneet työskentelytapojaan joko merkittävästi tai jossain määrin ekologisemmaksi hieman muita useammin. Vastaava osuus oli alemmilla toimihenkilöillä 56 % ja työntekijöillä 53 %.

Mahdollisuudet vaikuttaa oman työn ekologiseen kestävyyteen heijastuvat siihen, missä määrin palkansaajat olivat muuttaneet omaa toimintaansa työssään ekologisesti kestävämmäksi. Yleisimmin omia toimintatapojaan olivat muuttaneet ne, joilla oli paljon vaikutusmahdollisuuksia asiaan.

Niistä, joilla vaikutusmahdollisuuksia oli paljon, oli omaa toimintaansa muuttanut merkittävästi 63 %. Vastaavasti niistä, joilla vaikutusmahdollisuuksia oli melko paljon, noin kolmannes oli muuttanut toimintaansa ekologisesti kestävämmäksi. Lähes kaikki, joilla oli edes vähän vaikutusmahdollisuuksia, olivat tehneet ainakin jotakin työn ekologisen kestävyyden parantamiseksi.

Etätyö, energiatehokkuus ja muutokset liikkumistavoissa tavallisimpia keinoja lisätä työn ekologisuutta

Tietoa siitä mitä keinoja palkansaajilla oli muuttaa työtään ekologisesti kestävämmäksi, kysyttiin avovastauksella. Tyypillisimpiä tapoja ottaa ekologinen kestävyys huomioon työssä olivat etätöihin siirtyminen, paperiton toimisto ja työmatkojen vähentäminen. Iso osa edellä mainituista liittyy nimenomaan ylempien toimihenkilöiden töihin.

Muita keinoja vaikuttaa työn ekologiseen kestävyyteen olivat esimerkiksi sähköautojen käyttöön siirtyminen liikenteen toimialalla, energiatehokkaan ajotavan käyttöönotto ja autoilun vähentäminen työpaikalle liikuttaessa. Lisäksi oli pyritty energiasäästöihin ja siirrytty energiatehokkaiden laitteiden käyttöön. Laitteisiin liittyen oli kiinnitetty huomiota laitteiden huoltoon ja niiden käyttöajan pidentämiseen sekä loppuun käyttöön.

Osa palkansaajista nosti esille tavoitteen jätteen vähentämisestä. Työpaikoilla oli luovuttu kertakäyttöastioista, panostettu kierrätykseen, otettu kierrätystuotteita käyttöön, pyritty vähentämään jätteen muodostumista eri työvaiheissa ja vähennetty muovin käyttöä. Myös ostotoimissa ekologiset tekijät otettiin aiempaa paremmin huomioon siten, että toimittajien valinnassa painotettiin ympäristönäkökulmaa ja ostettiin ympäristöystävällisiä tuotteita.

Työolotutkimuksessa työn ekologinen kestävyys määriteltiin seuraavasti: Työn ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä ihmisten taloudellisten ja aineellisten toimintojen sopeuttamista maapallon luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon sietokykyyn.