Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Energian kokonaiskulutus nousi selvästi

Suomen energian kokonaiskulutus nousi vuonna 2006 yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 1 492 petajoulea (PJ), mikä vastaa 35,6 miljoonaa öljytonnia (Mtoe). Energian loppukäyttö nousi hieman yli viisi prosenttia. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Sähkön kulutus nousi 90 terawattituntiin (TWh), lisäystä edellisestä vuodesta oli kuusi prosenttia.

Energian kokonaiskulutuksen nousu johtui pääasiassa siitä, että lauhdesähkön tuotanto yli kolminkertaistui edellisvuoden matalalta tasolta, vesivoiman tuotanto väheni 16 prosenttia ja sähkön nettotuonti putosi 33 prosenttia. Tämä johtui siitä, että sähkön tarve kasvoi samaan aikaan kun Pohjoismaissa oli tarjolla vähän vesivoimaa. Lauhdevoiman tuotanto ja vastaavasti kaikkien siinä käytettävien polttoaineiden kulutus vaihtelee runsaasti eri vuosina pohjoismaisen vesivoiman saatavuuden mukaan. Kuivina ajanjaksoina lauhdevoiman tuotanto on suurta ja runsaina vesivuosina hyvin vähäistä. Energian loppukulutuksen ja sähkön kulutuksen kasvaminen edellisvuotisesta johtui teollisuuden kohonneesta energiatarpeesta. Vuonna 2005 energiantarve oli pieni muun muassa metsäteollisuuden työselkkauksesta johtuen.

Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö 1970-2006

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan viisi prosenttia vuonna 2006. Jalostuksen tuotanto kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia ja palveluiden neljä prosenttia. Koko teollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2006 teollisuuden volyymi-indeksin ennakkotietojen mukaan noin kahdeksan prosenttia, josta puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi 11 prosenttia. Teollisuuden energiankulutus nousi energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon kasvua seuraten. Liikenteen energiankulutus nousi hieman. Energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi nousuun vuonna 2003 alkaneen laskun jälkeen. Myös sähköintensiteetti kohosi, joskin maltillisemmin kuin energiaintensiteetti.

Energia- ja sähköintensiteetti 1970-2006

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö kasvoi huomattavasti

Fossiilisia polttoaineita käytettiin 15 ja turvetta 36 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kivihiilen kulutus kasvoi fossiilisista polttoaineista eniten, sen käyttö energiantuotannossa yli kaksinkertaistui. Hiilen kulutus kasvoi 66 prosenttia, siihen lasketaan kivihiilen lisäksi mukaan koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Näistä koksin kulutus väheni kolme prosenttia samalla, kun masuuni- ja koksikaasun kulutus kasvoi neljä prosenttia. Maakaasun käyttö lisääntyi seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön huomattavan nousun syynä oli lauhdesähkön tuotannon lisääntyminen. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö lisääntyi myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, koska teollisuuden energiantarve nousi ja lämmitysenergian tarve kohosi edellisvuotta hieman viileämmästä säästä johtuen.

Öljyn käyttö kasvoi prosentilla vuonna 2006. Muiden voimalaitospolttoaineiden tapaan raskaan polttoöljyn kulutus nousi, noin neljä prosenttia. Lähinnä lämmitykseen käytettävää kevyttä polttoöljyä kulutettiin noin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän, vaikka lämmitysenergian tarve kasvoi. Liikennepolttoaineista bensiinin myynti pysyi lähes edellisvuotisella tasolla, kun taas dieselin myynti kasvoi kolme prosenttia.

Energialähteet 2006

Energialähteiden kulutus 2005-2006

Myös uusiutuvan energian käyttö lisääntyi selvästi, kahdeksalla prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Sen määrä kohosi vuoden 2004 tasolle vuoden 2005 metsäteollisuuden työtaistelun aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Puupolttoaineista eniten, 18 prosenttia, kasvoi metsäteollisuuden jäteliemien käyttö. Myös teollisuuden puupolttoaineiden ja puun pienpolton käyttö lisääntyi. Vesi- ja tuulivoiman tuotannot laskivat.

Fossiiliset ja uusiutuvat energialähteet 1970-2006

Sähkön tuotanto kasvoi

Vuonna 2006 sähkönkulutus nousi 90 TWh:iin. Kasvua edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Kasvu johtui teollisuuden kulutuksen kohoamisesta, jonka suurin syy oli edellisvuoden metsäteollisuuden työselkkauksesta aiheutunut kulutuksen lasku. Kotitalouksien ja palveluiden sähkönkäytöt lisääntyivät molemmat noin kolmella prosentilla.

Kotimainen sähkön tuotanto nousi kulutusta enemmän, 16 prosenttia. Oma sähköntuotanto, 79 TWh, ei kuitenkaan saavuttanut huippuvuosien 2003 ja 2004 tuotantoa, jolloin yli 90 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä tuotettiin kotimaassa. Erityisesti lauhdesähkön tuotanto kasvoi voimakkaasti, se yli kolminkertaistui. Myös teollisuuden yhteistuotantosähkön määrä lisääntyi. Kaukolämmön yhteydessä tuotetun sähkön määrä pysyi lähes ennallaan. Vesivoimalla tuotettiin jonkin verran keskimääräistä vähemmän sähköä. Tuotantomäärä oli jopa 16 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005. Ydinvoiman tuotantokin väheni hieman.

Vuonna 2006 Suomeen tuotiin sähköä edellisvuotta vähemmän, vaikka tuonti Venäjältä kasvoikin. Vuosi oli Pohjoismaissa poikkeuksellisen vähäsateinen loppusyksyyn asti. Näin ollen vesivoiman tuotanto supistui Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Samalla Suomesta tuli aikaisempien poikkeuksellisten kuivien vuosien tapaan sähkön nettoviejä länteen.

Sähkön hankinta 2005-2006

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat 21 prosenttia

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt kasvoivat 21 prosenttia edellisvuodesta ollen 64 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Päästöjen lisääntyminen johtui energian kokonaiskulutuksen kasvusta ja siitä, että sähkön tuonti ja vesivoima korvautuivat lauhdesähköllä.

Päästöt nousivat lähes vuoden 2004 tasolle, ja polttoaineiden käytön päästöt olivat noin 21 prosenttia yli vuoden 1990 tavoitteen. Energian kokonaiskulutus oli viime vuonna lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna 1990. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on kasvanut ja fossiilisten energialähteiden osuus pienentynyt, minkä vuoksi hiilidioksidipäästöjen kasvu ei ole yhtä suuri kuin kulutuksen kasvu. Päästöjen suhteelliseen vähenemiseen on vaikuttanut myös maakaasun kulutuksen lisääntyminen suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin.

Energian loppukäyttö kasvoi teollisuudessa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan energian loppukäyttö kasvoi hieman yli viisi prosenttia vuonna 2006 ja oli yhteensä vajaat 1 123 petajoulea. Energian loppukäyttö mittaa energialopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosesseissa käytettävien polttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä.

Teollisuuden energiankäyttö kasvoi viime vuonna eniten. Kasvu selittyy energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon kasvulla erityisesti kaivostoiminnassa ja puu- ja paperiteollisuudessa. Liikenteen energiankäyttö kasvoi hieman edellisvuotisesta. Myös muu energian tarve kasvoi. Aiemmista vuosista poiketen rakennusten lämmitysenergiaa ei ole erotettu erikseen energia loppukäytössä.


Päivitetty 12.12.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energiankulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6842. 2006, Energian kokonaiskulutus nousi selvästi . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ekul/2006/ekul_2006_2007-12-12_kat_001.html