Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia alkuvuonna

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus kasvoi vuoden alkupuoliskolla 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Energian kulutusta kasvattivat kylmä alkuvuosi ja teollisuustuotannon elpyminen. Sähkön kulutus nousi tammi-kesäkuussa 8 prosentilla. Sähköä vietiin yli 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes 20 prosenttia vuotta aiemmasta. Päästöjä lisäsi fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen.

Energian kokonaiskulutus, petajoulea (1 petajoule = 1000 terajoulea)

Talouden elpyminen näkyy energian kulutuksen ja päästöjen kasvuna

Sähkön käyttö on kasvanut alkuvuonna kaikilla sektoreilla edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kasvu oli voimakkainta teollisuudessa, jossa tammi-kesäkuussa sähkön käyttö kasvoi 12 prosenttia. Muilla talouden sektoreilla sähkön käyttö kasvoi yhteensä 5 prosenttia. Myös kylmä talvi lisäsi lämmitysenergian kysyntää alkuvuonna. Kasvusta huolimatta sähkön käyttö on vielä vähäisempää kuin ennen talouden taantumaa.

Sähkön kysynnän kasvu lisäsi sähkön kotimaista tuotantoa tammi-kesäkuussa kaikkiaan 13 prosenttia. Sähköä tuotettiin aikaisempaa enemmän myös vientiin pohjoismaisille markkinoille. Sähkön tuotannon kasvu kohdistui erityisesti lauhdevoimaan, joka kasvoi 91 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi 17 prosenttia. Edellisvuotta heikompi vesitilanne talvikuukausina vähensi vesivoiman tuotantoa 8 prosenttia; vesitilanne kääntyi kuitenkin paremmaksi vuoden toisella neljänneksellä. Muista päästöttömistä energialähteistä ydinvoima ja tuulivoima vähenivät molemmat 3 prosenttia. Ydinvoiman tuotannon vähenemiseen vaikutti yhden laitoksen pitkä huoltoseisokki.

Sähkön lauhdetuotannon kasvun myötä hiilen käyttö kasvoi yli 35 prosenttia. Myös turpeen kulutus (46 %) ja maakaasun kulutus (12 %) olivat voimakkaassa kasvussa. Turpeen käytön suuri lisäys johtui edellisvuotta paremmasta turpeen saatavuudesta. Öljyn kulutus nousi 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotannon kasvun myötä puupohjaisten polttoaineiden käyttö lisääntyi 15 prosenttia. Erityisesti sellun tuotannon kasvu näkyy metsäteollisuuden jäteliemien käytön kasvuna. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntyminen lisäsivät merkittävästi energiasektorin hiilidioksidipäästöjä, lähes 20 prosenttia.

Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, %

12 kuukauden liukuva summa

Suomi nettomyyjänä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

Sähkön viennin kaksinkertaistuminen Pohjoismaihin käänsi sähkön nettotuonnin 23 prosentin laskuun alkuvuonna. Suomi on ollut koko vuoden alkupuoliskon ajan nettomyyjänä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja vienti on ollut keväällä maalis-huhtikuussa ennätyksellisen korkealla tasolla. Alkuvuoden huono vesitilanne ja teollisuustuotannon kasvu nostivat kysyntää myös muissa Pohjoismaissa, erityisesti Norjassa. Sähkön tuonti Venäjältä Suomeen laski alkuvuonna hieman. Venäjältä tuodun sähkön määrä vastasi alkuvuonna yli 13 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Sähkön tuonti Virosta Suomeen on ollut noin 200 GWh kuukaudessa, mikä vastaa 16 prosenttia sähkön tuonnista. Viroon on alettu myös viedä sähköä. Viro tuli mukaan pohjoismaisille sähkömarkkinoille tämän vuoden huhtikuussa, jolloin Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool Spot avasi Estlink hinta-alueen.

Polttoaineiden hinnat nousussa

Vuoden kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä polttoaineiden hinnat olivat nousussa. Talouden elpyminen on nostanut polttonesteiden kysyntää. Moottoribensiinin hinta on lähestynyt vuoden 2008 huippuhintoja. Kevyen polttoöljyn hinta nousi lähes 30 prosenttia. Dieselöljyn hinta nousi yli 13 prosenttia vuoden 2009 joulukuusta. Maakaasun hinta nousi samana aikana yli 10 prosenttia. Kylmä talvi, huono vesitilanne Pohjoismaissa ja kysynnän kasvu nostivat alkuvuodesta pörssisähkön hintaa voimakkaasti. Suomen aluehinta on puolittunut talven ja kevään huippulukemista, mutta se on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Lähteet: Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 2. vuosineljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pentti Wanhatalo (09) 1734 2685, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Taulukot

Liitetaulukot

Kuviot

Liitekuvio 01. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, % (23.9.2010)
Liitekuvio 02. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt 1990-, Mt (23.9.2010)
Liitekuvio 03. Kivihiilen kulutus 1995-, milj. t (23.9.2010)
Liitekuvio 04. Maakaasun kulutus 1995-, mrd. m3 (23.9.2010)
Liitekuvio 05. Polttoturpeen kulutus 1995-, TWh (23.9.2010)
Liitekuvio 06. Öljytoimitukset kotimaahan 1995-, milj. t (23.9.2010)
Liitekuvio 07. Öljyn tuontihinnat 1997-, /t (23.9.2010)
Liitekuvio 08. Tärkeimpien öljytuotteiden kuluttajahinnat 1995-, c/l (23.9.2010)
Liitekuvio 09. Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa 1995-, /MWh (23.9.2010)
Liitekuvio 10. Voimalaitospolttoaineiden hinnat sähköntuotannossa 1995-, /MWh (23.9.2010)
Liitekuvio 11. Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin 1994-, c/kWh (23.9.2010)
Liitekuvio 12. Nord Pool -sähköpörssin kuukausikeskiarvot 1998-, /MWh (23.9.2010)

Päivitetty 23.9.2010

Viittausohje:

Tilasto: Energian hankinta, kulutus ja hinnat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3363. 2. vuosineljännes 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ehkh/2010/02/ehkh_2010_02_2010-09-23_tie_001.html