Työtön

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kahden viikon kuluessa, luetaan työttömäksi. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työn vastaanottokriteerit.

TYÖTTÖMÄN MÄÄRITELMÄ VUOSINA 1960-1982, 1983-1996 ja 1997- 30.4.1998

V.1960 - 1982
Vuosina 1960 -1982 työvoimatiedustelu tehtiin postikyselynä, jossa vastaaja itse määritteli toimintansa tutkimusviikolla. Kysymyksiä ja niiden sanamuotoja muutettiin tänä aikana. Vastausohjeita lisättiin lomakkeelle, kun ne alkuun olivat kohdekirjeissä. Työtön määriteltiin henkilöksi, joka oli työtä vailla, etsi työtä ja oli työhön käytettävissä tai odotti sovitun työn alkamista tai oli työpaikastaan pakkolomalla. Täsmentäviä ohjeita oli jonkin verran, mutta vähemmän kuin myöhempinä vuosina.

V. 1983 - 1996
Vuonna 1983 siirryttiin postikyselystä haastattelututkimukseen ja samalla työttömän määrittelyä ja ohjeita täsmennettiin.

Työtön on henkilö, joka on koko tutkimusviikon työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten noin 4 viikon aikana joko palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä noin 2 viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös henkilö, joka odottaa sovitun työn alkamista (työn on alettava noin kuukauden sisällä tutkimusviikosta) ja henkilö, joka oli osan tutkimusviikkoa työttömänä ja muun osan viikkoa muualla kuin työssä esim. opiskelijana.

Työttömyyseläkkeellä olevista vain työtä etsivät luetaan työttömiin. Sen sijaan työttömyyseläkepäätöstä odottavat luetaan työttömiksi, koska heidän on lain mukaan oltava kirjoilla työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana. Lomautetut luetaan yleensä työttömiksi. Jos lomautus on kestänyt pitkään, eikä henkilö ole etsinyt työtä, merkitään työvoiman ulkopuolelle.

Aktiivisella työnhaulla tarkoitetaan työn etsimistä esim. työvoimatoimiston kautta, ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin, lehti-ilmoitusten kautta, tuttavien kautta tai muulla tavoin. Aktiiviseksi työnhauksi katsotaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimiston kautta riippumatta siitä, milloin on viimeksi ollut yhteydessä työvoimatoimistoon.

Koululaisia (peruskoulua, lukiota tai ammattikoulua käyvät) ei lueta työttömiksi lukukausien aikana. Sen sijaan korkeakouluopiskelijat voidaan lukea työttömiksi lukukauden aikana. Työvoimakoulutuksessa olevia ei lueta työttömiksi, vaan opiskelijoiksi.

1997- 30.4.1998
Työtön on henkilö, joka on koko tutkimusviikon työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten noin 4 viikon aikana joko palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä noin 2 viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös henkilö, joka odottaa sovitun työn alkamista noin 2 viikon kuluessa tutkimusviikosta ja henkilö, joka oli osan tutkimusviikkoa työttömänä ja muun osan viikkoa muualla kuin työssä esim. opiskelijana. Koululaiset ja opiskelijat voidaan luokitella työttömiksi myös lukukausien aikana, jos he täyttävät työttömän kriteerit. Työttömyyseläkkeellä olevat tai työttömyyseläkepäätöstä odottavat luetaan työttömiksi vain, jos he täyttävät em. työttömän kriteerit. Määräajaksi lomautetut luokitellaan työllisiksi.

Työnhaun aktiivisuus tulkittiin v.1997 alkupuolella EU: n ja ILO: n suosituksia väljemmin, kun kysymyksessä oli työnhaku työvoimatoimiston kautta. Ajalla 1.1.1997 - 30.4.1997 aktiiviseksi työnhauksi hyväksyttiin asiointi työvoimatoimiston kanssa 6 kuukauden aikana. Sen jälkeen asioimisväliä tiukennettiin 3 kuukauteen (ajalla 1.5.1997 -30. 4.1998 ). 1.5.1998 siirryttiin tiukkaan EU:n ja ILO: n 4 viikon kriteerin työnetsinnässä kaikkien työnetsintätapojen osalta.