Fisim-uudistus kotitalouksien aluetileillä

FISIM (Financial Intermediation Services Indirectly Measured) eli välilliset rahoituspalvelut tarkoittavat niitä rahoituslaitosten tuottamia palveluja, joista ei peritä suoraa palkkiota. EU:n FISIM-asetuksessa (Council Regulation, EC No 448/98) välilliset rahoituspalvelut on rajattu tarkoittamaan lainojen ja talletusten korkomarginaaleja.

Aikaisemmin kansantalouden tilinpidossa välilliset rahoituspalvelut eivät ole vaikuttaneet bruttokansantuotteeseen, koska rahoituslaitosten tuottama FISIM on mennyt kokonaisuudessaan ns. jakamattoman sektorin välituotekäyttöön. Nyt välilliset rahoituspalvelut jaetaan käyttäjäsektoreille, jolloin välituotekäyttö kasvaa kullakin talouden sektorilla/toimialalla välillisten rahoituspalvelujen käytön verran. Kotitalouksien kulutusluottojen korkoihin sisältyvä FISIM sekä kotitalouksien pankkitalletusten korkoihin sisältyvä FISIM allokoidaan kotitalouksien kulutusmenoihin eli loppukäyttöön. Koska nyt osa välillisistä rahoituspalveluista meneekin välituotekäytön sijasta loppukäyttöön, niin bruttokansantuote kasvaa loppukäyttöön menevän osuuden verran.

Koko maan tasolla FISIM-uudistus nosti ensitulon nimellistasoa vajaasta prosentista vajaaseen kahteen prosenttiin ja käytettävissä olevaa tuloa suhteellisesti hivenen enemmän vuosina 1995-2003. Laskentamentelmän muutos nosti maakunnista eniten Itä-Uudenmaan ja Etelä-Karjalan ensitulon tasoa. Näissä maakunnissa toimintaylijäämän ja sekatulon tason lasku oli keskimääräistä matalampaa ja omaisuustulojen ja -menojen tason muutos oli lähellä maan keskiarvoa. Aikasarjan jäl-kimmäisellä puoliskolla myös Lapin tasoon tuli selvästi keskimääräistä suurempi muutos. Matalin esitulon tason nimellinen nousu kohdentui Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle sekä viimeisiä vuosia lukuunottamatta Ahvenanmaalle.

Käytettävissä olevan tulon tason voimakkain nousu sijoittuu Itä-Uudellemaalle. Keskimääräistä enemmän taso nousi myös mm. Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Käytettävissä olevan tulon tason matalin nimellistason nousu kohdentui hyvin samalla tavalla kuin ensitulon kohdalla.

FISIM-uudistuksen vaikutus käytettävissä olevan tulon nimellistasoon maakunnittain 1995-2003*, prosenttia

	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003
01 Uusimaa	2,3	1,7	1,7	1,8	1,5	1,5	1,9	1,6	1,3
02 Varsinais-Suomi	1,8	1,3	1,3	1,5	1,3	1,3	1,3	1,2	1,0
05 Kanta-Häme	2,3	1,7	1,6	1,9	1,6	1,7	1,8	1,4	1,1
07 Päijät-Häme	2,2	1,6	1,4	1,6	1,3	1,4	1,5	1,2	1,0
08 Kymenlaakso	2,3	1,6	1,5	1,8	1,5	1,8	1,7	1,4	1,1
09 Etelä-Karjala	2,3	1,7	1,7	1,8	1,6	1,7	1,7	1,4	1,2
20 Itä-Uusimaa	2,8	2,2	2,1	2,2	1,8	2,1	2,1	1,8	1,6
04 Satakunta	1,6	1,1	1,3	1,5	1,5	1,4	1,4	1,0	0,8
06 Pirkanmaa	1,9	1,4	1,4	1,5	1,3	1,4	1,4	1,1	1,0
13 Keski-Suomi	2,2	1,6	1,5	1,6	1,5	1,5	1,6	1,1	1,0
14 Etelä-Pohjanmaa	1,6	1,1	0,9	1,2	1,0	1,1	1,1	0,5	0,4
15 Pohjanmaa	1,6	1,0	1,2	1,4	1,2	1,3	1,2	0,8	0,8
10 Etelä-Savo	1,4	0,9	0,9	1,2	1,1	1,2	1,3	0,9	0,7
11 Pohjois-Savo	1,7	1,1	1,1	1,4	1,2	1,1	1,2	1,0	0,8
12 Pohjois-Karjala	1,5	1,0	1,0	1,4	1,2	1,2	1,3	1,0	0,8
18 Kainuu	1,8	1,2	1,0	1,4	1,2	1,2	1,2	1,0	0,8
16 Keski-Pohjanmaa	1,3	0,8	0,9	1,2	1,1	1,0	1,9	1,0	0,5
17 Pohjois-Pohjanmaa	2,1	1,5	1,5	1,6	1,4	1,6	1,9	1,4	1,1
19 Lappi	1,6	1,3	1,2	1,4	1,4	1,8	2,3	1,4	1,2
21 Ahvenanmaa	-0,4	-0,6	-0,5	0,0	0,2	0,7	0,2	2,2	1,0
Ulkoalue	2,4	2,2	2,1	2,0	1,6	2,5	1,3	2,0	1,8
Koko maa	2,0	1,4	1,4	1,6	1,4	1,4	1,6	1,3	1,0

Lähde: Aluetilinpito 1995-2003*. Kotitalouksien aluetilit. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kartat

Käytettävissä oleva tulo henkeä kohden seutukunnittain 2003*, uusi FISIM-menetelmä, indeksi koko maa = 100 (7.9.2005)

Päivitetty 7.9.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien aluetilit [verkkojulkaisu].
2003. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/akoti/2003/akoti_2003_2005-09-07_tie_002.html