Konkurser: dokumentation för statistiken

Dokumentation som var i kraft 26.12.2024

Begrepp

Anhängiggjord konkurs

Med anhängiggjorda konkurser avses i Statistikcentralens konkursstatistik alla företag, samfund, dödsbon och privatpersoner som under kalenderåret har sökts i konkurs. Ett ärende statistikförs som anhängiggjord konkurs första gången en konkursansökan i ärendet inlämnas.

Eftersom en enskild gäldenär kan sökas i konkurs av flera borgenärer är det totala antalet ansökningar alltid större än antalet anhängiggjorda konkurser som redovisas i statistiken.

Arbetsplats som är hotad på grund av konkurs

Med hotade arbetsplatser avses antalet anställda i de företag och andra juridiska personer som har sökts i konkurs under kalenderåret.

Om antalet anställda är okänt, antas att antalet anställda är 1.

Avslutad konkurs

Med avslutad konkurs avses i Statistikcentralens konkursstatistik ett konkursärende som är slutbehandlat vid tingsrätten.

Konkurs

Konkurs är ett insolvensförfarande som omfattar gäldenärens samtliga skulder, och som innebär att gäldenärens egendom används till att betala konkursfordringarna. När konkursen börjar, fråntas gäldenären bestämmanderätten över egendomen. Domstolen utser en boförvaltare som svarar för skötseln av egendomen och konkursboet. Egendomen säljs och tillgångarna används för betalning av skulderna.

Konkurs som anhängiggjorts av borgenär

Avser konkurser där ansökan om konkurs har gjorts av borgenär.

Konkursdom

Med konkursdom avses i Statistikcentralens konkursstatistik en konkursansökan som lett till konkursdom i tingsrätten.

Konkursgäldenär

Med konkursgäldenär avses i statistiken en fysisk person eller en juridisk person (företag e.dyl.) som har sökts i konkurs.

Konkurssökande

Beslut om att sätta en gäldenär i konkurs fattas av domstol. Konkursansökan kan göras av borgenär(er), eller av gäldenären själv. I statistiken upptas ansökningar gjorda av dödsbodelägare ofta som en separat underkategori inom kategorin konkursansökningar som gjorts av gäldenären själv.

Principer och riktlinjer

Organisation

Tilastokeskus

Lagstiftning och andra överenskommelser

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Principer för dataskydd

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Principer för offentliggörande

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Kvalitetssäkring

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Statistikexperter

Mira Kuussaari
överaktuarie
029 551 3538