Etusivu > Tilastot > CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus > 2005 > Koulutuksen sisältö ja kustannukset > Kurssikoulutukseen osallistuminen yrityksissä vähentynyt

Julkaistu: 30.5.2008

Kurssikoulutukseen osallistuminen yrityksissä vähentynyt

Panostus yritysten kustantamaan henkilöstökoulutukseen on vähentynyt verrattuna vuoteen 1999. Vuonna 2005 kurssikoulutukseen osallistui 39 prosenttia yritysten työntekijöistä kun vastaava osuus vuonna 1999 oli 50 prosenttia (kuvio 1). Myös saatujen koulutustuntien määrä on vähentynyt. Vuonna 2005 kurssikoulutukseen osallistumistunteja oli 10 työntekijää kohti laskettuna kun se vuonna 1999 oli 18 tuntia. Koulutusaktiivisuus on ollut laskeva kaikilla keskeisillä henkilöstökoulutuksen indikaattoreilla mitattuna.

Tiedot käyvät ilmi Euroopan Unionin tilastoviraston, Eurostatin koordinoimasta Yritysten kustantama henkilöstökoulutus (CVTS¹⁾) -tutkimuksesta, joka toteutettiin vuonna 2006 kolmatta kertaa.

Vuonna 2005 peräti 70 prosenttia yrityksistä tarjosi työntekijöilleen kurssikoulutusta. Kun mukaan luetaan työntekijöiden osallistuminen myös muuhun koulutukseen (seminaarit, konferenssit, työn ohessa oppiminen, itseopiskelu ym.) niin osuus nousee 77 prosenttiin.

Suomessa työntekijöiden osallistumisosuus henkilöstökoulutukseen on edelleen suhteellisen korkea, vaikka laskua vuoden 1999 tiedoista onkin tapahtunut. Vuonna 2005 osallistumisaktiivisuus on teollisuusaloilla korkeampi kuin palvelualoilla, kun tilanne vuonna 1999 oli päinvastainen.

Kuvio 1. Kurssikoulutukseen osallistuneiden osuus toimialoittain kaikista työntekijöistä Suomessa vuosina 1999 ja 2005

Osallistumisaste kurssikoulutukseen on Suomea korkeampi vain Ruotsissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Sloveniassa ja Tsekinmaassa (Ks. Kuvio 1.1.). Koko Eurooppaa tarkasteltaessa on havaittavissa kaksi vastakkaista kehityssuuntaa. Useimmissa vanhoissa kehittyneissä Länsi-Euroopan maissa (EU 15) on samanlainen laskeva suunta kuin Suomessa. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna osallistumisosuus on laskenut eniten Norjassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa. Suomessa ja Ruotsissa osallistumisosuus on laskenut suhteellisesti jokseenkin saman verran vuoden 1999 tasosta.

Kohtuullisen korkean osallistumisasteen maissa Belgiassa ja Itävallassa, osallistumisaste on pysynyt jokseenkin ennallaan. Sen sijaan Espanja, Portugali ja Luxemburg poikkeavat yleisestä trendistä siinä, että kurssimuotoiseen koulutukseen osallistuneiden osuus on jopa noussut selkeästi vuosien 1999 ja 2005 välillä. Myös lähes kaikissa uusissa Itä-Euroopan jäsenmaissa koulutusaktiivisuus on kasvussa.

Suomessa koulutukseen osallistumisen muutokset olivat toimialoittain pääosin samansuuntaisia. Sekä koulutusta kustantaneiden yritysten että kurssikoulutukseen osallistuneiden osuus ovat laskeneet niin teollisuudessa kuin palvelualoillakin. Yleisestä suunnasta poiketen kuitenkin muun teollisuuden alalla sekä rahoitus- ja vakuutusalalla kurssikoulutukseen osallistuneiden osuus oli noussut vuodesta 1999.

Toimialojen väliset erot ovat varsin suuret varsinkin 20-luokkaisella toimialajaotuksella tarkasteltuna (Ks. Taulukot). Erojen taustalla ovat rakenteelliset tekijät sekä toimialojen erilainen kehitysvaihe. Esimerkiksi sähkö-, kaasu- ja vesihuollon alalla osallistumisaste oli vuonna 2005 kaksinkertainen verrattuna muuhun teollisuussektoriin (edeltävässä kuviossa toimiala sisältyy luokkaan Muu teollisuus).

Tutkimus kattaa yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yritykset vuonna 2005 pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala, sosiaali- ja terveysala sekä julkinen hallinto. Suomen vastausaineistossa on 1 240 yritystä. Vuoden 1999 tutkimukseen osallistui 15 EU:n jäsenmaata, yhdeksän kandidaattimaata sekä Norja. Nyt mukana olivat kaikki EU:n 27 jäsenmaata sekä Norja.

Tutkimus toteutetaan noin viiden vuoden välein ja sillä selvitetään työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta, koulutukseen osallistuneiden ja henkilöstökoulutuksena saatujen koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia kustannustekijöittäin. Lisäksi selvitetään muita kuin kurssikoulutusmuotoja, oppisopimuskoulutusta, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.

Seuraavaksi julkistetaan keskeisiä tietoja kansainvälisestä aineistosta, Suomen tietoja kurssikoulutukseen osallistumisesta sukupuolen ja iän mukaan, kurssikoulutuksen sisällöstä ja kustannuksista sekä muuhun koulutukseen osallistumisesta.

¹⁾Continuing Vocational Training Survey - CVTS

Lähde: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus 2005. Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Virtanen (09) 1734 2514, Tarja Seppänen (09) 1734 3220, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Taulukot

Liitetaulukot

• 1.1 Koulutusta, kurssikoulutusta ja muuta koulutusta järjestäneiden yritysten osuus ja määrä toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan (30.5.2008)
• 1.2 Muuta koulutusta järjestäneiden yritysten osuus koulutusmuodoittain toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan (30.5.2008)
• 1.3 Koulutukseen osallistuneiden määrä, miesten ja naisten osallistumisosuus sekä koulutustuntien määrä palkansaajaa kohden toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan (30.5.2008)

Kuviot

• Kuvio 1.1 Kurssikoulutukseen osallistuneiden osuus kaikista työntekijöistä Euroopan maissa vuosina 1999 ja 2005 osallistumisasteen muutoksen mukaisessa järjestyksessä (30.5.2008)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus 2005 (30.5.2008)

---

Päivitetty 30.5.2008